Näyttelijä, järjestäjä

Viipurilaissyntyinen Kaarlo Wilska oli näyttelijänä luonnonlahjakkuus, jolla vuosina 1937-73 oli toistasataa erisuuruista roolia valkokankaalla. Hän toimi myös järjestäjänä lähes 30 elokuvassa vuodesta 1972 ja myöhemmin 1970-luvulla järjestäjänä Yleisradio TV-1:ssä.


Kaarlo Johannes Wilska sai ensikosketuksensa elokuvantekoon kesällä 1936 avustajana Suomi-Filmin elokuvissa Ja alla oli Tulinen järvi ja Koskenlaskijan morsian. Ensimmäisen kerran Wilska sai nimensä alkuteksteihin keväällä 1948 Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa Pontevat pommaripojat, Prinsessa Ruusunen ja Serenaadiluutnantti. Tunnistettuja elokuvatehtäviä Wilskalle kertyi yli sata; viimeinen niistä oli taidolla tulkittu saarnaajan rooli Mikko Niskasen elokuvassa Kahdeksan surmanluotia (1972).

Kaarlo Wilskan kohdalle osuneet roolit olivat enimmäkseen pieniä tai korkeintaan keskikokoisia - tehtävän koosta huolimatta hänen tulkintansa oli aina luontevan tuntuista. Pitkän uran varrelta voidaan nostaa esiin Kauniin Kaarinan Anselmi Kallenpoika Värri (1955), Tuntemattoman sotilaan jalaton sotamies (1955), Havian Risto karjalaiselokuvassa Evakko (1956), Riku Heinänsyöjä elokuvassa "1918" (1957) ja Raatari-Kalle elokuvassa Punainen viiva (1959). Farssissa Kankkulan kaivolla (1960) Wilska oli ornitologi Sylfred Huila, komediassa Tyttö ja hattu (1961) järjestäjä Kalle Vilkas. Aarne Tarkaksen elokuvassa Teerenpeliä (1963) hän oli degeneroitunut paroni Karl-Fredrik von Brytscowiansky, Erkko Kivikosken elokuvassa Kesällä kello 5 (1963) sairaalan vahtimestari ja Mikko Niskasen elokuvassa Asfalttilampaat (1968) hautausliikkeen omistaja Iisakki Kortelainen.

Vuosina 1952-63 Kaarlo Wilska toimi järjestäjänä ainakin 26 Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa ja vieraili 1956 toisena järjestäjänä Ville Salmisen Fennada-Filmille ohjaamassa elokuvassa Evakko. Wilska oli myös 1972 järjestäjä Mikko Niskasen elokuvassa Kahdeksan surmanluotia.

Kaarlo Wilskan puoliso v:sta 1945, laulajatar Maininki Sippola-Wilska (1917-2008) esiintyi 1944-62 näyttelijänä 13 elokuvassa, heidän tyttärensä Susanna Wilska neljässä elokuvassa.


Kari Uusitalo
3.3.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 582.

Suomen kansallisfilmografia 2-8. Helsinki: Edita ym. 1989-1999.