Haku

Työväen Sivistysliitto TSL

Arkisto

Työväen Sivistysliitto TSL

Työväenliikkeen itseopiskeluharrastus ilmeni jo 1910-luvulla esimerkiksi Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton luku- ja opintorenkaina. Vuonna 1917 työläiskirjailijoiden ja työväenkirjallisuuden harrastajien koolle kutsumassa kokouksessa valittiin toimikunta valmistelemaan työväen kirjallisuus- ja valistusjärjestön perustamista. Kansalaissota keskeytti hankkeen.

Työväestön sivistyspyrkimysten ohjaajaksi ja opillisen toiminnan suunnittelijaksi perustettiin Työväen Sivistysliitto (TSL) 1. syyskuuta 1919. Perustavassa kokouksessa olivat edustettuina Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Lisäksi Raittius-yhdistys Koitto oli ilmoittanut liittyvänsä sivistysliiton jäseneksi. Ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestö tuli TSL:n jäseneksi v. 1920.

TSL:n esikuvina olivat Englannin 1903 perustettu työväen sivistysliitto (Worker's Educational Association, WEA) ja Ruotsin 1912 perustettu työväen sivistysliitto (Arbetarnas Bildningsförbund, ABF).

Työväenliike perusti eri aloille kansalaisjärjestöjä. Sosialidemokraattinen Raittiusliitto perustettiin 1914 ja uudelleen 1924, Työväen Urheiluliitto 1919, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto 1920 sekä Työväen Esperantoliitto 1925. Nämä liittyivät TSL:n jäseniksi.

Työväen sivistysliittojen kansainvälinen federaatio International Federation of Worker's Education Associations (IFWEA), jonka jäseneksi TSL:kin liittyi, perustettiin vuonna 1947. IFWEA:n kautta tapahtuvan toiminnan lisäksi TSL:lla on ollut yhteistoimintaa erityisesti Pohjoismaiden sekä Neuvostoliiton ja muiden kommunistimaiden sivistysliittojen kanssa.

Tanskan Arbejdernas Oplysningsforbund (AOF), Norjan Arbeidernes Opplysningsforbund (AOF), Ruotsin Arbetarnas Bildningsförbund (ABF) ja Työväen Sivistysliitto harjoittavat yhteistyötä pohjoismaisella tasolla. Vuodesta 1969 lähtien mukana on ollut myös Islannin Menningar- og fræðslusamband alþýðu (MFA). Geneven pohjoismainen kansanopisto syntyi TSL:n ja sen pohjoismaisten veljesliittojen yhteisyrityksenä 1930-luvun alussa. Samaan aikaan TSL liittyi Englannin WEA:n aloitteesta perustettuun Kansansivistystyön maailmanliittoon.

Työväen Sivistysliitto on myös Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön jäsen.

Liiton päättävänä elimenä toimi vuosina 1919-1981 edustajisto, johon kukin jäsenjärjestö oli valinnut edustajansa. Hallituksena toimi toimikunta, jolla oli valmistelevana elimenä työvaliokunta. Vuonna 1981 hyväksyttiin uudet säännöt. Ylimmäksi elimeksi tuli edustajakokous. Edustajakokousten välillä valtaa käytti valtuusto, liittoa johti liittotoimikunta. Vuonna 1991 valtuusto lakkautettiin.

Johtoryhmä on pääsihteerin ja eri toimialojen vastuuhenkilöiden elin, jossa tehdään konkreettisia päätöksiä.

Johtokunta oli lakisääteinen (Opintokeskuksien valtionapulaki 1975) opintokeskuksen johtokunta. Myöhemmin liittotoimikunta alkoi toimia johtokuntana.

Yhteistyötoimikunta on lakisääteinen neuvottelukunta, jossa on henkilöstön ja työnantajan edustajat.

Toimistovaliokunta toimi joitakin vuosia. Sen kokoonpano oli eräänlainen laajennettu johtoryhmä.

TSL:n ruotsinkielisestä toiminnasta huolehtii Ruotsinkielinen sihteeristö (Arbetarnas Bildningsförbunds Svenska sekretariat).

TSL:n Liittotoimikunta voi nimetä toimikuntia eri tehtäviin. Näitä ovat olleet Työväen kuvataidetoimikunta, Työväen elokuvatoimikunta, kirjallisuustoimikunta, Työväenliikkeen radio- ja tv-järjestö, Työväentalomuseon valtuuskunta ja Työväenliikkeen historian tutkimustyöryhmä, joka on järjestetty erilliseksi arkistoksi.

Työväen Sivistysliiton opiskelu tapahtuu opintokerhoissa. Kerho valitsee opintoaineensa. Alueellisella tasolla toimivat opintojärjestöt ja niiden muodostamat piirijärjestöt.

Jo vuodesta 1919 on kansansivistystyöhön saatu valtionapua. 1960-luvulle saakka opintokerhojen toimintaa tuettiin kansansivistyslautakunnan budjettivaroin. Laki opintokerhojen valtionavusta annettiin vuonna 1964. Vuonna 1994 siirryttiin 80-prosenttisesta valtionavusta suoritusperusteiseen järjestelmään, jossa valtion osuus oli huomattavasti pienempi.

Liitto suuntaa toimintansa pääasiallisesti opintoaineiston tuottamiseen, ohjaajien kouluttamiseen ja opintotyön järjestelyä koskevaan neuvontaan.
Opintoaineistoja löytyy seuraavista sarjoista: käsikirjoitukset, painatustyöt, opintomateriaalit, painotuotteet. Sarjat ovat muodostuneet liiton toiminnassa lukuunottamatta sarjaa painotuotteet, joka on järjestetty sekalaisesta painotuoteluovutuksesta.

Työväen Sivistysliiton kirjeopisto perustettiin v. 1921. Se valmisti opintokerhoille ja yksityisille henkilöille opintoaineistoja. Kirjeopisto toimi myös kirjeopetuksen antajana. Kursseja ja opintosuunnitelmia on eri aloilta. Tärkeimmät niistä liittyvät ammattiyhdistys- ja poliittiseen toimintaan, kunnalliselämään ja yhdistystoimintaan. Lisäksi TSL on valmistanut eri harrastusalojen kieli- ja muita kursseja.

Vuonna 1939 perustettiin TSL:n yhteyteen Työväen Kirjarengas. Toiminta alkoi sodan jälkeen. Renkaan tarkoituksena oli kustantaa työväen elämää ja työväenliikettä koskevaa kirjallisuutta, jota muut kustantajat eivät riittävästi julkaisseet. Kirjarengas lopetettiin 1949.

TSL sekä sen piiri- ja opintojärjestöt järjestävät vuosittain useita kulttuurikysymyksiä käsitteleviä kursseja, neuvottelupäiviä ja seminaareja. Lisäksi järjestetään paikallisia ja valtakunnallisia kulttuuritapahtumia. Näistä tunnetuimmat ovat Jätkän kulttuuripäivät ja Merimieskulttuuripäivät. Myös TSL:n Etelä-Hämeen piirin järjestämä Työväen Musiikkitapahtuma on saanut valtakunnallista merkitystä.

Vuonna 1972 aloitti TSL:n yhteydessä toimintansa T-teatteri, joka on pieni vapaa teatteriryhmä.

Vuosina 1972-2004 liiton kurssikeskuksena toimi Ranta-Toivalan kurssikeskus Kuopiossa.

Työväen Sivistysliiton työmaakirjasto, siirtokirjasto toimi vuosina 1949-1982 metsätyömiesten keskuudessa ja valtion tilapäistyömailla ja vastaanottoasuntoloissa.

Työväen Sivistysliitto, Merimies-Unioni ja Folkets Bildningsförbund perustivat 1. elokuuta 1947 Merimiesten opintotoimikunnan.

Aineistotyyppi
Arkisto
Tunnisteet
217
Hakemisto

Työväen Sivistysliitto TSL 217

Näytä koko kokoelma