Haku

Arkea asumalähiössä 1950-luvulla

Arkea asumalähiössä 1950-luvulla

Aiheet

Tähän kokonaisuuteen on valittu kuvia 1950-luvun Helsingistä. Valitut kuvat heijastavat ajan yhteiskunnallisia muutoksia, jotka puolestaan näkyivät ihmisten arjessa. Helsinki kasvoi 1946 alueliitoksessa ja väkimäärä lisääntyi. Syntyi uusia asuinalueita. Monet maaseudun nuoret muuttivat kaupunkiin paremman toimeentulon toivossa. Pula-aika päättyi ja elintason noustessa kulutuskin kasvoi. 1950-luku oli yhteiskunnallisesti ristiriitaista aikaa, mutta toisaalta oli monia yhdistäviä ja kohottavia kokemuksia kuten olympialaiset 1952 ja Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi samana vuonna. Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa 1956.

Lapsia ja nuoria oli paljon, mikä heijastui yhteiskuntaan erilaisina paineina. Nuorisotiloja ei juuri ollut ja nuoret viettivät aikaa kaupungilla ja kävivät elokuvissa tai tansseissa. Seurakunta, partio ja puolueiden nuorisojärjestöt tarjosivat vakavamman aatteellisen vaihtoehdon. 1950-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa syntynyt nuorisokulttuuri saavutti Helsingin. Nuoret alkoivat erottautua pukeutumisella, puhetavalla, käytöksellä ja kulutustottumuksilla. Nuoret eivät kuitenkaan olleet yhtenäinen joukko.

Kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmista. Ne ovat osa Rasvaletti-nimistä valokuvanäyttelyä. Tutustu kokoelmaan kurkkaamalla valmiiksi rajattu hakutulos Finna.fi:ssä.

Tallennettuna:

Tavoite:

Yläkoulu:

Auttaa kuvien välityksellä näkemään sodanjälkeisen ajan yhteiskunnallisia muutoksia ja toteamaan eroavuudet omaan aikaamme.

Lukio:

Auttaa hahmottamaan kuvien välityksellä yhteiskunnallista muutosta ja ihmisten arkea sodanjälkeisessä Suomessa ja Helsingissä.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S4 Suurten sotien aika
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
        • S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
  • Kotitalous
  • Yhteiskuntaoppi
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L4 Monilukutaito
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia
      • Kansainväliset suhteet
  • Yhteiskuntaoppi
    • Moduulit
      • Suomalainen yhteiskunta

Tutkikaa kuvia yksin tai pienissä ryhmissä. Katsokaa yksityiskohtia, ihmisten pukeutumista, sisustuksen yksityiskohtia, rakennuksia, katumaisemaa. Miltä aikuiset, nuoret ja lapset näyttävät?

Kuvissa näkyy mm. kaupunkikuvan muutoksia, lasten ja nuorten elämää ja ympäristöä. Kuvien avulla voi pohtia, millaista tavallisten kaupunkilaisten arkielämä oli 60-70 vuotta sitten kun yhteiskunta alkoi muuttua nopeasti ja sodan vaurioita korjattiin. Vertailkaa mielessänne, miten tutut arkiset asiat hoidettiin tuolloin ja miten ne hoidetaan nykyään.


1950-luvulla liikenne oli vielä rauhallista kaupungin keskustassakin. Autoja oli melko vähän, koska yksityisautojen kauppa oli säännösteltyä vuoteen 1962. Hevosajoneuvojakin oli vielä jonkin verran liikenteessä.


Lähiöön muutettiin usein asunnoista, joissa ei ollut juoksevaa vettä eikä muitakaan nykyajan mukavuuksia. Vesi haettiin pihan palopostista ja pihan perällä saattoi olla käymälärivi. Kantakaupungin laidallakin puutalot väistyivät vähitellen kerrostalojen tieltä.


Kantakaupungin laidalla, esimerkiksi Hermannissa, puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä 1950-luvun kuluessa. Vaikka uusia taloja rakennettiin, asukasmäärä kantakaupungissa kuitenkin väheni 1950-luvulla, koska asuntojen rakentaminen keskitettiin liitosalueelle.


Kantakaupungin vanhojen talojen pihat olivat usein synkkiä ja likaisia. Jätehuolto oli vielä alkukantaista. Pyykkejä kuivatettiin yleisesti pihalla.


1946 toteutetun suuren alueliitoksen jälkeen Helsingin keskustan ympäristöön nousi uusia asumalähiöitä. Sodanjälkeisen väestönkasvun ja kaupungistumisen vuoksi tarvittiin paljon uusia asuntoja. Uusille liitosalueille kuten Maunulaan, Herttoniemeen, Etelä- ja Pohjois-Haagaan ja Roihuvuoreen perustettiin uusia asuinalueita - asumalähiöitä. Tyypillinen asunto oli kaksio, jossa asui useampilapsinen perhe.

Uudet lähiöalueet olivat vuosia rakennustyömaina. Työmenetelmät ja -tavat olivat erilaisia kuin nykyään eikä työturvallisuuskaan ollut kovin hyvällä tolalla. Elementtirakentamista ei vielä ollut.


Uusiin asumalähiöihin matkustettiin bussilla kaupungin keskustasta. Työmatkat olivat usein hankalia. Yksityisautoja ei vielä ollut kuin harvalla.

Näytetään 1 - 6 / 25