Entisaikojen leikit

Aineistopaketin koonnut: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)

Svenska Litteratursällskapet i Finland on koonnut tämän aineistopaketin, jonka kanssa pääset tutustumaan entisaikojen perinneleikkeihin.

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Liikunta: S1 Fyysinen toimintakyky, S2 Sosiaalinen toimintakyky
  • Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa (yläkoulu)

Tavoite: Leikkien avulla on helppoa tutustua aineettomaan kulttuuriperintöön, joka on osa arkielämää.

Kaipaatko uusia ideoita koulun liikunnantunneille?

Paketin valokuvat on aikoinaan kerännyt helsinkiläinen etnologi ja liikunnanopettaja Maximilian Stejskal (1906-1991).

Aineistopaketista löytyy myös lyhyt kaitafilmi, joka esittelee leikkien lisäksi valokuvissa esiteltyjä leikkejä. Valokuvista osa on lasten ja osa aikuisten leikkejä. Aikuisten leikit ovat lähinnä voimainkoettelua ja urheiluleikkejä.

Osa leikeistä on todennäköisesti jo entuudestaan tuttuja, mutta mukana on myös harvinaisempia perinneleikkejä. Tutustukaa oppilaiden kanssa aineistopaketin leikkeihin ja valitkaa muutama kokeiluun!

Leikkien tarkemmat kuvaukset löytyvät muistiinpanoista.

Muistiinpano:

Lyhyt kaitafilmi, joka esittelee perinneleikkien lisäksi mm. kansantanssia.

Muistiinpano:

Jacob ja Stina: Osallistujat seisoivat käsi kädessä muodostaen ringin. Ringin sisäpuolelle asettui kaksi sokkoa (yksi poika ja yksi tyttö silmät sidottuina). Vuorotellen he huusivat toisiaan ja myös vastasivat toisen huutoon ja yrittivät sokkoina ottaa toisiaan kiinni. (Gunnar Häggvik, 12 vuotta, Korsnäs.)
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954

Muistiinpano:

Kävellä kepin ja käsivarsien välistä: Metrin mittaisen kepin molemmista päistä pidettiin kiinni vastaotteella. Sitten nostettiin ensin yksi ja sitten toinen jalka kepin yli. Sen jälkeen keppi vietiin selän takaa pään yli (tuolloin keppi oli hiukan vinossa). Kun keppi oli jälleen alkuasennossa, olivat kädet käännettyinä sisäänpäin ja sormet ylöspäin. Sen jälkeen keppi kuljetettiin samaa reittiä takaisin. (Opettaja Veckman, 25, Tesjoki, Ruotsinpyhtään pitäjä.)
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954

Muistiinpano:

Vääntää kättä: Molemmat osallistujat laittoivat oikean kyynerpään ja käsivarren pöytää vasten sekä ottivat kiinni toistensa käsistä. Kolmas henkilö oli tuomari, joka seisoi pöydän sivulla. Merkistä yritettiin painaa vastustajan kättä vasten pöytää. Jos se onnistui, oli voittanut pelin. (Mies, 63 vuotta, Tesjoki, Ruotsinpyhtään pitäjä.). Kuva otettu Myllykylässä, Pyhtään pitäjässä.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954

Muistiinpano:

Kävellä puujaloilla.

Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954 .
Ingen lekbeskrivning i samlingen.

Muistiinpano:

Viimeinen pari ulos: Osallistujat asettuivat parijonoon. Yksi leikkijöistä asettui muiden eteen, katse samaan suuntaan ja huusi: "Viimeinen pari ulos!". Silloin viimeisen (takimmaisen) parin piti juosta eri suuntiin sekä yrittää saada jälleen toisistaan kiinni. Samalla leikkijän, joka oli huutanut parin ulos, piti ottaa kiinni jompi kumpi parista, mielellään vastakkaista sukupuolta oleva, kuin mitä huutaja itse oli. (Fredrika Burström, 60 vuotta, Korsnäs.)
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954

Muistiinpano:

Vetää "susinuottaa": Osallistujat asettuivat jonoon pitäen edessäolevaa vyötäröltä kiinni. Etummaisin kiersi käsivartensa puun tai tolpan ympäri. Sen jälkeen kaikki vetivät taaksepäin. Se, joka joutui irroittamaan otteensa joutui samalla pelistä pois. Leikki jatkui niin kauan, kunnes jäljellä oli enää yksi osallistuja, ja näin ollen voitti koko leikin. (P. Sederkrans, 47 vuotta, Kulla, Ruotsinpyhtään pitäjä). Valokuva otettu Purolassa, Pyhtään pitäjässä.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954

Muistiinpano:

Heittää lanttia: Jokaisella osallistujalla oli lantti, jota heitettiin vuorotellen merkkiviivalta kohti kuoppaa. Jos useampi kuin yksi osallistuja osui kuoppaan, heittivät he uudestaan. Se osallistujista, joka osui lähimmäksi kuoppaa, sai kaikki lantit itselleen ja heitti ne ilmaan huutaen samalla "kruuna" tai "klaava". Ne lantit, jotka putosivat samoin päin kuin voittaja oli huutanut, sai voittaja pitää. Muut lantit sai vuorossa seuraavana oleva osallistuja. Kun lantit loppuivat, aloitettiin leikki uudelleen alusta. (Gunnar Häggvik, 12 vuotta, Korsnäs.). Leikistä on useita eri variaatioita, joista tämä on yksi.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954.

Muistiinpano:

Hevoshaka: Leikkijät olivat olevinaan hevosia, jotka juoksivat ympäri sekä 50-60 cm:n korkuista ja 4-6 metriä halkaisijaltaan olevaa aitausta että aitauksen ulkopuolella. Aitauksen sisäpuolella oli niitty, jota vartioi niittyvahti. /--/ Hevosten tuli aina välillä hypätä aitauksen yli ja leikkiä laiduntavansa luvatta. /--/ Jos aitauksesta putosi riuku, tuli sen pudottaneen hevosen korjata aitaus. Mutta jos niittyvahti ehti sillä aikaa pois niityltä, tuli hevosesta niittyvahti ja edellisestä niittyvahdista hevonen. (Mickels, 30 vuotta, Suomenkylä, Ruotsinpyhtään pitäjä.) Kuvassa niittyvahti on juuri hyppäämässä aitauksen yli. Hevonen korjaa aitausta, muut ovat hevosia ja seisovat niityn ulkopuolella. Valokuva otettu Purolassa, Pyhtäällä.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954 .
Leikin täydellinen kuvaus löytyy kokoelmasta SLS 397, s. 39-40.

Muistiinpano:

Tervapata: Maahan piirrettiin halkaisijaltaan 3-5 m:n ympyrä. Ympyrän ulkopuolelle piirrettiin pienempiä ympyröitä, yksi vähemmän kuin kilpailijoita oli. Pienemmät ympyrät olivat halkaisijaltaan 0,5-1 m ja tasaisen välimatkan päässä toisistaan, kiinni isommassa ympyrässä. Leikkilorulla valittiin yksi osallistujista "karhuksi". Muut asettuivat pieniin ympyröihin. Karhulla oli kädessään keppi ja hän juoksi osallistujien takana ympyrää. Karhun tuli huomaamatta pudottaa keppi maahan jonkun osallistujan selän taakse. Tämän osallistujan tuli sitten juosta ympäri isoa ympyrää, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin karhu. Kumpikin yritti ehtiä ensimmäisenä ympyrään, jossa keppi oli. Jos osallistuja, joka alunperinkin seisoi ympyrässä, ehti siihen ensin, sai hän jatkaa leikissä. Karhu nosti kepin maasta ja jatkoi juoksuaan. Jos karhu puolestaan ehti ympyrään ensin, sai hitaampi osallistuja asettua ison ympyrän keskelle, eli putosi tervapataan. Jos joku osallistujista ei huomannut keppiä selkänsä takana, putosi hänkin tervapataan. Kun kaikki osallistujat olivat pudonneet tervapataan, alkoi leikki alusta. Siitä, joka oli ensimmäisenä pudonnut tervapataan, tuli seuraava karhu. (Vilhelm Slotte, 14 vuotta, Murikka, Alaveteli.)
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954.

Muistiinpano:

Värileikki: Yksi leikkijöistä valitaan värikauppiaaksi, yksi ostajaksi ja muut ovat värejä. Kun ostaja valitsee värin, yrittää se väri juosta maaliin. Jos ostaja sai värin kiinni, laitettiin väri pataan kiehumaan (suulla tehtiin kuplimisen ääntä). Ostaja kokeili välillä olivatko värit jo pehmenneet padassa. Jos väri näytti hampaansa, kun ostaja painoi värin poskea, pääsi väri jälleen vapaaksi. Kun kaikki värit oli saatu pataan, vaihtoivat ostaja ja kauppias paikkaa, ja leikki alkoi alusta. (Neiti Kallström, 17 vuotta, Viirilä)
Kuvassa: Vasemmanpuoleisin poika on värikauppias. Pitkä poika on ostaja. Muut ovat värejä, ja seisovat yhden maaliviivan takana. Oikeanpuolimmaisin poika seisoo padassa ja kiehuu. Kuva otettu Kuninkaankylässä, Ruotsinpyhtäällä.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954.
Täydellinen leikkikuvaus löytyy kokoelmasta SLS 397, 19-20.

Muistiinpano:

Pesänvaihto: Leikkilorulla valittiin yksi leikkijöistä leskeksi. Muilla leikkijöillä oli oma ympyrä, "pesä", piirrettynä maahan. /--/ Leski on ilman omaa pesää, ja yrittää saada itselleen sellaisen, samalla kun muut leikkijät vaihtoivat pesiä. Kaikki tapahtui hyvin äänettömästi. Leikkijät saivat vinkata silmää tai nyökätä toisilleen merkkinä siitä, että halusivat vaihtaa pesää. Jos pesänvaihto kesti liian kauan, huusi leski "pesä palaa, jos et juokse". Silloin piti kaikkien vaihtaa pesää ja leski yritti myös saada itselleen oman. Se, joka jäi ilman, oli uusi leski. Leikkiä leikittiin niin kauan, että jokainen oli ollut ainakin kerran leskenä. (Neiti Kallström, 17, Viirilä, Ruotsinpyhtää). Kuvassa keskimmäinen poika on leski, muut seisovat pesissään. Kuva otettu Kuninkaankylässä, Ruotsinpyhtäällä.
Bilder ur samlingen ingår i Maximilian Stejskal: Folklig idrott. Folklivsstudier III utgivna genom Folkkultursarkivet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1954.

Muistiinpano:

Pikkupojilla oli tapana kantaa toisiaan selässä tai ratsastaa toistensa olkapäillä. Leikin nimessä ”kass” tarkoittaa kassia tai laukkua, jolla kaloja kannettiin rannasta kylälle. ”Kola” oli astia, jolla heitettiin saunassa vettä. Informantti Maria Nyman, 14 vuotta, Stora byn, Stora Rågö.

Muistiinpano:

Kaksi henkilöä asettuivat vastapäätä toisiaan, ottivat toistensa käsistä kiinni, nojasivat taaksepäin ja alkoivat pyöriä ympäri. Tätä leikkiä leikkivät sekä tytöt ja pojat. Joskus pyörittiin ympäri niin kauan, että toinen leikkijöistä meni pyörälle päästään ja kaatui. Informantti Johannes Pöhl, 45 vuotta, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Poika meni mahalleen maahan. Toinen poika asettui hänen jalkojensa väliin, otti kiinni maassa makaavan nilkoista ja nosti jalat ilmaan. ”Kärry” eli maassa makaava poika alkoi kävellä eteenpäin käsillään ja se, joka piteli kiinni jaloista, työnsi samalla kärryä eteenpäin. Informantti Johannes Pöhl, 45 år, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Yksi leikkiin osallistujista oli näkki. Näkki yritti ottaa kiinni muita lapsia, jotka juoksivat näkkiä pakoon. Se, jonka näkki nappasi, jäi vuorostaan näkiksi. Etukäteen päätettiin, että joku puu tai kivi oli maali, jossa sai levätä. Informantti August Sydman, 68 vuotta, Storbyn, Lilla Rågö. Kuva on otettu paikkakunnalla Kors.

Muistiinpano:

Kaksi poikaa asettuivat makaamaan vierekkäin maahan päät eri suuntiin. He ottivat toisiaan käsikynkästä, nostivat sisemmät jalkansa ilmaan ja yrittivät napata vastustajan jalan polvitaipeeseensa. Samalla omaa jalkaa painettiin alaspäin, jotta vastustaja tekisi kuperkeikan taaksepäin ja näin häviäisi kisan. Informantti Rosenborg, 35 vuotta, Lillby, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Ruoholla seisottiin päällään. Käsivarret olivat vinosti ulospäin levitettynä ja niillä sai tukea itseään maata vasten. Joskus taitoja näytettiin nostamalla vielä kädet ilmaan. Informantti Maria Bertholm, 46 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Kaksi henkilöä pitivät tankoa ylhäällä käsivarret suorina. Kolmas henkilö roikkui varpaittensa varassa ylösalaisin tangosta. Sitten hän kurotti käsillään kiinni tankoon, irrotti jalkansa ja hyppäsi alas.

Muistiinpano:

Kaksi henkilöä pitivät kiinni pitkästä tangosta. Kolmas henkilö roikkui tangosta selkä kohti maata ja liikkui eteenpäin jalkojensa suuntaan. Tanko saattoi olla useita metrejä pitkä. Informantti Jakob Punder, 67 vuotta, Strandbyn, Stora Rågö. Kuva on otettu paikkakunnalla Kors.

Muistiinpano:

Tässä tempussa tehtiin eteentaivutus kädet selän takana, jalat suorina ja oljenkorsi nostettiin maasta suulla. Tämä oli todella vaikeaa. Joskus tätä koetta helpotettiin niin, että oljenkorren sai nostaa toisella kädellä, kun jalat olivat suorina ja otsa tuettuna seinää vasten polvien tasolla (kuten kuvassa). Sitten asennosta noustiin ylös seisoma-asentoon. Informantti August Wilberg, 30 vuotta, Storby, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Tuoli kaadettiin ja kolikko asetettiin tuolin selkänojalle. Sitten otettiin kiinni tuolin istuinosasta, nostettiin vartalo vaakasuoraan linjaan ja napattiin kolikko suulla. Tasapaino piti pitää koko ajan, ettei tuoli keikahtanut alta.

Muistiinpano:

Kaksi henkilöä asettuivat selät vastakkain 0,5 – 1 m:n päähän toisistaan. Molemmat seisoivat haara-asennossa ja pitivät kiinni pitkästä kepistä, joka kulki molempien jalkojen välistä. Toisen henkilön eteen asetettiin yhteen kiedotuista oljista tehty kolmijalkainen, joka oli n. 0,5 m korkea, ja jota kutsuttiin joulupukiksi. Se kilpailijoista, joka oli selkä kohti joulupukkia, yritti tönäistä sen kepillä kumoon. Toinen osallistujista yritti estää heiluttamalla keppiä sivuttain puolelta toiselle. Kun joulupukki oli kaadettu, oli leikki loppu ja kaksi uutta kilpailijaa asettuivat vuorollaan yrittämään joulupukin kaatamista. Informantti Herman Rosenborg, 28 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Kameli-leikissä yksi henkilö asettui toisen taakse ja takana seisova laittoi kädet etummaisen olkapäille. Molempien päälle laitettiin iso lampaannahkaturkki karvapuoli ulospäin. Toiseen turkinhihaan laitettiin kirves, jota etummainen henkilö piteli varresta. Joskus joku pienistä pojista sai ratsastaa ”kamelilla”, jota ohjastaja talutti. Näin hauskuteltiin mm. Martinpäivän juhlissa. Informantti Rosenborg, 30 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Etummainen henkilö laittoi käsiinsä saappaat. Hänen taakseen asettui toinen, joka laittoi kätensä etummaisen olkapäille. Molemmat taivuttivat päänsä, etummainen eteenpäin ja takana oleva taaksepäin. Molempien päälle levitettiin sitten valkoinen lakana niin, että saappaat ja takimmaisen pää olivat näkyvissä. Tämä näytti siltä kuin kaksi henkilöä olisi kantanut kuollutta. Näin oli tapana leikkiä mm. Martinpäivän juhlissa. Informantti emäntä Espling, 30 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Otettiin n. metrin mittainen keppi. Kepin toinen pää laitettiin maahan. Kepin toiseen päähän asetettiin puolestaan kädet ja käsien päälle laskettiin otsa. Sitten pyörittiin ympäri esim. 10 kertaa koko ajan alaspäin katsoen. Kun kierrokset oli pyöritty, piti kävellä tietty matka aivan suoraan eteenpäin. Tämä oli tietysti vaikeaa, koska pyöriminen saattoi huimata. Informantti Johannes Pöhl, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Pari otti toisiaan käsikynkästä. Tarkoitus oli saada vetämällä suoristettua toisen käsivarsi. Informantti Herman Rosenborg, 28 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö

Muistiinpano:

Yksi henkilö asettui maahan selälleen makaamaan, jalat ilmassa. Kädet olivat myös kohotettuina ylöspäin, käsivarret maasta tukea ottaen. Toinen kevyempi henkilö asetti jalkansa makaavan henkilön kämmenille ja nojasi samalla eteenpäin niin että rintakehä oli makaavan henkilön jalkapohjia vasten. Makaavan henkilön tuli sitten voimakkaalla nykäisyllä heittää toinen eteenpäin ja itsensä yli. Tämä tapahtui mielellään niityllä tai jollain pehmeämmällä paikalla, koska heitossa saattoi helposti kaatua. Informantti Johannes Pöhl, 45 vuotta, Storbyn, Lilla Rågö

Muistiinpano:

Oljenkorsi asetettiin varpaankärkien eteen. Sitten otettiin käsillä kiinni varpaankärjistä ja yritettiin hypätä oljenkorren yli ilman että ote varpaista irtosi. Informantti August Sydman, 68 år, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Temppua suorittava henkilö piti n. metrin mittaista keppiä kiinni molemmista päistä. Sitten hänen tuli hypätä kepin yli ilman että käsien ote kepistä irtosi. Kaikista taitavimmat hyppäsivät vielä samaa reittiä takaisin, sekä useamman kerran edestakaisin kepin yli. Informantti Johannes Pöhl, 45 vuotta, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Temppua suorittava henkilö otti yhdellä kädellä kiinni tuolinjalan alaosasta. Sitten tuoli piti nostaa irti lattiasta ja pitää ilmassa niin kauan kuin mahdollista. Jos temppua haluttiin vaikeuttaa entisestään, piti kättä pitää aivan suorana koko tempun ajan. Informantti Johannes Pöhl, 45 år, Storbyn, Lilla Rågö.

Muistiinpano:

Henkilö asettui suorana selälleen maahan. Toinen henkilö kävi seisomaan hajareisin maassa makaavan henkilön jalkojen molemmin puolin, otti käsillään kiinni tämän polvitaipeiden alta, ja yritti nostaa tätä makuulta seisovaan asentoon. Makaavan henkilön tuli pysytellä niin suorana kuin mahdollista, jos hän halusi tehdä tempun vaikeaksi nostoa yrittävälle. Informantti: Maria Bertholm, 46 vuotta, Lillbyn, Lilla Rågö.