Usean kirjaston palveluissa katko. Tarkempia tietoja uutisessa.

Haku

Esihistorian huippuesineitä Kansallismuseossa

Aineistopaketin koonnut: Kansallismuseo

Kansallismuseon esineet kertovat Suomen alueen menneisyydestä yli 10 000 vuoden ajalta. Ensimmäiset esineet on luetteloitu museon kokoelmiin jo 1800-luvun alkupuolella ja nykyään kokoelmissa on satoja tuhansia esineitä. Museon kokoelmissa on myös lukuisia huippuesineitä esihistorialliselta ajalta, jotka kertovat niin arkisesta elämästä nykyisen Suomen alueella kuin tuhansien vuosien takaisista yhteyksistä kaukaisille alueille, satojen ja jopa tuhansien kilometrien päähän. Tämä kokoelma esittelee joukon merkittäviä esihistoriallisia esineitä, jotka kertovat esihistoriallisesta elämästä monipuolista tarinaa.

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty
  • Kuvataide: S2 Ympäristön kuvakulttuurit, S3 Taiteen maailmat
  • Käsityö: S1 Ideointi

Tavoite: Aineiston avulla voidaan tutustua esihistorialliseen esinekulttuuriin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön. Aineiston esineet ovat nähtävissä Kansallismuseon Esihistorian näyttelyssä 31.3.2017 alkaen, joten aineistoa voidaan käyttää museokäynnin tukena. Lisää tietoa näyttelykäynnin tueksi: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/oppiminen

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan synty, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
  • Kuvataide: KU1 Kuvat ja kulttuurit, KU2 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt

Tavoite: Aineiston avulla voidaan tutustua esihistorialliseen esinekulttuuriin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön. Aineiston esineet ovat nähtävissä Kansallismuseon Esihistorian näyttelyssä 31.3.2017 alkaen, joten aineistoa voidaan käyttää museokäynnin tukena. Lisää tietoa näyttelykäynnin tueksi: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/oppiminen

Pohdittavaa oppitunneille:

  • Millaisista materiaaleista esineitä on tehty esihistoriallisella ajalla? Mitkä materiaalit ovat säilyneet löydettäväksemme?
  • Millaiseen elämäntapaan aineiston esineet liittyvät?
  • Millaisista asioista aineiston esineet EIVÄT kerro?

Ensimmäinen Kansallismuseon kokoelmiin otettu kivikautinen esine löydettiin Kangasalta 1830-luvulla. Esine on ns. vasarakirves, jonka toinen pää on terävä kuin kirveessä, toinen tylppä kuin vasarassa. Vasarakirveitä käytettiin kivikauden loppupuolella noin 4000 vuotta sitten. Joidenkin vasarakirveiden pintaan on hiottu pitkittäinen kohouma, aivan kuin sauma. Tästä on päätelty, että esineiden mallina ovat toimineet metallista, kuten pronssista, valetut esineet, joiden valmistustekniikka on kuitenkin ollut kivisepälle tuntematon.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Karjalan kannakselta Antreasta löytyi vuonna 1914 mielenkiintoinen löytö, jossa oli useita esineitä kivestä, luusta ja sarvesta sekä jäänteitä verkosta. Verkko osoittautui maailman vanhimmaksi säilyneeksi kalastusverkoksi, joka on noin 10 300 vuotta vanha. Verkko on tehty pajunkuoresta punotusta siimasta ja sen silmäkoon perusteella sitä on käytetty suurten kalojen, kuten hauen, kuhan ja ahvenen, pyytämiseen. Verkon ylälaidassa oli männynkaarnasta tehtyjä kohoja, alareunassa painokiviä. Muut esineet sekä verkon painot ja kohot ovat säilyneet suht hyvin, mutta verkosta on säilynyt vain osia savessa, johon esineet ovat aikanaan hautautuneet.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta esinenumerolla 6688.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Vanhin Suomesta löytyneen kulkuneuvon osa on puinen reen jalas Heinolasta. Kivikautinen, noin 9000 vuotta vanha reen jalas on maailman vanhin reen jalas. Tuohon aikaan rekeä veti joko ihminen itse tai hänen koiransa. Reen avulla voitiin kuljettaa suurempia määriä tavaroita kuin kantamalla oli mahdollista.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Hirvenpään muotoinen veistos kertoo kivikauden ihmisten maailmankuvasta, jossa eläinten pyynti oli toimeentulon perusta, mutta eläimillä uskottiin olevan myös myyttistä voimaa. Myyttistä voimaa pyrittiin saamaan itselle rituaalien, eläinhahmoisten esineiden ja eläinten osista tehtyjen amulettien avulla. Tämä hirvenpään muotoinen esine on löytynyt Huittisista ja ajoitettu noin 7000 vuotta vanhaksi. Sitä tuskin on käytetty aseena, vaikka se löytöaikanaan sellaiseksi onkin nimetty.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Keramiikkaa opittiin Suomen alueella valmistamaan noin 7000 vuotta sitten. Osa saviastioista on hyvin pieniä, kämmenelle mahtuvia, mutta usein astiat ovat selkeästi suurempia, 30-40 litran kokoisia säilytysastioita. Kuvassa näkyvään Suomen suurimpaan löydettyyn astiaan on voinut mahtua jopa 70 litraa. Keramiikka on usein koristeltu saven pintaan kuvioita. Kampakeramiikka on saanut nimensä kuvion mukaan, joka muistuttaa kammalla painettua jälkeä.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Kivestä tehty kourutaltta on lähes puoli metriä pitkä ja sen pinta on hiottu sileääkin sileämmäksi. Esineessä ei ole lainkaan jälkiä käyttämisestä ja se on ilmeisesti aikanaan uhrattu koskeen. Puun työstämiseen käytetyt taltat olivat yleensä huomattavasti lyhyempiä.
Tämä Kiuruvedeltä löydetty taltta on tehty kivilajista nimeltä viherliuske, jota esiintyy luonnossa Karjalassa. Viherliuske on helposti muotoiltavaa, joten siitä on tehty runsaasti esineitä koko kivikauden ajan.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineen löytöpaikka on merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Läpikuultavasta meripihkasta valmistettu esine muistuttaa karhun päätä. Riipus on rikkoutunut reiän kohdalta, karhun niskasta. Esine on löytynyt Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksen edustalta, järven pohjasta. Kivikaudella meripihka oli arvostettu korujen ja koristeiden materiaali sekä vaihdon väline, jota löytyy luontaisesti Itämeren kaakkois-, etelä- ja lounaisrannikoilta.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Kivikaudella meripihka oli arvostettu korujen ja koristeiden materiaali. Osa koruista on pisaranmuotoisina riipuksina Itämeren kaakkoispuolelta tuotuja osa muotoilemattomia meripihkan paloja, joihin on porattu reikä. Joihinkin meripihkariipuksiin on muotoiltu ihmisen kasvot, kuten tähän Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksen edustalta löytyneeseen ja Astuvansalmen akaksi nimettyyn meripihkaesineeseen.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Polvijärveltä kivikautiselta asuinpaikalta löytynyt kuparinen rengas on vanhin Suomen alueelta löytyneistä metalliesineistä. Esine on valmistettu luonnosta löydetystä kuparista kylmätakomalla, ilman metallin sulattamista. Kuparin sulattaminen vaatii erittäin korkean lämpötilan, yli 1000 celsiusastetta, joka onnistuu vain sulatusuunin avulla. Metallin valaminen olikin merkittävä tekninen edistysaskel, joka mahdollisti monenlaisten uusien esineiden valmistamisen.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Ensimmäiset pronssikautiset esineet saatiin Kansallismuseon kokoelmiin 1850. Helsingin Tapanilasta löytyi kaksi pronssikirvestä (KM72), jotka ovat ns. olkakirveitä, eli terän ja kiinnityskohdan välillä on levennys, olka.
Kirveissä näkyy spiraalikoristelua, jonka avulla ne voidaan ajoittaa pronssikaudelle 1300-1100 eaa. Esineiden tyyli ja koristelu kertovat niiden olevan Skandinaviassa tehtyjä tuontiesineitä.

Esineistä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Tämä keihäänkärki ajoittuu viikinkiajalle, noin 800 - 1100 -luvuille. Se on ensimmäinen rautakaudelta oleva esine, joka on otettu Kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 1831 kokoelmiin otettu esine oli ensimmäinen esihistoriallinen esine museon kokoelmissa, ja se sai luettelonumeron KM 5:1.

Luettelonumeroista ensimmäinen kertoo löytökokonaisuuden numeron eli ns. päänumeron ja jälkimmäinen numero on ns. alanumero, jollaisen saa jokainen kokonaisuuteen kuuluva esine. Osa luetteloiduista esineistä on löytynyt yksinään ns. irtolöytönä, jolloin alanumeroita on vain yksi. Kaivauksilta löytöjä on usein runsaasti, jolloin alanumeroita voi olla jopa tuhansia saman päänumeron alla.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Nämä Ekhinake-miekoiksi tai Akinakes-tikareiksi kutsutut esineet ovat vanhimmat Suomen alueelta löytyneet rautaesineet. Esineet ovat hyvin erikoista tyyppiä, jossa kaareva terä on teroitettu vain sisäreunaltaan sirpin tapaan. Ne on löydetty Savukoskelta, ja ne ovat ilmeisesti tuontia idän suunnalta. Pohjois-Suomessa rautaa on valmistettu jo noin 2300 vuotta sitten, Etelä-Suomesta vasta yli 300 vuotta myöhemmin.

Esineistä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineiden löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Yksi Suomen vanhimmista lasiesineistä on Laitilasta, hautaröykkiön yhteydestä löytynyt juomasarvi, jolla on ikää noin 1800 vuotta. Esine on valmistettu Keski-Euroopassa, Rooman valtakunnan alueella. Löydettäessä se oli 47 kappaleena, ja se on koottu tutkimusten yhteydessä. Esine on aikanaan ollut erittäin harvinainen arvoesine.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Euran Pappilanmäen miekka on harvinaisen upea miekka rautakauden puolivälistä, 600-700 -luvuilta. Miekka on tuotu kaukaa Frankkien valtakunnan alueelta ja se on ollut aikansa luksusesine, jollaiseen harvalla on ollut varaa. Miekan säilässä on kuvioterästä ja sen kahva on kullattua pronssia. Miekka on ruostunut kiinni huotraansa, jonka pronssiset koristeet näkyvät terän päällä yhä.
Euran pappilaa laajennettiin vuonna 1939, jolloin pappilan pihalta löytyi useita hautoja ja runsaasti esineitä, mm. tämä miekka.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksesta löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille


Tämä riipus, jossa on lasihelmiä ja hopearahoja on löytynyt Euran Luistarin laajalta rautakautiselta hautausmaalta, viikinkiaikaisen naisen haudasta. Suomesta on löytynyt useita rautakautisia kaulanauhoja, joihin on kiinnitetty riipuksina itämaisia rahoja, joissa lukee ”Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah”. Rautakaudella Suomessa ei vielä ollut rahataloutta, eli kolikot olivat kuin mitä tahansa koruja tai arvometallin paloja, joita voitiin tarpeen vaatiessa myös pilkkoa pienemmiksi maksutilanteessa. Ehkä sanontamme ”rikkoa rahaa” juontaa juurensa tästä konkreettisesta rahan rikkomisesta tuhannen vuoden takaa?

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksesta löytyy tietoa muinasijäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

Tehtävä

Tutustu ”Esihistorian huippuesineitä Kansallismuseossa” -aineistopakettiin. Valitse lähempään tarkasteluun yksi itseäsi eniten kiinnostava esine, johon tutustut tarkemmin. Selvitä muun muassa seuraavia asioita:

  1. Mikä esine on: Millaisista materiaaleista se on tehty? Milloin? Minkä kokoinen esine on?
  2. Mihin tarkoitukseen esinettä on käytetty? Kuka sitä on mahdollisesti käyttänyt?
  3. Millaiseen elämäntapaan valitsemasi esine liittyy?
  4. Mistä esine on löytynyt?
  5. Pohdi, miksi esine on säilynyt.

Esittele esine parillesi/muulle ryhmälle. Kerro myös, miksi valitsit kyseisen esineen.

Tehtävä

Tutustuitte aiemmassa tehtävässä (aineistopaketin esineisiin tutustuminen) tarkemmin yhteen tai useampaan esihistorialliseen esineeseen ja siihen, miten niitä on kuvailtu. Valitkaa seuraavaksi yhdessä luokastanne esineitä, joita kuvailette samalla tapaa kuin arkeologit ovat kuvanneet esihistoriallisia esineitä.

Kirjatkaa ylös esimerkiksi seuraavia asioita:

  1. Antakaa esineelle inventaarionumero
  2. Esineen nimi ja esinetyyppi (esim. koru)
  3. Esineen kuvailu: materiaali, mitat jne.
  4. Aihesanat, joilla kuvailisitte esinettä.
  5. Ajoittakaa esine: milloin esine on tehty.
  6. Mistä esine on ”löydetty”.
  7. Kootkaa esineistä näyttely. Miettikää, mitä muuta esineistä pitäisi vielä kertoa, jotta mahdolliset luokan ulkopuoliset ”museovieraat” ymmärtäisivät, mitä esineet ovat ja mihin niitä on käytetty.

Tehtävä

Etsikää kouluanne lähinnä oleva muinaisjäännös Museoviraston karttapalvelusta.

Tutustukaa muinaisjäännöksen tietoihin ja tutkimuksiin. Tehkää myös retki löytöpaikalle ja tutustukaa kohteeseen luonnossa.