Siirry sisältöön

Haku

Esihistorian huippuesineitä Kansallismuseossa

Esihistorian huippuesineitä Kansallismuseossa

Aineistopaketti
Koonnut: Kansallismuseo
Aiheet

Kansallismuseon esineet kertovat Suomen alueen menneisyydestä yli 10 000 vuoden ajalta. Ensimmäiset esineet on luetteloitu museon kokoelmiin jo 1800-luvun alkupuolella ja nykyään kokoelmissa on satoja tuhansia esineitä. Museon kokoelmissa on lukuisia huippuesineitä esihistorialliselta ajalta, jotka kertovat niin arkisesta elämästä nykyisen Suomen alueella kuin tuhansien vuosien takaisista yhteyksistä kaukaisille alueille, satojen ja jopa tuhansien kilometrien päähän. Tämä kokoelma esittelee joukon merkittäviä esihistoriallisia esineitä, jotka kertovat esihistoriallisesta elämästä monipuolista tarinaa.

Tallennettuna:
Alakoulu
Historia
Käsityö
Kuvataide
Lukio
Historia
Kuvataide

Tavoite:

Aineiston avulla voidaan tutustua esihistorialliseen esinekulttuuriin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön. Aineiston esineet ovat nähtävissä Kansallismuseon Esihistorian näyttelyssä, joten aineistoa voidaan käyttää myös museokäynnin tukena. Löydät tietoa näyttelykäynnin tueksi Kansallismuseon sivuilta.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty
  • Käsityö
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S1 Ideointi
  • Kuvataide
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
        • S3 Taiteen maailmat:
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L4 Monilukutaito
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
  • Kuvataide
    • Moduulit
      • Omat kuvat, jaetut kulttuurit
      • Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt

Pohdittavaa oppitunneille

  • Millaisista materiaaleista esineitä on tehty esihistoriallisella ajalla? Mitkä materiaalit ovat säilyneet löydettäväksemme?
  • Millaiseen elämäntapaan aineiston esineet liittyvät?
  • Millaisista asioista aineiston esineet eivät kerro?
  • Mihin tarkoitukseen esineitä on käytetty ja miltä näyttävät niiden nykyaikaiset vastineet?
  • Löytyykö kaikille esineille nykyajasta vastine? Miksi näin on?

Tutustu aineistopaketin esineisiin

Valitse lähempään tarkasteluun yksi itseäsi eniten kiinnostava esine, johon tutustut tarkemmin. Esittele lopuksi esine parillesi/muulle ryhmälle. Kerro myös, miksi valitsit kyseisen esineen. Selvitä muun muassa seuraavia asioita:

  • Mikä esine on? Millaisista materiaaleista se on tehty? Milloin? Minkä kokoinen esine on?
  • Mihin tarkoitukseen esinettä on käytetty? Kuka sitä on mahdollisesti käyttänyt?
  • Millaiseen elämäntapaan valitsemasi esine liittyy?
  • Mistä esine on löytynyt?
  • Pohdi, miksi esine on säilynyt.

Oma näyttely

Valitkaa yhdessä luokastanne esineitä, joita kuvailette samalla tapaa kuin arkeologit ovat kuvanneet esihistoriallisia esineitä. Kootkaa esineistä näyttely, jolle keksitte teeman ja otsikon. Miettikää, mitä esineistä pitäisi kertoa, jotta mahdolliset luokan ulkopuoliset ”museovieraat” ymmärtäisivät, mitä esineet ovat ja mihin niitä on käytetty. Kirjatkaa ylös esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Esineen nimi ja esinetyyppi (esim. koru)
  • Esineen kuvailu: materiaali, mitat jne
  • Aihesanat, joilla kuvailisitte esinettä
  • Ajoittakaa esine: milloin esine on tehty
  • Mistä esine on ”löydetty”
  • Mihin esinettä on käytetty
  • Antakaa esineelle inventaarionumero
  • Muinaisjäännökseen tutustuminen

Etsikää kouluanne lähinnä oleva muinaisjäännös Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Tutustukaa muinaisjäännöksen tietoihin ja tutkimuksiin. Tehkää myös retki löytöpaikalle ja tutustukaa kohteeseen luonnossa.


Ensimmäinen Kansallismuseon kokoelmiin otettu kivikautinen esine löydettiin Kangasalta 1830-luvulla. Esine on ns. vasarakirves, jonka toinen pää on terävä kuin kirveessä, toinen tylppä kuin vasarassa. Vasarakirveitä käytettiin kivikauden loppupuolella noin 4000 vuotta sitten. Joidenkin vasarakirveiden pintaan on hiottu pitkittäinen kohouma, aivan kuin sauma. Tästä on päätelty, että esineiden mallina ovat toimineet metallista, kuten pronssista, valetut esineet, joiden valmistustekniikka on kuitenkin ollut kivisepälle tuntematon.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

vasarakirves; skandinaavinen vasarakirves Näytä tarkat tiedot

-8600–-1501
Lisää suosikkeihin

Karjalan kannakselta Antreasta löytyi vuonna 1914 mielenkiintoinen löytö, jossa oli useita esineitä kivestä, luusta ja sarvesta sekä jäänteitä verkosta. Verkko osoittautui maailman vanhimmaksi säilyneeksi kalastusverkoksi, joka on noin 10 300 vuotta vanha. Verkko on tehty pajunkuoresta punotusta siimasta ja sen silmäkoon perusteella sitä on käytetty suurten kalojen, kuten hauen, kuhan ja ahvenen, pyytämiseen. Verkon ylälaidassa oli männynkaarnasta tehtyjä kohoja, alareunassa painokiviä. Muut esineet sekä verkon painot ja kohot ovat säilyneet suht hyvin, mutta verkosta on säilynyt vain osia savessa, johon esineet ovat aikanaan hautautuneet.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta esinenumerolla 6688.
Siirry löytöluetteloon

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

Antrean verkko in situ. Edessä verkonkohot, keskel... Näytä tarkat tiedot

Pälsi, Sakari, kuvaaja

1914
Lisää suosikkeihin

Vanhin Suomesta löytyneen kulkuneuvon osa on puinen reen jalas Heinolasta. Kivikautinen, noin 9000 vuotta vanha reen jalas on maailman vanhin reen jalas. Tuohon aikaan rekeä veti joko ihminen itse tai hänen koiransa. Reen avulla voitiin kuljettaa suurempia määriä tavaroita kuin kantamalla oli mahdollista.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

reenjalas Näytä tarkat tiedot

-8600–-1501
Lisää suosikkeihin

Hirvenpään muotoinen veistos kertoo kivikauden ihmisten maailmankuvasta, jossa eläinten pyynti oli toimeentulon perusta, mutta eläimillä uskottiin olevan myös myyttistä voimaa. Myyttistä voimaa pyrittiin saamaan itselle rituaalien, eläinhahmoisten esineiden ja eläinten osista tehtyjen amulettien avulla. Tämä hirvenpään muotoinen esine on löytynyt Huittisista ja ajoitettu noin 7000 vuotta vanhaksi. Sitä tuskin on käytetty aseena, vaikka se löytöaikanaan sellaiseksi onkin nimetty.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston löytöluettelosta.
Siirry löytöluetteloon
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

eläinpääase; hirvenpäänuija Näytä tarkat tiedot

-8600–-1501
Lisää suosikkeihin

Keramiikkaa opittiin Suomen alueella valmistamaan noin 7000 vuotta sitten. Osa saviastioista on hyvin pieniä, kämmenelle mahtuvia, mutta usein astiat ovat selkeästi suurempia, 30-40 litran kokoisia säilytysastioita. Kuvassa näkyvään Suomen suurimpaan löydettyyn astiaan on voinut mahtua jopa 70 litraa. Keramiikka on usein koristeltu saven pintaan kuvioita. Kampakeramiikka on saanut nimensä kuvion mukaan, joka muistuttaa kammalla painettua jälkeä.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineen löytöpaikasta ja sen tutkimuksista löytyy tietoa muinaisjäännösrekisteristä.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

saviastia; kampakeraaminen saviastia Näytä tarkat tiedot

-8600–-1501
Lisää suosikkeihin

Kivestä tehty kourutaltta on lähes puoli metriä pitkä ja sen pinta on hiottu sileääkin sileämmäksi. Esineessä ei ole lainkaan jälkiä käyttämisestä ja se on ilmeisesti aikanaan uhrattu koskeen. Puun työstämiseen käytetyt taltat olivat yleensä huomattavasti lyhyempiä.
Tämä Kiuruvedeltä löydetty taltta on tehty kivilajista nimeltä viherliuske, jota esiintyy luonnossa Karjalassa. Viherliuske on helposti muotoiltavaa, joten siitä on tehty runsaasti esineitä koko kivikauden ajan.

Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi tiedot ovat selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Esineen löytöpaikka on merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Siirry muinaisjäännösrekisteriin

Lisää lähdeaineistoja Museoviraston Kulttuuriympäristö -portaalissa.
Siirry kyppi.fi-portaaliin
Lisää esihistoriasta Suomen kansallismuseon verkkosivuilla.
Siirry Kansallismmuseon sivuille

taltta; kourutaltta Näytä tarkat tiedot

-8600–-1501
Lisää suosikkeihin
Näytetään 1 - 6 / 15
Kommentit (0)
Henkilökuntanäyttö