Esihistorian mysteeriesineitä Kansallismuseossa (usea oppiaine; alakoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Kansallismuseo

Kansallismuseon esineet kertovat Suomen alueen menneisyydestä yli 10 000 vuoden ajalta. Museon kokoelmissa on myös lukuisia esineitä esihistorialliselta ajalta, jotka ovat nykyihmisen silmin aika erikoisia. Tämä kokoelma esittelee yhdeksän kummallisinta esihistoriallista esinettä, jotka kertovat monipuolista tarinaa ajasta ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa. Nämä kaikki esineet löytyvät myös Kansallismuseon Esihistorian näyttelystä. Tunnistatko esineitä ja osaatko arvata mihin niitä on käytetty?

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia, kuvataide, käsityö, laaja-alaiset opinnot

Tavoite: Aineiston avulla voidaan tutustua esihistorialliseen esinekulttuuriin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön. Aineiston esineet ovat nähtävissä Kansallismuseon Esihistorian näyttelyssä 31.3.2017 alkaen, joten aineistoa voidaan käyttää museokäynnin tukena. Lisää tietoa näyttelykäynnin tueksi: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/oppiminen

Oppiaine: historia, kuvataide

Tavoite: Aineiston avulla voidaan tutustua esihistorialliseen esinekulttuuriin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön. Aineiston esineet ovat nähtävissä Kansallismuseon Esihistorian näyttelyssä 31.3.2017 alkaen, joten aineistoa voidaan käyttää museokäynnin tukena. Lisää tietoa näyttelykäynnin tueksi: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/oppiminen

Muistiinpano:

Savi-idoleiksi kutsutaan kivikautisia savesta muotoiltuja hahmoja, joilla usein on ihmisen pää ja toukkamainen käyrä vartalo. Myös muutamia savesta tehtyjä eläinhahmoja on löydetty, kuten tämä hirvi. Hahmojen merkitystä kivikauden ihmisille ei tiedetä.

Muistiinpano:

Tuluskivellä isketään kipinä tulen sytyttämiseksi. Soikeita tuluskiviä uskotaan käytetyn tulen sytyttämiseen erityisesti rituaaleissa, joilla pyrittiin takaamaan hyvä sato ja hedelmällisyys.

Muistiinpano:

Tuluskivellä isketään kipinä tulen sytyttämiseksi. Soikeita tuluskiviä uskotaan käytetyn tulen sytyttämiseen erityisesti rituaaleissa, joilla pyrittiin takaamaan hyvä sato ja hedelmällisyys.

Muistiinpano:

Pohjanmaalla sijaitsevasta Leväluhdan vesikalmistosta eli hautausmaana käytetystä lammesta on löytynyt kallisarvoinen pronssinen kattila, jollaisia tunnetaan alueelta vain 3 kappaletta. Kattila on peräisin Rooman valtakunnan alueelta.

Muistiinpano:

Arkeologit nimittävät näitä pronssikautisia solkia silmälasisoljiksi, koska ne muistuttavat muodoltaan silmälaseja. Soljet voivat olla sangen suuria, jopa noin 20cm leveitä ja ne on tehty aikansa uutuusmateriaalista, arvokkaasta pronssista.

Muistiinpano:

Korvalusikkaa käytettiin korvien puhdistamiseen rautakaudella. Korvavaikkua on ainakin myöhempinä aikoina käytetty kansanlääkinnässä haavanhoidossa mahdollisten antiseptisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Muistiinpano:

Viikinkiajalla arvoesineitä alettiin säilyttää lukon takana, joten myös lukkojen avaimia löytyy toisinaan.

Muistiinpano:

Viikinkiajalla arvoesineitä alettiin säilyttää lukon takana. Kuvassa useita rautakautisia lukkoja ja avaimia.

Muistiinpano:

Purupihkaa pureskeltiin purukumin tapaan hampaiden puhdistamiseksi jo kivikaudella. Kovettuneisiin purupihkan kappaleisiin on tallentunut kivikautisten ihmisten hampaanjälkiä.

Muistiinpano:

Kivestä tehty kourutaltta on lähes puoli metriä pitkä ja sen pinta on hiottu sileääkin sileämmäksi. Esineessä ei ole lainkaan jälkiä käyttämisestä ja se on ilmeisesti aikanaan uhrattu koskeen.
Tämä Kiuruvedeltä löydetty taltta on tehty kivilajista nimeltä viherliuske, jota esiintyy luonnossa Karjalassa. Viherliuske on helposti muotoiltavaa, joten siitä on tehty runsaasti esineitä koko kivikauden ajan.
Esineestä löytyy lisää tietoa Museoviraston rekistereistä, mutta henkilötietolain vuoksi rekisteritiedot on selattavissa vain Museoviraston arkistossa.
Museoviraston rekisteriportaali: www.kyppi.fi

Tehtävä

”Yhdeksän mysteeriesinettä Kansallismuseon kokoelmista”-tehtävä tutustuttaa oppilaat leikkimielisen arvuuttelun avulla Suomesta löytyneisiin esihistoriallisiin esineisiin ja niiden käyttötarkoituksiin. Tehtäväidea on hyvä tehdä ennen kuin oppilaat tutustuvat aineistopakettiin Finna.fi:ssä.

Tehtävän voi toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmätehtävänä. Muokkaa tehtäväideaa eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Lataa tehtävä (ppt, PDF).