Haku

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin olympialaiset 1952

Aiheet

Suomalaisten pitkäaikainen haave omista olympialaisista toteutui vuonna 1952, kun Suomi sai järjestettäväkseen siihen asti suurimmat kesälajien olympialaiset Helsinkiin. Ne merkitsivät koko maalle paljon enemmän kuin suurta urheilutapahtumaa. Nyt Suomella oli ainutlaatuinen tilaisuus näyttää kuluvansa myös länteen ja esiintyä puolueettomana kohtauspaikkana kylmän sodan jakamassa maailmassa. Samalla avautui mahdollisuus markkinoida maata matkailukohteena. Monet rakennushankkeet nytkähtivät eteenpäin, teitä paranneltiin ja kisapaikoiksi valikoituneet kaupungit kohensivat kilvan palvelutarjontaa ja kaupunkikuvaa. Olympialaisia varten rakennettiin Käpylään virallinen kisakylä, Seutulan (nykyinen Helsinki-Vantaan) lentokenttä valmistui, Linnanmäen huvipuistoa laajennettiin ja koko Helsingin ilmettä uudistettiin olympialaisia varten.

Urheilumuseon esineet johdattelevat sinut vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin. Pakettiin kootut esineet on valittu siten, että jokainen niistä kertoo yhdestä kisoihin ja aikakauteen liittyvästä ilmiöstä. Aineistopakettia tutkiessa voi pohtia, millaiseen kisatunnelmaan esineiden avulla voi päästä ja millainen kertomus niiden avulla olympialaisista rakentuu.

Lisätietoa Olympialaisista

Kreikkalaiset järjestivät urheilukilpailuja Kreikan Olympiassa jo noin 2800 vuotta sitten. Olympian kisat oli omistettu Zeukselle, jumalten kuninkaalle. Ne pidettiin joka neljäs vuosi, yli 1000 vuoden ajan. Osallistua saivat vain kreikkalaisten valtioiden vapaat miespuoliset kansalaiset, mikä tarkoitti, että orjat, naiset ja ulkomaalaiset oli suljettu kisoista. Aluksi ainoana lajina oli yhden stadionin eli noin 190 metrin juoksu, mutta myöhemmin ohjelmaan lisättiin muun muassa paini, viisiottelu, nyrkkeily ja hevoskilpailuja. Antiikin olympiakisat herätettiin uudelleen henkiin 1800-luvun lopussa. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta vuonna 1896 Kreikan Ateenassa. Siitä saakka kisoja on järjestetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta neljän vuoden välein ympäri maailmaa. Aluksi kilpailtiin vain kesälajeissa, mutta jo 1920-luvulla mukaan otettiin myös talvilajit.

Tallennettuna:

Tavoite:

Auttaa oppilasta ymmärtämään Helsingin olympialaiset kulttuurihistoriallisena tapahtumana ja osana Suomen yhteiskunnallista ja poliittista kehitystä sodan jälkeisinä jälleenrakentamisen vuosina. Aineistopaketti ohjaa oppilasta kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyä, pohtimaan esinettä historiallisena lähteenä sekä eläytymään historialliseen tapahtumaan.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S4 Suurten sotien aika
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 7-9
        • T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta
        • T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä
Ammattitutkinnot
  • Liikunnanohjauksen perustutkinto
  1. Tarkastele aineistopaketin esineitä. Pohdi esimerkiksi seuraavia asioita:
  • Mikä esine on mielestäsi arvokkain ja miksi?
  • Mikä esine on mielestäsi mielenkiintoinen ja miksi?
  • Mitä esineet kertovat ja mitä ne jättävät kertomatta? Mitä muita lähteitä voisit käyttää lisäksi?
  • Millaisia ei suoraan urheiluun liittyviä teemoja löydät materiaalista?
  • Pohdi millaisia aineellisia ja aineettomia asioita kisat jättivät suomalaisille ja helsinkiläisille (aineeton esimerkiksi itsetunnon kohoaminen, aineellinen esimerkiksi Olympiastadion-rakennus)
  1. Tarkastele VR:n isännyys velvoittaa - ystävällisyys valloittaa -esitettä. Millaisia käytöstapaohjeita haluaisit suomalaisten noudattavan nyt, jos kisat pidettäisiin Suomessa vaikkapa ensi vuonna?

  2. Eläydy olympianuoren elämään. Esineet ja niiden tekstit apunasi kirjoita päiväkirjan sivu tai kirje, jonka aiheena on yksi päivä olympianuorena Helsingin olympiakisoissa 1952. Voit valita myös jonkun muun kisoihin liittyvän henkilön. Kysymyksiä, joita pohtia:

  • Mitä olympianuorena oleminen sinulle merkitsi?
  • Mitä näit ja koit?
  • Keitä ihmisiä tapasit?
  • Mitä urheilulajeja seurasit?
  • Mitä tehtäviä sinulla oli olympialaisissa?
  1. Piirrä ja suunnittele oma olympiasoihtu. Kiinnitä huomita soihdun toimintaan, käytännöllisyyteen, symboliikkaan ja merkitykseen.

Helsingin 1952 olympiasoihtu taitaa olla maailman kaunein olympiasoihtu, vai mitä itse olet mieltä? Augusti Tuhka suunnitteli yksinkertaisen ja arvokkaan soihdun. Sen varsi on visakoivua ja yläosa hopeaa. Soihtu on myös harvinaisin kaikista käytössä olleista olympiasoihduista. Sitä tehtiin vain 23 kappaletta, kun yleensä soihtuja tehdään tuhansia. Tulen sytytti avajaisissa juoksijalegendat Paavon Nurmi ja Hannes Kolehmainen.


Olympiatuli sytytetään auringonsäteistä Olympiassa Kreikassa. Sieltä se kuljetetaan monin eri tavoin kulloisellekin kisapaikalle. Helsingin olympialaisten kunniaksi sytytetty tuli kuljetettiin Ateenasta Saksan kautta Tanskaan lentokoneella, mistä se jatkoi matkaa pääosin maata pitkin Ruotsin kautta Suomeen. Lentokoneessa tuli laitettiin turvallisuuden vuoksi kaivoslamppuun. Suomessa soihtuviestiä seurasi sen reitillä pohjoisesta kohti Helsinkiä noin miljoona katsojaa (Suomen väkiluku oli tuolloin noin 4 miljoonaa).


Helsingin olympialaisten avajaisia vietettiin 19.7.1952. Olympiastadion oli loppuunmyyty. Tapahtumaa seurasi paikan päällä yli 70 000 vierasta. Sade piiskasi tuttuun suomalaiseen tapaan niin vieraita kuin esiintyjiäkin, mutta juhlallisuudet veivät voiton säästä. 1920-luvulla maailmanmaineeseen juosseen moninkertaisen olympiavoittaja Paavo Nurmen tulo stadionille olympiatuli kädessään oli monille unohtumaton hetki. Kauan odotetut kisat saivat alkaa!


Pääsylippu kotikisoihin oli monen unelma. Pääsyliput valmisti Suomen Pankin setelipaino. Niitä painettiin noin 2,4 miljoonaa kappaletta. Lopulta lippuja jäi odotettua paremmin kotimaisen urheiluväen käyttöön, sillä ulkomaalaiset eivät ostaneet lippuja niin paljon kuin oli arveltu ja toivottu.


Suomalaiset urheilijat erotti kisoissa sinivalkoisesta Suomi-verryttelyasusta. Suomen joukkueeseen kuului 260 urheilijaa, joista naisia oli vain 30. Naisten kilpaurheilu ei vielä tuolloin ollut täällä yhtä yleistä kuin nykyisin. Suomen mitalisaalis kotikisoista oli komea, 22 mitalia, joista kuusi kultaista. Kultaa tuli melonnasta, nyrkkeilystä ja painista. Kaikki eivät tosin olleet tyytyväisiä tähänkään.


Sylvi Saimo teki Helsingin olympialaisissa historiaa. Hänestä tuli ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti olympiakultaa kesälajeissa. Hän meloi olympiavoittoon 500 metrin kajakkiyksiköissä Taivallahden melontastadionilla 28.7.1952. Karjalan evakolle voitto oli isänmaallinen teko.

Näytetään 1 - 6 / 21

Oppimateriaaleja aiheesta