Jatkosota (historia; yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Sotamuseo

Sotahistorian opetukseen tarkoitettu aineisto on kerätty Sotamuseon SA-kuva-arkistosta. Arkisto käsittää n. 160 000 sodan ajan Puolustusvoimien rintamavalokuvaajien (TK-kuvaajat) ottamaa valokuvaa vuosien 1939–1945 välisenä aikana. Jatkosodan aineistopaketit on jaettu neljään alateemaan: kotirintama, sodanjohto, sotarintama ja rintamaelämä.

Jatkosodan alussa kesällä 1941 muodostettiin Päämajan alaisuuteen tiedotuskomppanioita (TK), joissa toimi niin kutsuttuja TK-kuvaajia. Kuvaajien tehtävänä oli tallentaa taistelutilanteiden ohella sotahistoriallista ja kansatieteellistä aineistoa. Kuva-aineistolla tuettiin ja vaikutettiin mielialoihin niin koti- kuin sotarintamalla ja monia kuvia julkaistiin tuon ajan aikakausi- ja sanomalehdissä.

Kuvia käytettäessä on hyvä pitää mielessä aineiston alkuperäinen tarkoitus. Kuvien kuvatekstit ovat valokuvaajien kirjoittamia alkuperäisiä selosteita ja niitä tulisi lukea ajan hengen tuotoksina. Teksteissä käytetään varsin värikästä kieltä ja joukossa voi olla myös halventavia sanavalintoja. Niin ikään on hyvä pitää mielessä se, että osa kuvista on lavastettu tai muutoin aseteltuja.

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia 8.luokka

Tavoite: Kuva-aineistoa voi käyttää historian tapahtumien visualisointiin ja tuon ajanjakson elämään tutustumiseen. Valokuvat ovat myös oiva aineisto medialukutaidon opetukseen. Propagandatuotteina ne toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, miten kuvallisella viestinnällä voidaan vaikuttaa mielialoihin ja mielipiteisiin.

Oppiaine: historia HI3

Tavoite: Kuva-aineistoa voi käyttää historian tapahtumien visualisointiin ja tuon ajanjakson elämään tutustumiseen. Valokuvat ovat myös oiva aineisto medialukutaidon opetukseen. Propagandatuotteina ne toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, miten kuvallisella viestinnällä voidaan vaikuttaa mielialoihin ja mielipiteisiin.

Kotirintama

Pakettiin on kerätty kuvia aihepiireistä, jotka liittyvät kotirintamaan. Aiheina ovat mm. evakot, elämää kaupungissa, naisten sotaponnistelut sekä nuorisoa ja lapsia sodassa.


Rintamaelämää

Pakettiin on kerätty valokuvia sotilaan rintamaelämästä ja ajanvietteestä silloin, kun sotilaat eivät olleet rintamalla sotimassa. Aiheina ovat mm. korsuelämä, viihdytys(kiertueet), musiikki, puhdetyöt, postin lähettäminen ja saapuminen, liikunta ja urheilu, sotilaskodit, opiskelu sekä talkoo- ja maataloustyöt.


Sodanjohto

Pakettiin on kerätty kuvia jatkosodan aikana vaikuttaneista johtohahmoista.

Muistiinpano:

Tasvallan presidentti Risto Ryti ja pääministeri Rangell junassa jatkosodan alussa 1941. Kaksikko todennäköisesti matkalla Mikkelistä Helsinkiin.

Muistiinpano:

Tasavallan presidentti Ryti ja pääministeri Rangell jatkosodan alussa 1941 todennäköisesti Helsingin rautatieasemalla.

Muistiinpano:

Tasavallan presidentti Risto Ryti ja marsalkka Mannerheim Mikkelissä jatkosodan alussa 1941.

Muistiinpano:

Pääministeri Rangell (edessä vasemmalla, tasavallan presidentti Risto Ryti ja marsalkka Mannerheim sekä Päämajan upseeristoa Mikkelissä jatkosodan alussa 1941.

Muistiinpano:

Kuvassa vasemmalta oikealle: marsalkka Mannerheim, pääministeri Rangell ja tasavallan presidentti Risto Ryti.

Muistiinpano:

Mannerheim lukee ulkoministeri Rolf Wittingin (kes.) tuomaa viestiä. Vierellä puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Walden.


Sotarintama

Pakettiin on koottu kuvia sotarintamalta. Rintamalla käydyt sotatoimet eivät olleet yksinomaan etulinjassa tapahtuvaa tulitoimintaa ja hyökkäystä. Iso osa oli vartiointia, partiointia, etenemistä jalan tai pyörillä toisinaan vaikeassakin maastossa sekä - odottamista. Sotatoimia käytiin niin ikään maalla, merellä kuin ilmassakin.

3./Pion.P Näytä tarkat tiedot

Alikersantti O. Taimio, valokuvaaja

Muistiinpano:

Tali-Ihantalan taistelut

Vinkkejä vastaavan aineiston hakemiseen

Kaipaatko lisää aineistoa talvisodan käsittelyyn Sotamuseon aineistoista? Etsi vastaavaa aineistoa Finna.fi-hakupalvelusta seuraavin keinoin:

Hakusana: Hae aineistopaketin kuvien otsikoista löytyvillä hakusanoilla, esimerkiksi ”pommisuoja”, ”kotirintama” tai ”kenttäsairaala”. Jos haluat hakea lisää aineistoa sodanjohtoon liittyen, hae henkilön nimellä (esimerkiksi ”Mannerheim” tai ”Ryti”).

Organisaatio: Valitse organisaatioksi Sotamuseo.

Parhaat rajaimet: Rajaa tuloksia valitsemalla Verkossa saatavilla olevaa aineistoa. Rajaa aineisto koskemaan talvisotaa valitsemalla Valmistusvuosi-valikosta itseäsi kiinnostavat vuodet.

Lisätietoja aineistoista: Mikäli kaipaat lisätietoja tietystä aineistosta, löydät sen www.sa-kuva.fi -palvelusta.

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Tehtävä 1

Tutustu Sotarintama-aineistopaketin valokuviin ja valitse paketista yksi tai kaksi itseäsi kiinnostavaa valokuvaa lähempään tarkasteluun. Muista huomioida myös kuvatekstit! Analysoi valokuvia alla olevien kysymysten avulla:

  1. Miksi valitsit kyseiset valokuvat?
  2. Kuka kuvat on ottanut?
  3. Missä ja milloin kuvat on otettu?
  4. Mitä kuvissa tapahtuu?
  5. Pohdi, mihin tarkoitukseen kuvat on otettu. Mitä kuvilla halutaan kertoa?
  6. Mihin katsojan huomio halutaan kiinnittää?
  7. Miten kuva on rajattu ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kuvan sisältöön? Mitä on ehkä jätetty ulkopuolelle?
  8. Vaikuttavatko kuvat lavastetuilta vai luonnollisilta. Perustele.
  9. Arvioi kuvien luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Tehtävä 2

Tarkastele aineistoja ”Läpi sankkojen metsien, yli soitten ja rämeitten käy kaukopartion tie Vienan korpisaloilla” ja ”Myöskin jouluyönä seisoo vartiomies valppaana vartiopaikallaan”.

  1. Mitä kuvissa tapahtuu?
  2. Missä ja milloin kuvat on otettu?
  3. Pohdi, mihin tarkoitukseen valokuvat on otettu? Vinkki: muista lukea myös valokuvien otsikot!
  4. Vaikuttavatko kuvat lavastetuilta vai luonnollisilta. Perustele.
  5. Arvioi kuvien luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Tehtävä 1

Tutustu Sodanjohto-paketista löytyviin valokuviin Adolf Hitlerin vierailusta Suomessa.

  1. Mitä kuvissa tapahtuu?
  2. Milloin kuvat on otettu?
  3. Miksi Hitler vieraili Suomessa?
  4. Millainen tunnelma valokuvista välittyy?
  5. Vaikuttavatko kuvat lavastetulta vai luonnollisilta? Perustele.
  6. Millaisen kuvan Mannerheimin suhteesta Saksaan saa valokuvien perusteella?
  7. Arvioi kuvien luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Tehtävä 2 - Helsinkiläisiä pommisuojassa

Tarkastele valokuvaa ”Helsinkiläisiä pommisuojassa.”. Kuvittele itsesi pommisuojaan valokuvassa olevien henkilöiden kanssa, ja kirjoita twiitti olostasi siellä. Kerro, mitä ajattelet ja tunnet.

Tehtävä 1

Tutustu Rintamaelämää-aineistopaketin valokuviin.

  1. Millainen kuva rintamaelämästä välittyy valokuvien perusteella?
  2. Pohdi, miksi kuvat on otettu.
  3. Vaikuttavatko kuvat lavastetuilta vai luonnollisilta. Perustele.
  4. Arvioi kuvien luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Tehtävä 1

Kuuntele Risto Rytin radiopuhe 26.6.1941. Vastaa alla oleviin kysymyksiin. (Vinkki: voit tarvittaessa lukea puheen referaatin Ylen artikkelista).

  1. Mistä puhe kertoo?
  2. Kuka puheen on laatinut? Miten tämä saattaa vaikuttaa sen luotettavuuteen historiallisena lähteenä?
  3. Kenelle puhe on osoitettu? Miten tämä saattaa vaikuttaa puheen luotettavuuteen historiallisena lähteenä?
  4. Milloin radiopuhe on pidetty? Miten aika saattaa vaikuttaa puheen luotettavuuteen historiallisena lähteenä?
  5. Millaisen kuvan Rytin suhtautumisesta Saksaan saa lähteen perusteella?

Tehtävä 2

Tarkastele kuvaa ”Venäläisten pommien tuhoja Kallion kaupunginosassa”.

  1. Mitä kuvassa tapahtuu?
  2. Missä ja milloin kuva on otettu?
  3. Pohdi, miksi valokuva on otettu. Perustele.
  4. Pohdi, millainen äänimaisema ympäristössä on mahdollisesti ollut.

Tehtävä 3

Tutki kuvaa ”Yleiskuva pommituksesta Helsingissä”.

  1. Mitä kuvassa tapahtuu?
  2. Milloin ja missä kuva on otettu?
  3. Kuka kuvan on ottanut ja miksi?
  4. Keitä luulet asuneen pommituksessa tuhoutuneissa taloissa? Entäpä kuvan taka-alalla olevissa kivitaloissa?
  5. Etsi Google Maps -karttapalvelusta, miltä paikka näyttää nykyään. Mikä on muuttunut? Mikä on pysynyt samana?