Haku

Kesä Suvisaaristossa

Aineistopaketin koonnut: KAMU Espoon kaupunginmuseo

Aineistopaketin avulla voi tutustua elämäntapaan Espoon saaristossa 1900-luvun alussa kalastaja Arvid Nyholmin ja arkkitehti Karl Lindahlin näkökulmista. Tehtäväpaketin avulla tarkastellaan historiallisen tiedon rakentumista. Aineistopaketti sisältää valokuvia sekä muutamia miesten elämiin liittyviä asiakirjoja, jotka herättävät ajattelemaan, kuinka hankalaa tulkintojen tekeminen voi olla. Aineistopaketin avulla voi tutustua historiallisen tiedon rakentumiseen alkuperäislähteiden avulla. Miten tulkinta muodostuu saatujen tietojen avulla ja kuinka virhepäätelmät syntyvät?

Yläkoulu: historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, maantieto
Lukio: historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, maantiede

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi: S2 Demokraattinen yhteiskunta
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
  • Maantieto: S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla

Lukio
Lukion moduulit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia HI3 Itsenäisen Suomen historia HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
  • Yhteiskuntaoppi: YH1 Suomalainen yhteiskunta
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: ÄI5 Tekstien tulkinta 1
  • Maantieto: GE1 Maailma muutoksessa

Tavoite:
Ohjata opiskelijaa rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden. Auttaa analysoimaan historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista. Opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena. Hän syventää monilukutaitoaan siten, että osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista. Lisäksi opiskelijaa kannustetaan havainnoimaan arkiympäristöjä sekä kuvaamaan luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita.

  • Miten saaristolaiset näyttäisivät eroavan kaupunkilaisista? Jaottele valokuvat kahteen osaan sen mukaan, ovatko niissä esiintyvät henkilöt saaristolaisia vai kaupunkilaisia. Tuntuuko sinusta helpolta vai vaikealta erottaa elämäntavat ja yhteiskuntaluokat toisistaan?
  • Osa valokuvista esittää espoolaista Arvid Nyholmiaja osa helsinkiläistä Karl Lindahlia. Millaista Arvid Nyholmin elämä ja arki on mielestäsi ollut saamiesi lähteiden perusteella? Entä Karl Lindahlin elämä? Mitä he ovat tehneet työkseen? Mikä toi heidät Espoon saaristoon?
  • Pohdi valokuvien perusteella, miten Nyholmin ja Lindahlin elämäntavat ovat eronneet? Entä mitä yhteistä heillä on ollut? Pohdi myös, millaisissa tilanteissa heidän tiensä ovat voineet kohdata?
  • Miten Nyholmin ja Lindahlin elämässä näkyy aikakausi, jolloin he elivät? Mitä merkittäviä historiallisia tapahtumia aikavälille sijoittuu ja miten ne näkyvät aineistossa? Pohdi, miten tapahtumat ovat voineet vaikuttaa heidän elämäänsä. Käytä apuna annettuja lähteitä; sekä valokuvia että asiakirjoja.

Kalastajat palkkasivat usein avukseen kalarengin. Arvid Nyholm, Gurli Nyholm ja tuntematon kalarenkipoika puhdistavat silakkaverkkoa 1930-luvulla.


Arvid ja Gurli Nyholm sekä muita ihmisiä Pentalan rannassa 1930-luvulla. Meri on sula ja naiset ovat kesämekoissaan ilman takkeja, joten kuva on luultavasti otettu kesällä. Muut ihmiset saattavat olla Pentalan saaren kesävieraita.


Arvid Nyholm ja tuntematon mies metsästämässä 1950- tai 1960-luvulla. Saaliiksi he ovat saaneet ketun. Talvisin Pentalassa metsästettiin myös hirviä ja kauriita.


Arvid Nyholm on tuomassa tai viemässä hevosta Pentalan rantaan. Hevosia käytettiin apuna esimerkiksi peltotöissä. Taustalla näkyy sotalaiva, joten valokuva on ajoitettu jatkosodan aikaan, vuosien 1941-1944 välille. Saaristo on karua, joten kaikilla saarilla ei tehty peltotöitä. Hevonen kuului mahdollisesti Gurlin isälle. Kaikkea valokuvattua ei siis voi pitää yleisenä.


Valokuvaamo Atelier Centralin 1910-luvun loppupuolella ottama muotokuva Arvid Nyholmista. Kuvasta voi päätellä, että saaristossakin seurattiin muotia tiiviisti. Ajan valokuvauskulttuuriin kuului, että valokuvaa varten laitettiin parhaat vaatteet päälle.

Arvid Nyholm Näytä tarkat tiedot

Valokuvaamo Atelier Central, kuvaaja

1915–1920

Arvid Nyholm veneessä 1930-luvun lopulla tai 1940-luvun alussa. Veneessä Arvidin takana näkyy tyhjiä laatikoita. Onko Arvid mahdollisesti tulossa Helsingin Kauppatorilta kalaa myymästä?

Näytetään 1 - 6 / 22

Oppimateriaaleja aiheesta

Miten aineistopaketin aineistoja voi hyödyntää oppimateriaalissa? Tutustu valmiisiin avoimiin oppimateriaaleihin ja käytä niitä oppitunnillasi!