Kolttasaamelaisten historiaa (usea oppiaine; peruskoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Saamelaismuseo Siida

Tämä Saamelaismuseo Siidan kokoama aineistopaketti tutustuttaa sinut kolttasaamelaisten historiaan ja kulttuuriin lyhytelokuvan ja 60 valokuvan voimin. Aineisto esittelee kolttasaamelaisten elämää Petsamon Suonikylässä ennen toista maailmansotaa. Joukossa on myös esinekuvia, jotka kertovat kolttasaamelaisten rikkaasta ja nykypäivänäkin vahvasti elävästä ja kehittyvästä käsityöperinteestä.

Kolttasaamelaisten asuttamisesta Inarin kuntaan Sevettijärvi-Näätämön ja Keväjärvi-Nellimin alueille tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Tällä aineistopaketilla haluamme nostaa esiin yhden Suomessa asuvista saamelaisryhmistä, kolttasaamelaiset, ja näin lisätä tietoutta heistä. Aineistopaketin kuvat kertovat kolttasaamelaisten historiasta, kulttuurista ja elinkeinoista heidän alkuperäisillä asuinalueillaan Petsamossa. Vanhojen kuvien kautta tutustut kolttasaamelaisuuteen sellaisena kuin ennen sotia Petsamon alueella liikkuneet matkailijat, tutkijat ja virkamiehet ovat sen kuviin tallentaneet.

Nykypäivänä kolttasaamelaiset ovat elinvoimainen kansa huolimatta suurista muutoksista, joita he ovat kohdanneet perinteisten asuinalueiden menetysten myötä. Tämän aineistopaketin ohessa on materiaalia kolttasaamelaisten nykytilanteesta. Tutustu Finnassa olevaan aineistoon ja nykypäivän kolttasaamelaisten kulttuuria esittelevään materiaaliin rinnakkain ja vertailemalla.

Aineistopaketti herättelee pohtimaan, miten ja miksi kulttuurit muuttuvat ajan saatossa soveltaen uusia ideoita ja innovaatioita kulttuurin tarpeisiin. Mielenkiintoista on myös pohtia, miten kulttuurin ulkopuolelta tulleen kuvaajan näkemys kolttasaamelaisesta kulttuurista ja siinä kiinnostavista kuvausaiheista voisi erota kulttuurin sisällä olevan kuvaajan näkemyksestä. Aineistopaketti haastaa toivottavasti myös pohtimaan stereotypioita – mistä ne juontavat juurensa, mikä niitä vahvistaa ja miten voimme kitkeä niitä pois.

Lue lisää kolttasaamelaisista ja tutustu aineistopaketin pohjalta laadittuihin tehtäväideoihin Tehtäväideat-osiossa.

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia, käsityö, liikunta, suomen kieli ja kirjallisuus, uskonto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi

Tavoite: Tutustuttaa kolttasaamelaisten kulttuuriin ja historiaan. Aineistopaketin avulla voidaan myös tarkastella aineetonta kulttuuriperintöä ja sen luonnetta osana arkea.

Oppiaine: historia, käsityö, liikunta, maantieto, suomen kieli ja kirjallisuus, uskonto, yhteiskuntaoppi

Tavoite: Tutustuttaa kolttasaamelaisten kulttuuriin ja historiaan. Aineistopaketin avulla voidaan myös tarkastella aineetonta kulttuuriperintöä ja sen luonnetta osana arkea.

Oppiaine: elämänkatsomustieto, filosofa, historia, suomen kieli ja kirjallisuus, uskonto, yhteiskuntaoppi

Tavoite: Tutustuttaa kolttasaamelaisten kulttuuriin ja historiaan. Aineistopaketin avulla voidaan myös tarkastella aineetonta kulttuuriperintöä ja sen luonnetta osana arkea.

Pohdittavaa oppitunneille:

  • Mitä tarkoittaa sana ”alkuperäiskansa”?
  • Mitä muita alkuperäiskansoja tiedät maailmassa olevan?
  • Suomen saamelaisalueella asuu muitakin saamelaisryhmiä kuin kolttasaamelaisia. Osaatko nimetä muita saamelaisia?

Muistiinpano:

Petsamon alue, joka liitettiin Tarton rauhassa 1920 Suomeen, oli Suenjelin, Paatsjoen ja Petsamon saamelaisten kotiseutualuetta. He olivat alueen alkuperäisasukkaita. Usean vuosisadan ajan alueelle oli siirtynyt muitakin asukkaita: venäläisiä, karjalaisia, meri- ja tunturisaamelaisia Norjasta, suomalaisia ja joitakin komejakin.

Suõʹnnjel eli Suonikylä kuului Venäjälle aina Tarton rauhaan saakka, jolloin suurin osa siitä siirtyi Suomelle. Suonikylän siidan talvikylä jäi kuitenkin rajanvedossa Venäjän puolelle, joten Suomen puolelle rakennettiin uusi talvikylä. Kuvassa on Suonikylän uuden talvikylän rakennuksia.

Muistiinpano:

1900-luvulle tultaessa suuri osa kolttasaamelaisista asui pienissä hirvituvissa, erityisesti talvikylissä. Usein kesäpaikoilla asuttiin kuitenkin turve- tai hirsikodassa ja tilapäisesti laavussakin.

Muistiinpano:

Niliaitta on tyypillinen varastorakennus, jossa säilytettiin ruokaa. Niliaitan korkean jalan vuoksi villieläimet eivät päässeet aittaan syömään ruokavarantoja.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset ovat perinteisesti olleet ortodokseja.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin sekä kielensä että perinteidensä puolesta. Itäisiä piirteitä on nähtävissä esimerkiksi tapaperinteessä. Perinteisesti kolttasaamelaiset ovat tervehtineet nenätervehdyksellä, kuten jotkin muutkin pohjoiset kansat.

Muistiinpano:

Katrilli on neliön muodossa tanssittava kuviotanssi, jonka juuret ovat 1700-luvun Ranskassa. Sieltä se on kulkeutunut Venäjän tai Karjalan kautta Petsamoon ja osaksi kolttasaamelaista kulttuuria, jossa se on muotoutunut aivan omanlaisekseen, monimutkaisia kuvioita sisältäväksi monta minuuttia kestäväksi kolttakatrilliksi.

Katrillia tanssittiin erityisesti häissä ja muissa juhlissa haitarin, huuliharpun tai laulun säestyksellä. Sitä on kutsuttu myös kosiotanssiksi. Tästä kuvaa mm. parin vaihtaminen tanssin pyörteissä sekä miestanssijoiden keskinäiset ”voimamittelöinnit”, joita kukkotappeluiksikin kutsutaan. Nykyään kolttakatrillia näkee tanssiesityksissä ja perinnetanssikursseilla sekä Sevettijärven koulun oppilaiden esityksinä koulun juhlissa ja muissa tapahtumissa.

Muistiinpano:

Nuoraleikkiä leikittiin isolla joukolla talvikylässä.
Nuoraleikkiä leikitään seuraavasti: Otetaan suopunki tai nuora, joka sidotaan päistä renkaaksi. Leikkijät tarttuvat nuoraan ja muodostavat piirin, jonka sisään yksi leikkijöistä menee pyydystäjäksi. Pyydystäjä alkaa pyydystämään nuorasta kiinni pitäviä leikkijöitä, mutta pyydystäjä ei saa mennä nuorasta muodostetun piirin ulkopuolelle. Se, jota pyydystäjä yrittää tavoittaa, voi päästää nuorasta irti ja juosta kauemmas, mutta jos tavoiteltu joutuu kiinni, hänen pitää mennä piirin sisälle pyydystäjäksi.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset erottivat ruoanvalmistukseen ja ruokailuun käytettävät astiat talouksissa tarkoin muista käyttöastioista. Astioita valmistettiin ennen luonnonmateriaaleista kuten puusta, luusta, tuohesta ja juuresta.

Yhteydet Venäjälle ja meren kautta muuhun ulkomaailmaan toivat koteihin paljon muualla valmistettuja astioita ja esineitä, kuten raudasta, teräksestä, hopeasta ja posliinista valmistettuja esineitä. Vanhat valokuvat todistavat koltilla olleen rautapatoja, terässamovaareja, teräksisiä ruokailuvälineitä, posliinilautasia, -teekuppeja ja -tsainikkeja, laseja sekä lasisia ja hopeisia pikareita.

Muistiinpano:

Tuohi- ja juurityöt ovat perinteisiä kolttasaamelaisia käsitöitä. Juuritöitä tehtiin sekä männyn että koivunjuuresta. Tuohiastioita tehtäessä juurta käytettiin ompelemiseen.

Muistiinpano:

Tuohivakan sisällä on paaskopelin pelinappulat, jotka valmistetaan poron koparaluista.

Muistiinpano:

Paaskopeli (koltansaameksi päskksiõrr) on kolttasaamelainen peli, jota pelataan poron jalasta saatavilla koparaluilla. Pelissä kaksi tai useampi pelaajaa ottaa vuorotellen kourallisen luita ja pudottaa ne tasaiselle alustalle. Pystyyn neljälle ”jalalle” jääneet luut ovat poroja, kahdelle ”jalalle” jääneet paimenia. Peliä jatketaan, kunnes kaikki luut ovat poroja tai ihmisiä. Eniten poroja kerännyt pelaaja voittaa.

Katso tästä kuinka paaskopeliä pelataan:
http://www.kuati.fi/fi/askartelu-ja-pelit/pelit.php?material_id=291

Muistiinpano:

Kolttasaamelaisten teeperinne on itäistä perua.
Teetä valmistettiin monenlaisista luonnonaineista, lehdistä ja varvuista. Erityisen lääkitseviä ovat olleet hillansuppu- ja suopursunlehtitee.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset harjoittivat pienimuotoista lammastaloutta. Lampaista saatiin villaa ja lampaannahkaa asusteisiin ja maitoa.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset valmistivat juustoa lampaan tai poronmaidosta. Maito saatiin juoksettumaan poron juoksutusmahan kappaleella. Juusto koottiin, valutettiin ja paistettiin lopuksi.

Muistiinpano:

Kuvassa on kuloin ja vuotkin, joita tarvittiin pettujauhon valmistamiseen.

Pettujauhe tehtiin männyn nilakerroksesta ja sitä käytettiin leivontaan, lihakeittoon ja vatsalääkkeenä. Paras aika männyn nilan ottoon on kevät, jolloin siinä on eniten ravinteita. Pettua otettiin männystä siten, että puun kaarnan alla oleva nilakerros nyljettiin kahden poronluusta valmistetun työkalun, vuotkimen ja kuloimen, avulla joko kasvavasta tai kaadetusta puusta. Ohuet nila- tai pettulevyt ripustettiin aluksi tulisijan yläpuolelle kuivumaan. Kuivattua pettulevyä paahdettiin hiilloksella pihkan maun poistamiseksi. Paahdettu pettulevy murskattiin jauheeksi kaksiteräisellä petkelellä esim. porontaljan päällä.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen vene on perinteisesti rakennettu ilman nauloja, tämä perinne oli voimissaan arviolta 1900-luvun alkuun saakka. Veneiden saumat ommeltiin juurella.
Lue lisää juuriommelveneestä: http://www.siida.fi/sisalto/Juuriommelvene_web.pdf
Katso myös video juuriommelveneen rakentamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=Zezd9dNVKes&feature=youtu.be

Muistiinpano:

Kiristysvasaralla kiristettiin juuriommelveneen juuriompeleet.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaisten vuotuiskierto perustui aikanaan kalastukseen, joten kalastuksen merkitys ruokataloudelle oli keskeinen. Kotiseudullaan Petsamossa kolttasaamelaisten kalastuselinkeinoon liittyi myös mahdollisuus kalastaa lohta ja muita merikaloja merellä ja lohta myös joissa, joihin lohin nousi kutemaan.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset ovat valmistaneet lampaanvillasta sukkia, vanttuita, raanuja ja pauloja, joilla sidottiin kengät. Villa kehrättin värttinällä kulloiseenkin tarkoitukseen sopivan vahvaksi langaksi.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen raanu kudotaan pystykangaspuissa maailman muiden paimentolaiskansojen tapaan.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset ovat alun perin valmistaneet raanuja makuuraanuiksi. Niitä käytettiin peittoina tuvassa ja laavussa nukkuessa ja matkoilla niihin on kääritty niin lapset kuin lampaatkin ahkiossa.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset lapaset koristellaan ranneosasta. Villalangat on perinteisesti värjätty kasviväreillä.

Muistiinpano:

Saamelaiset ovat ovat nukuttaneet ja kuljettaneet lapsensa komsioissa. Sisällä tuvassa tai kodassa komsio oli ripustettuna pystyviistoon ja siinä saattoi lasta tuudittaan. Matkustaessa äiti kantoi komsiota selässään tai komsio oli kiinnitetty pystyviistoon poron selkään tai kaaristettu äidin ahkioon.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen komsio on malliltaan pidempi ja kapeampi kuin muiden saamelaisryhmien käyttämät komsiot.

komsio; ǩiõtkâm Näytä tarkat tiedot

Fofonoff Matleena, valmistaja

1990–1999

Muistiinpano:

Poro oli tärkeä kulkuväline ja kantojuhta.

Muistiinpano:

Erilaiset laukut ja pussit olivat tarpeellisia vuotuismuuttoon perustuvassa elämäntavassa. Muodoltaan laukut ja pussit ovat usein pyöreitä, jotta ne oli helppo kaaristaa ahkioon tai kiinnittää poron selkään.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaiset käyttivät usein erilaisiin pusseihin eri lintujen nahkoja.

Muistiinpano:

Sekä miehet että naiset käyttivät talvella poronnahasta tehtyä peskiä.

Muistiinpano:

Kolttasaamelaisen miehen päähine suojaa otsaa, korvia ja niskaa pakkaselta ja lumelta.

Muistiinpano:

Kun kolttasaamelaiset asuivat vielä Petsamon alueella, miehet käyttivät kesäisin neulattua ns. varraslakkia.

Muistiinpano:

Talvisin kolttasaamelaisilla naisilla oli käytössä talvipäähine, joka suojasi esimerkiksi ajomatkoilla hyvin otsan ja korvat.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen tyttö ottaa lakin käyttöön rippikouluiässä ja käyttää sitä naimisiinmenoonsa asti. Tytön päähine on matala, helmikirjailtu ja takaa avoin. Se solmitaan takaa kiinni pitkillä erivärisillä nauhoilla.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen nainen ottaa vaimon päähineen käyttöön naimisiin mentyään ja kantaa sitä loppuelämänsä ellei jää leskeksi. Vaimon päähine on kolttasaamelaisista naisen päähineistä koristelluin ja sitä käytetään päähineen päälle sidottavan huivin kanssa.

Muistiinpano:

Kolttasaamelainen lesken päähine on vaatimattomammin koristeltu kuin vaimon päähine. Päähine on vaimon päähineen tavoin umpinainen päältä ja sen päällä käytetään huivia.

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka toisen maailmansodan seurauksena menettivät perinteiset sukualueensa Petsamossa. Nykyisin kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella. Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 700 henkeä. Heistä noin kolmannes asuu koltta-alueen ja myös saamelaisalueen ulkopuolella, eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa.

Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin sekä kielensä että perinteidensä puolesta. Koltansaamea Suomessa puhuu arviolta 300 henkeä. Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja. Itäisiä piirteitä on nähtävissä myös pukeutumisessa, musiikkiperinteessä, juhla- ja tapaperinteessä sekä ruokaperinteessä.

Vielä 1900-luvun alussa kolttasaamelaiset elivät vuotuiskiertoon perustavaa elämää eli he muuttivat paikasta toiseen vuodenaikojen ja niihin liittyvien elinkeinojen mukaan. Aikaisemmin kolttasaamelaiset ovat saaneet elantonsa luontaiselinkeinoista – poronhoidosta, kalastuksesta, metsästyksestä ja marjastuksesta. Nykyään näiden elinkeinojen rinnalle on tullut uusia tulonlähteitä, kuten palvelualojen työt.

Kolttasaamelaiset ovat mukana saamelaishallinnossa asettamalla ehdokkaitaan saamelaiskäräjävaaleihin. Sen lisäksi he jatkavat omaa kylähallintoperinnettään valitsemalla heimolle luottamushenkilön kolmivuotiskausittain. Kolttien kyläkokouksissa käsitellään heimoa koskevia asioita ja annetaan niistä lausuntoja valtion ja kunnan viranomaisille. Luottamushenkilön toimintaa hoidetaan Sevettijärvellä sijaitsevasta toimistosta käsin.

Tehtävä

Lue yllä oleva teksti kolttasaamelaisista ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  1. Keitä ovat kolttasaamelaiset?
  2. Kuinka paljon heitä asuu nykyään Suomessa? Missä päin he asuvat?
  3. Millainen on kolttasaamelaisten luontosuhde? Tutustu ylläolevan tekstin lisäksi Kolttien kyläkokouksen ja Kolttakulttuurisäätiön yhteisiin verkkosivuihin.
  4. Mitä tarkoittaa vuotuiskierron mukaan eläminen?

Tehtävä 1

Tutustu aineistopaketin valokuviin ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  1. Millaisia erilaisia rakennuksia löydät kuvista?
  2. Pohdi, miksi kolttasaamelaisille on ollut erilaisia asuinrakennuksia.

Tehtävä 2

Tutustu aineistopaketin valokuvaan ”aitta, nili”.

Etsi tämän jälkeen Finna.fi:stä valokuvia suomalaisista aitoista samalta ajalta. Mene osoitteeseen finna.fi ja kirjoita hakukenttään hakusana ”aitta”.

Pohdi, mitä erilaista kolttasaamelaisten aitassa on verrattaessa tyypilliseen suomalaiseen aittaan. Pohdi myös syitä näille eroille.

Tehtävä 1

Tutustu aineistopaketin valokuviin ”nainen hoitaa kolmea komsiossa olevaa lasta” ja ”komsio; ǩiõtkâm”.

  1. Mikä oli komsio? Mihin sitä käytettiin?
  2. Etsi verkosta lisätietoja komsiosta. Mistä se on tehty?

Tehtävä 2

Tutustu aineistopaketin valokuvaan ”Paavali Sverloff pukeutuneena peskiin ja talvilakkiin”.

  1. Mikä oli peski?
  2. Mihin sitä käytettiin?

Tehtävä 3

Tutustu aineistopaketin valokuvaan ”Vjätsi Semenov valmistaa suoninyöriä” .

  1. Selvitä verkkoa käyttäen, mitä on suoninyöri? Mihin sitä on käytetty?
  2. Katso lyhytelokuvasta ”Suonikylän talvielämää” pätkä suoninyörin tekemisestä. Miten sitä tehtiin? (Vinkki: suoninyöriä tehdään kohdasta 04.09 alkaen)

Tehtävä 4

Tutustu aineistopaketin kuviin erilaisista kolttasaamelaisista päähineistä. Missä tilanteissa eri päähineitä käytettiin?

Tehtävä 1

Aineistopaketin valokuvissa on esitelty kolttasaamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Tehtävän tarkoituksena on havainnoida perinteisten elinkeinojen muutos ja jatkuvuus nykypäivään verrattaessa.

  1. Millaisia elinkeinoja valokuvissa on nähtävissä?
  2. Selvitä kolttasaamelaisten nykypäivän luontaiselinkeinoja Kolttien kyläkokouksen ja Kolttakulttuurisäätiön yhteisiltä verkkosivuilta ja Saamelaiskäräjien tuottamasta Oktavuohta-verkkolehdestä. Miten elinkeinot ovat muuttuneet ja mikä siihen on vaikuttanut?

Tehtävä 2

Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta. Heidän kulttuurissaan onkin nähtävissä useita itäisiä vaikutteita.

Löydätkö aineistopaketin valokuvista tietoa siitä, mitä nämä itäiset vaikutteet ovat olleet?

Tehtävä 1

  1. Tutustu valokuvaan ”Kolttatyttöjä nuoraleikissä” ja tutki miten perinteistä kolttasaamelaista nuoraleikkiä on leikitty. Voit myös katsoa lyhytelokuvasta pätkän leikistä kohdasta 8.20 alkaen. Kokeilkaa ryhmässä leikkiä.
  2. Nuoraleikki on kolttasaamelaisten aineetonta kulttuuriperintöä, eli elävää perinnettä arjessa ja juhlassa.
    • Millaiset pelit tai leikit ovat sinulle tärkeitä?
    • Keltä olet ne oppinut?
    • Kenen kanssa niitä leikit?

Kolttien kyläkokouksen ja Kolttakulttuurisäätiön yhteiset verkkosivut, joissa laajasti tietoa kolttasaamelaisista ja kolttasaamelaisen yhteisön ajankohtaisista asioista. https://www.kolttasaamelaiset.fi/

Saamelaiskäräjien tuottamassa Oktavuohta-verkkolehdessä on hyvä perustietopaketti kolttasaamelaisista. Artikkelin lopusta löytyy mielenkiintoisia linkkejä kolttasaamelaisiin liittyen. https://www.oktavuohta.com/kolttasa

Saamelaismuseo Siidan tuottama verkkonäyttely kertoo kolttasaamelaisten historiasta ja tapakulttuurista. Sivusto on koltansaameksi, suomeksi ja englanniksi. http://www.samimuseum.fi/saamjiellem/

Tutustu myös kolttasaamelaiseen musiikkiperinteeseen Kansanmusiikin ja kansatanssin edistämiskeskuksen videon kautta. https://vimeo.com/142115749

Erilaisia asumuksia

Tehtävä 1
  1. Turvekodat, erilaiset aitat, hirsituvat.
Tehtävä 2

Niliaitassa on perinteisesti säilytetty elintarvikkeita. Aitta rakennettiin korkean jalan päähän, jotta petoeläimet eivät pääse ruokiin käsiksi.

Kolttasaamelaista esinekulttuuria

Tehtävä 1
  1. Lapsen kehto ja kuljetusväline. Saamelaiset kuljettivat vauvaikäistä lasta komsiossa. Kesäisin komsio oli äidin selässä tai poron selkään kiinnitettynä ja talvella ahkiossa eli poron reessä.
  2. Komsion pohja veistetään puusta ja sen päälle pingotetaan poron nahka eli sisna. Komsion etuosaan lapsen kasvojen suojaksi kiinnitetään yleensä puuvillakangas. Lapsi kapaloidaan komsion sisään villasta kudotuilla tiuhtanauhoilla ja samanlaiset nauhat toimivat myös komsion ripustusnauhoina.
Tehtävä 2

Poron turkiksesta valmistettu takki, joka on umpinainen samaan tapaan kuin anorakki. Peski puettiin muiden vaatteiden päälle talvella ulkotöissä tai liikkumisen ajaksi.

Tehtävä 3

Suoninyöri valmistetaan poron suonista. Ennen vanhaan suoninyöriä käytettiin pukimien ompelussa ompelulangan tapaan. Nyöri on kestävää ja turpoaa kostuessaan, jolloin se toimii myös tiivisteenä esimerkiksi karvakengissä.

Tehtävä 4

Tyttö ottaa tytön tai neidon päähineen käyttöönsä päästyään ripille. Tytön lakki vaihtuu vaimon päähineeksi kun nuori nainen menee naimisiin. Nainen ottaa leskin päähineen käyttöön jäädessään leskeksi.