Haku

Kolttasaamelaisten historiaa

Aineistopaketin koonnut: Saamelaismuseo Siida

Saamelaismuseo Siidan kokoama aineistopaketti tutustuttaa sinut kolttasaamelaisten historiaan ja kulttuuriin. Aineisto esittelee kolttasaamelaisten elämää Petsamon alueella ennen toista maailmansotaa. Joukossa on myös esinekuvia, jotka kertovat kolttasaamelaisten rikkaasta ja nykypäivänäkin vahvasti elävästä ja kehittyvästä käsityöperinteestä. Aineistopaketin kuvat kertovat kolttasaamelaisten historiasta, kulttuurista ja elinkeinoista heidän alkuperäisillä asuinalueillaan Petsamossa. Vanhojen kuvien kautta tutustut kolttasaamelaisuuteen sellaisena kuin ennen sotia Petsamon alueella liikkuneet matkailijat, tutkijat ja virkamiehet ovat sen kuviin tallentaneet.

Nykypäivänä kolttasaamelaiset ovat elinvoimainen kansa huolimatta suurista muutoksista, joita he ovat kohdanneet perinteisten asuinalueiden menetysten myötä. Aineistopaketti herättelee pohtimaan, miten ja miksi kulttuurit muuttuvat ajan saatossa soveltaen uusia ideoita ja innovaatioita kulttuurin tarpeisiin. Mielenkiintoista on myös pohtia, miten kulttuurin ulkopuolelta tulleen kuvaajan näkemys kolttasaamelaisesta kulttuurista ja siinä kiinnostavista kuvausaiheista voisi erota kulttuurin sisällä olevan kuvaajan näkemyksestä. Aineistopaketti haastaa toivottavasti myös pohtimaan stereotypioita – mistä ne juontavat juurensa, mikä niitä vahvistaa ja miten voimme kitkeä niitä pois.

Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka toisen maailmansodan seurauksena menettivät perinteiset sukualueensa Petsamossa. Nykyisin kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella. Kolttasaamelaisten asuttamisesta Inarin kuntaan Sevettijärvi-Näätämön ja Keväjärvi-Nellimin alueille on yli 70 vuotta. Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 700 henkeä. Heistä noin kolmannes asuu koltta-alueen ja myös saamelaisalueen ulkopuolella, eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa.

Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin sekä kielensä että perinteidensä puolesta. Koltansaamea Suomessa puhuu arviolta 300 henkeä. Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja. Itäisiä piirteitä on nähtävissä myös pukeutumisessa, musiikkiperinteessä, juhla- ja tapaperinteessä sekä ruokaperinteessä.

Vielä 1900-luvun alussa kolttasaamelaiset elivät vuotuiskiertoon perustavaa elämää eli he muuttivat paikasta toiseen vuodenaikojen ja niihin liittyvien elinkeinojen mukaan. Aikaisemmin kolttasaamelaiset ovat saaneet elantonsa luontaiselinkeinoista – poronhoidosta, kalastuksesta, metsästyksestä ja marjastuksesta. Nykyään näiden elinkeinojen rinnalle on tullut uusia tulonlähteitä, kuten palvelualojen työt.

Kolttasaamelaiset ovat mukana saamelaishallinnossa asettamalla ehdokkaitaan saamelaiskäräjävaaleihin. Sen lisäksi he jatkavat omaa kylähallintoperinnettään valitsemalla heimolle luottamushenkilön kolmivuotiskausittain. Kolttien kyläkokouksissa käsitellään heimoa koskevia asioita ja annetaan niistä lausuntoja valtion ja kunnan viranomaisille. Luottamushenkilön toimintaa hoidetaan Sevettijärvellä sijaitsevasta toimistosta käsin.

Ohessa on materiaalia kolttasaamelaisten nykytilanteesta. Tutustu aineistopakettiin ja nykypäivän kolttasaamelaisten kulttuuria esittelevään materiaaliin rinnakkain ja vertailemalla.

  • Kolttien kyläkokouksen ja Kolttakulttuurisäätiön yhteiset verkkosivut, joissa laajasti tietoa kolttasaamelaisista ja kolttasaamelaisen yhteisön ajankohtaisista asioista. (Siirry verkkosivustolle)
  • Saamelaiskäräjien tuottamassa Oktavuohta-verkkolehdessä on hyvä perustietopaketti kolttasaamelaisista. Artikkelin lopusta löytyy mielenkiintoisia linkkejä kolttasaamelaisiin liittyen. (Siirry Oktavuohta-verkkolehden sivuille)
  • Saamelaismuseo Siidan tuottama verkkonäyttely kertoo kolttasaamelaisten historiasta ja tapakulttuurista. Sivusto on koltansaameksi, suomeksi ja englanniksi. (Siirry Saamelaismuseo Siidan verkkosivustolle)

Alakoulu: uskonto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi
Yläkoulu: historia, käsityö maantieto, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto
Lukio: elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto

Tavoite ja sisältöalue

Alakoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Evankelisluterilainen uskonto: S2 Uskontojen maailma
  • Ortodoksinen uskonto: S2 Uskontojen maailma
  • Yhteiskuntaoppi: S2 Demokraattinen yhteiskunta
  • Ympäristöoppi: S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Evankelisluterilainen uskonto: S2 Uskontojen maailma
  • Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
  • Käsityö: S2 Muotoilu, S8 Tiedostaminen ja osallistuminen
  • Maantieto: S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla
  • Ortodoksinen uskonto: S1 Suhde omaan uskontoon, S2 Uskontojen maailma
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S2 Demokraattinen yhteiskunta
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Lukio

Lukion kurssit:

  • Elämänkatsomustieto: ET1 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu, ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajina
  • Evankelisluterilainen uskonto: UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa, UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa
  • Historia: HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan synty, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat
  • Ortodoksinen uskonto: UO2 Ortodoksisuus maailmassa, UO4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa
  • Yhteiskuntaoppi: YH1 Suomalainen yhteiskunta, YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Tavoite: Tutustuttaa kolttasaamelaisten kulttuuriin ja historiaan. Aineistopaketin avulla voidaan myös tarkastella aineetonta kulttuuriperintöä ja sen luonnetta osana arkea.

Pohdittavaa oppitunneille
  • Mitä tarkoittaa sana ”alkuperäiskansa”?
  • Mitä muita alkuperäiskansoja tiedät maailmassa olevan?
  • Suomen saamelaisalueella asuu muitakin saamelaisryhmiä kuin kolttasaamelaisia. Osaatko nimetä muita saamelaisia?
  • Millaisia erilaisia rakennuksia löydät kuvista? Pohdi, miksi kolttasaamelaisille on ollut erilaisia asuinrakennuksia.
  • Löydätkö aineistopaketin kuvista itäisiä vaikutteita?
  • Millaisia elinkeinoja löydät valokuvista? Miten elinkeinot ovat muuttuneet ja mikä siihen on vaikuttanut?

Tutustu lisätietoon kolttasaamelaista:

  • Keitä ovat kolttasaamelaiset?
  • Kuinka paljon heitä asuu nykyään Suomessa? Missä päin he asuvat?
  • Millainen on kolttasaamelaisten luontosuhde?
  • Mitä tarkoittaa vuotuiskierron mukaan eläminen?

Petsamon alue, joka liitettiin Tarton rauhassa 1920 Suomeen, oli Suenjelin, Paatsjoen ja Petsamon saamelaisten kotiseutualuetta. He olivat alueen alkuperäisasukkaita. Usean vuosisadan ajan alueelle oli siirtynyt muitakin asukkaita: venäläisiä, karjalaisia, meri- ja tunturisaamelaisia Norjasta, suomalaisia ja joitakin komejakin.

Suõʹnnjel eli Suonikylä kuului Venäjälle aina Tarton rauhaan saakka, jolloin suurin osa siitä siirtyi Suomelle. Suonikylän siidan talvikylä jäi kuitenkin rajanvedossa Venäjän puolelle, joten Suomen puolelle rakennettiin uusi talvikylä. Kuvassa on Suonikylän uuden talvikylän rakennuksia.


1900-luvulle tultaessa suuri osa kolttasaamelaisista asui pienissä hirvituvissa, erityisesti talvikylissä. Usein kesäpaikoilla asuttiin kuitenkin turve- tai hirsikodassa ja tilapäisesti laavussakin.


Niliaitta on tyypillinen varastorakennus, jossa säilytettiin ruokaa. Niliaitan korkean jalan vuoksi villieläimet eivät päässeet aittaan syömään ruokavarantoja.

Näytetään 1 - 6 / 65