Haku

Koulu kuvissa

Kokonaisuuden koonnut: KAMU Espoon kaupunginmuseo ja Maiju Kajava

Nykyajan Suomessa koulunkäynti on etuoikeus, joka on taattu jokaiselle lapselle. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Koulu kuvissa -kokonaisuus tutustuttaa siihen, miten kansakoulu kehittyi ja millaista arki espoolaisissa kansakouluissa oli 1800- ja 1900 -luvuilla. Kansakouluasetus tuli Suomessa voimaan vuonna 1866. Sen myötä kunnat alkoivat perustaa kansakouluja ja yhä useampi lapsi sai mahdollisuuden käydä koulua. Ennen kansakoulujen perustamista lapset olivat saaneet opetusta kotona, kiertokouluissa tai yksityisissä kouluissa. Oppivelvollisuus alkoi Suomessa vuonna 1921. Se tarkoitti sitä, että kaikkien lasten täytyi mennä kansakouluun. Kuvien ja muistiinpanojen kautta tutustutaan koulunkäynnin historiaan. Millaisia oppiaineita koulussa opiskeltiin, millaisia opiskeluvälineitä koulussa käytettiin ja miten koulumatka ennen taittui?

Kokonaisuus muodostuu kahdesta aineistopaketista:

  • Arkea ja juhlaa koulussa
  • Luokkakuvat kertovat

Arkea ja juhlaa koulussa

Aineistopaketin koonnut: KAMU Espoon kaupunginmuseo ja Maiju Kajava

Aineistopaketin kautta tutustutaan koulunkäynnin historiaan niin arjessa kuin juhlissakin. Kuvien ja muistiinpanojen avulla voi kurkistaa koulunkäyntiin eri aikoina. Vertailemalla entisajan koulun arkea omiin kokemuksiin, voi tehdä yllättäviäkin löytöjä siitä, mikä on muuttunut ja mikä on pysynyt samana.

Alakoulu: yhteiskuntaoppi
Yläkoulu: historia

Alakoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Yhteiskuntaoppi: S2 tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta sekä tutustutaan oppilaille tutun yhteisön, koulun, jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Oppiaineiden tavoitteet:

  • Yhteiskuntaoppi: T3 ihmisen hahmottaminen yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen sekä yhteiskunnan oikeudellisten periaatteiden hahmottaminen.

Tavoite: Tutustumalla koulunkäynnin historiaan oppilas oppii hahmottamaan tiedon rakentumista ja monitulkinnallisuutta. Opetuksessa tapahtuneiden muutosten kautta ymmärretään myös muutosten vaikutukset eri ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.
    T2 historiallisen tiedon hankkiminen erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä tiedon luotettavuuden arvioiminen, T3 sen ymmärtäminen, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin, T5 erilaisissa historiallisissa tilanteissa ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneiden tekijöiden ymmärtäminen, T7 historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden analysoiminen, T8 oppilaiden kannustaminen tulkintojen tekemiseen, T11 oppilaan harjaannuttaminen käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta.

Tavoite: Aineistopaketin kautta oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja analysoimaan muutosta. Tutustumalla koulunkäynnissä ja oppimisessa tapahtuneisiin muutoksiin, oppilas oppii tulkitsemaan tiedon rakentumista ja erilaisia lähteitä.

  • Tutustu aineistopaketin kuvien ja kuvamuistiinpanojen kautta kansakoululaisen koulunkäyntiin. Mitä huomaat verratessasi kansakoulua omaan kouluusi? Mikä koulussa ja koulunkäynnissä on muuttunut ja mikä on ennallaan?
  • Mitkä muutokset ovat mielestäsi muuttaneet koulua hyvään ja mitkä huonompaan suuntaan? Entä mitä haluaisit muuttaa omassa koulussasi? Kuinka voisit itse vaikuttaa?
  • Tutki kuvissa näkyviä opiskeluvälineitä. Mitä opiskeluvälineitä tunnistat? Mitä opiskeluvälineitä sinä käytät koulussa? Miten opiskeluvälineet ovat muuttuneet vuosien saatossa? Onko jokin esine säilynyt? Miten luulet että koulun opiskeluvälineet tulevat muuttumaan tulevaisuudessa?
  • Vertaile kinkeri-lukutodistusta ja Gurli Lönnbergin päättötodistusta. Mitä oppiaineita on opiskeltu? Miten oppiaineet eroavat toisistaan eri todistuksissa? Onko todistuksissa oppiaineita, joita ei enää tänä päivänä opeteta?
  • Kysele tutuilta aikuisilta heidän koulumuistojaan. Mikä heille on jäänyt parhaiten mieleen ja miksi?
  • Nykyaikanakaan kaikilla lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Pohtikaa, mitkä asiat tekevät koulunkäynnin mahdolliseksi.
  • Mikä auttaa sinua viihtymään ja jaksamaan koulussa?

Kuvassa mäen päällä on Lagstadin vanha kansakoulu 1900-luvun alussa. Koulu valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1873. Se oli Espoon ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Koulu oli ruotsinkielinen, koska tuolloin suurin osa espoolaisista puhui ruotsia. Rakennus on edelleen paikoillaan Espoon keskuksessa, mutta sen lähelle on noussut paljon kerrostaloja. Kuvassa näkyvä Espoonjoki on nykyisin huomattavasti kapeampi.

Ennen Lagstadin valmistumista Espoossa toimi kolme kiertokoulua ja kolme kiinteää, yksityistä lastenkoulua. Kansakoulujen määrä kasvoi nopeasti ja lukuvuonna 1915-1916 Espoossa oli jo 12 ruotsinkielistä ja neljä suomenkielistä kansakoulua.

Aluksi tytöt ja pojat opiskelivat eri luokissa, mutta vuodesta 1886 lähtien sallittiin opetuksessa sekaryhmät. Myös Lagstadissa tyttöjen ja poikien opetusryhmät yhdistettiin asteittain.


Vuonna 1866 Suomen alueella tuli voimaan kansakouluasetus, joka velvoitti kaupungit perustamaan kansakouluja. Maalaiskunnat saivat päättää koulun perustamisesta harkintansa mukaan aina vuoden 1898 piirijakoasetukseen saakka. Siitä lähtien kaikille opinhaluisille piti järjestää kansakoulupaikka myös maalla. Oppivelvollisuus tuli voimaan vuonna 1921 ja se velvoitti kaikki Suomen lapset käymään vähintään kuusi vuotta kansakoulua. Joillakin harvaan asutuilla seuduilla oppivelvollisuus toteutui vasta myöhemmin. Koululaiset saattoivat jatkaa kansakoulun jälkeen jatkokoulussa tai siirtyä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta oppikouluun, mikä mahdollisti ylioppilaaksi tulon sekä yliopisto-opinnot.

Ennen kansakoulua lapset ja nuoret saivat opetusta kirkon järjestämillä kinkereillä ja kiertokouluissa. Kuvan todistukset ovat Iida Maria Åmanin kiertokoulu- sekä lukukinkeritodistuksia vuosilta 1896-1904, jolloin monissa maalaiskunnissa ei vielä ollut kansakoulua. Tutki kuvaa, mitä Iidan on ennen pitänyt opiskella?


Kansakoulun oppiaineita olivat uskonto, äidinkieli, maantiede, historia, laskento, mittausoppi, luonnontieto, piirustus, laulu, voimistelu ja käsityö. Kunnan ja koulupiirin suostumuksella koulussa saatettiin opettaa myös maanviljelystä sekä muita yleishyödyllisiä tiedonaloja.

Kuvan todistuksen on saanut vuonna 1919 Gurli Lönnberg, joka myöhemmin meni naimisiin Arvid Nyholmin kanssa ja muutti Pentalan saareen asumaan.


Kansakoulun alkuaikoina koulumatkat saattoivat olla pitkiä ja vaarallisiakin. Kouluun kuljettiin mieluiten yhdessä lähiseudun muiden lasten kanssa. Usein lapset joko kävelivät tai hiihtivät kouluun, vaikka matka olisi ollut pitkä. Joskus joku onnekas sai ehkä hevoskyydin. Myöhemmin käyttöön otettiin polkupyörät. Monen maalaislapsen koulumatka kulki kuitenkin pieniä metsäpolkuja pitkin ilman kunnollista tietä tai katuvaloja.

Lämpimien ja sopivien vaatteiden ja kenkien puute oli tavallista monessa suomalaisessa perheessä pitkälle 1900-luvulle saakka. Se vaikutti suoraan myös koulunkäyntiin, koska ilman kenkiä ei talvella oikein päässyt lähtemään kouluun. Varattomat ja vähävaraiset perheet saattoivatkin saada avustusta välttämättömien koulutarvikkeiden ostamiseen.


Vuonna 1873 Lagstadin kouluun hankittiin ensimmäiset oppikirjat ja koulutarvikkeet. Kouluun hankittiin 30 raamatunhistoriaa, 30 lukukirjaa ja 30 rihvelitaulua. Lisäksi hankittiin kirjoitusvihkoja, teräskyniä, kannu mustetta ja 30 mustetolppoa, päiväkirja, opetusmatrikkeli, raamattu ja virsikirja. Havaintovälineinä oli karttapallo ja yksi suuri Suomen kartta. 1876-1877 koulussa oli jo muitakin karttoja, urkuharmoni, koraalikirja, laulukirjoja, käsityökalustoa ja kirjastossa yli 130 nidettä.


Kuvataulut eli opetustaulut eli koulutaulut tulivat käyttöön 1900-luvun alussa. Niitä painettiin lähes jokaista oppiainetta varten. Koulukirjoissa oli vain vähän ja pieniä kuvia. Koulutaulut olivat niihin nähden erinomaisen havainnollisia.

Samoihin aikoihin kuvataulujen kanssa alettiin käyttää varsin runsaasti erilaisia luonnontiedon havaintovälineitä, kuten seinäkarttoja, kivilajimalleja ja täytettyjä eläimiä. Kouluradio- ja opetuselokuvatoiminta alkoivat 1930-luvulla.

Näytetään 1 - 6 / 18

Luokkakuvat kertovat

Aineistopaketin koonnut: KAMU Espoon kaupunginmuseo ja Maiju Kajava
Luokkakuvilla on pitkät perinteet, koululuokista on otettu kuvia jo 1800-luvulta lähtien. Tähän aineistopakettiin on koottu luokkakuvia eri ajoilta Espoon eri kouluista. Luokkakuvien avulla voi pohtia, mitä kuvat kertovat omasta ajastaan ja entisajan koululaisista. Hyvä on myös pohtia, mitä kuvat jättävät kertomatta. Kansakoulussa, kansalaiskoulussa ja oppikoulussa luokkajako oli erilainen kuin nykyisin peruskoulussa. Kansakoulun alkuvaiheessa, ennen vuonna 1921 voimaan tullutta oppivelvollisuutta, kansakoululuokissa saattoi olla keskenään hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Oppivelvollisuuden myötä koulun aloitusiäksi vakiintui 7 vuotta.

Kaikille yhteinen kansakoulu kesti neljä vuotta. Sen jälkeen osa oppilaista meni pääsykokeiden kautta 8-vuotiseen oppikouluun, joka jakautui 5-vuotiseen keskikouluun ja 3-vuotiseen lukioon. Näin ollen oppikoulun 1-luokkalaiset olivat saman ikäisiä kuin nykyiset peruskoulun 5-luokkalaiset, ja oppikoulun 8-luokkalaiset olivat abiturientteja. Ne oppilaat, jotka eivät menneet oppikouluun, jatkoivat kansakoulussa vielä kaksi vuotta. Heillä kansakoulu kesti siis yhteensä kuusi vuotta. Vuonna 1958 oppivelvollisuus laajeni niin, että kuusivuotisen kansakoulun käyneiden piti jatkaa 2-vuotiseen kansalaiskouluun. Kansalaiskoulussa käytiin luokat 7. ja 8, joiden jälkeen oppivelvollisuus oli suoritettu. Kansalaiskoulujen luokkakuvissa siis 7- ja 8-luokkalaiset ovat saman ikäisiä kuin nykyisetkin 7- ja 8-luokkalaiset.

Alakoulu: yhteiskuntaoppi
Yläkoulu: historia

Alakoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Yhteiskuntaoppi: S2 tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta sekä tutustutaan oppilaille tutun yhteisön, koulun, jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Oppiaineiden tavoiteet:

  • Yhteiskuntaoppi: T3 ihmisen hahmottaminen yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen sekä yhteiskunnan oikeudellisten periaatteiden hahmottaminen

Tavoite: Kuvien tulkitseminen auttaa opiskelijaa huomaamaan muutokset yhteiskunnassa. Luokkakuvien tarkastelu historiallisena lähteenä auttaa huomaamaan historian tulkinnallisuuden.

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Oppiaineiden tavoitteet:

  • Historia: T2 historiallisen tiedon hankkiminen erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä tiedon luotettavuuden arvioiminen, T7 historiallisen muutoksen ja jatkuvuuden analysoiminen, T8 oppilaiden kannustaminen tulkintojen tekemiseen, T11 oppilaan harjaannuttaminen käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta.

Tavoite: Ohjata opiskelijaa tuttujen esimerkkien avulla analysoimaan muutosta ja jatkuvuutta koulunkäynnissä, sekä koulun merkitystä yhteiskunnallisena instituutiona. Auttaa opiskelijaa ymmärtämään erilaisten lähteiden tulkintaa.

  • Tutki luokkakuvia, mitä eroja löydät kuvien välillä? Mitä ne voivat kertoa kyseisestä ajasta?
  • Löydätkö kuvien lapsista itsesi ikäisiä lapsia? Entä löydätkö Finnasta kuvia omasta koulustasi? Kirjoita Finnan hakukenttään koulusi nimi ja rajaa hakua valokuviin.
  • Haluaisitko julkaista oman luokkakuvasi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Testaa tietosi tekijänoikeuksista Ylen Digitreenin avulla.
  • Luokkakuvia löytyy eri vuosilta. Huomaatko kuvista oman aikansa muotivirtauksia? Minkälainen olisi ollut muodikas asu koulussa tuohon aikaan? Minkälaiset asut ovat nyt muotia sinun koulussasi? Mitä asioita vaatteista ja pukeutumisesta voi päätellä? Pukeudutko itse eri tavalla koulun kuvauspäivänä?
  • Eläydy kansakoululaisen koulunkäyntiin. Valitse kuvien joukosta sinua eniten kiinnostava kuva. Kuvittele olevasi koululainen tuossa kuvassa ja kirjoita kertomus, jossa kerrot esimerkiksi miltä koulussasi näyttää, millaista siellä on opiskella ja millaisia ajatuksia koulunkäynti sinussa herättää. Mitä haaveita sinulla on tulevaisuudellesi? Voit myös kirjoittaa kertomuksen koulupäiväsi tapahtumista.

Kuvassa Lagstad folkskolan oppilaita vuodelta 1893. Lagstad folkskola oli Espoon ensimmäinen kansakoulu. Se perustettiin kirkon omistamalle maalle Lagstadiin. Koulu oli ruotsinkielinen. Ensimmäiset oppilaat aloittivat koulunkäynnin vuonna 1873. Aluksi koulua käytiin tyttöjen ja poikien luokissa, mutta 1886 alkaen sallittiin sekaluokat, minkä jälkeen myös Lagstadissa tytöt ja pojat opiskelivat samassa luokassa.

Tämä kuva vuodelta 1893 on Espoon kaupunginmuseon kokoelmien vanhin luokkakuva. Kuvassa luokkansa kanssa poseeraa Lagstadin pitkäaikainen opettaja ja johtaja Ingeborg Appelberg 1876-1924. Eläkkeelle jäädessään Appelberg oli 72-vuotias.


Kuvassa Luukin pienten lasten koulun oppilaita vuodelta 1913. Kansakoulun oppilaat olivat 8–16-vuotiaita. Kansakouluun mennessä piti osata jo lukea ja kirjoittaa. Näitä taitoja harjoiteltiin kotona, kiertokouluissa tai pienten lasten kouluissa. Pienten lasten koulut olivat kansakouluun valmistavia kouluja. Ne toimivat aluksi yleensä syksyllä heti lukukauden alussa 4–6 viikkoa. Myöhemmin niistä tuli vakituisia ja ympärivuotisia.


Kuvassa Noux svenska folkskolan oppilaita vuodelta 1915. Koulu oli pieni. Sen oppilasmäärä vaihteli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kahdentoista ja kolmenkymmenen oppilaan välillä. Vuonna 1914 kaikki koulun oppilaat saivat varattomille perheille myönnettävää ravintotukea. Varattomille perheille annettiin ravintotuen lisäksi monenlaista muutakin tukea. Oppilaat saattoivat saada vapautuksen koulumaksuista ja heille annettiin koulukirjat lainaksi vain pientä korvausta vastaan. Myös vaateavustusta annettiin. Kuvasta näkee, että useat lapset ovat tulleet kouluun paljain jaloin.


Kuvassa Albergan kansakoulun oppilaita vuodelta 1916. Albergan kansakoulu oli yksityinen koulu, jonka Amalia Kiseleff perusti Albergan tilan maille vuonna 1881. Koulu perustettiin alun perin kartanon työntekijöiden lapsille.

Kansakoulun oppilaat kävivät koulua 30 viikkoa lukuvuodessa. Suositusten mukaan koulua oli 34 tuntia viikossa. Kiireisinä työaikoina oppilaille saatettiin antaa koulusta lomaa, jonka aikana he voivat osallistua esimerkiksi perheen maatilan töihin tai auttaa syksyllä sadonkorjuuaikana. Kansakoulun oppiaineita olivat uskonto, äidinkieli, maantiede, historia, laskento, mittausoppi, luonnontieto, piirustus, laulu, voimistelu ja käsityö.


Espoon kouluista suuri osa oli ruotsinkielisiä, koska myös asukkaista valtaosa puhui ruotsia. Ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiin yksityisin varoin Kauklahteen vuonna 1891. Suomenkielinen koulu siirtyi kunnan hallintaan vuonna 1902 ja toimi läntisen Espoon alueella. Pitkään Espoossa oli vain yksi kunnan ylläpitämä suomenkielinen koulu. Leppävaaran koulu perustettiin yksityisin varoin vuonna 1906, jotta myös itäisen Espoon lasten oli mahdollista käydä koulua suomenkielellä. Vasta vuonna 1918 Leppävaaran koulu siirtyi kunnan omistukseen.


Kuvassa Stensvik folkskolanin oppilaita vuonna 1920. Tyttöjen yllä on valkoiset essut, jotka puettiin ylle koulussa suojaamaan omia vaatteita.

Stensvikin yksityinen kansakoulu perustettiin Kivenlahteen vuonna 1890. Siellä kävi pääasiassa alueen tehtaiden työväen lapsia. Stensvikin koulu toimi Kivenlahdessa rakennuksessa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kahvi-Kaisa. Luokkakuvassa näkyvä opettaja on Ida Forsberg, joka oli Stensvikin kansakoulun ainut opettaja vuosina 1890-1921.

Näytetään 1 - 6 / 20