Haku

Kuoseja kankaalla

Kokonaisuuden koonnut: Forssan museo

Painokangasta syntyy, kun kankaalle painetaan toistuva kuvio. Kuviosta käytetään sanaa kuosi. Suomen painokangasteollisuus syntyi vuonna 1861, kun Forssa Oy perusti kutomonsa yhteyteen kangaspainon. Vuonna 1951 kangaspainon toimintaa jatkanut Finlayson-Forssa Oy perusti Forssan tehtaille suunnitteluateljeen. Sen suunnittelijat olivat koulutettuja painokangassuunnittelijoita. Kuoseja painettiin Forssan viimeistämössä. Painokankaat kuljetettiin kauppoihin joka puolelle Suomea, myös ulkomaille.

Suurteollinen tekstiiliteollisuus on Suomessa menneisyyttä. Forssan painosaleissa kulkevat vain aika ja muistot. Jotain on silti jäänyt jäljelle: sadat tuhannet kangasnäytteet ja luonnokset niistä kuoseista, joita menneisyyden päivinä tuotettiin. Nämä kuosit muodostavat Forssan museon teollisen tekstiilin kokoelman. Ne paljastavat, millaisia painettuja verhoja, pöytäliinoja, lakanoita, suihkuverhoja ja muita sisustuskankaita suomalaisissa kodeissa ennen käytettiin - ja millaisiin painokuoseihin Suomessa eri aikoina pukeuduttiin.

Kokonaisuus muodostuu kahdesta aineistopaketista:

  • Kuosien kaupunki
  • Sateenraikas vai riemunkirjava

Kuosien kaupunki

Aineistopaketin koonnut: Forssan museo

Entisaikojen teolliset painokankaat eli painokuvioin koristellut, tehtaassa valmistetut kankaat kertovat sekä meille siitä, minkälaiset kuvat ja kuviot ympäröivät menneisyyden ihmisiä. Ne paljastavat sen, minkälaisista vaatteisiin he pukeutuivat ja miltä kodit näyttivät. Vanhojen kuosimallien pohjalta voimme keksiä myös jotain uutta. Forssan museokokoelman painokankaat elävät myös tänä päivänä. Niiden kuoseista eli koristekuvioista on tehty pintasuunnitelmia, muraalimaalauksia, veistoksia ja muuta katutaidetta kaupunkiympäristöön. Myös muut paikkakunnat tuovat julkisin taideteoksin esille paikkakuntansa historiaa.

Alakoulu: kuvataide, käsityö
Yläkoulu: kuvataide, käsityö

Alakoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Kuvataide: S2 Ympäristön kuvakulttuurit, S3 Taiteen maailmat
  • Käsityö: S1 Ideointi, S2 Suunnittelu

Tavoitteet: Arjen erilaisiin kuvakulttuureihin tutustuminen jokapäiväisten, arjessa läsnä olevien massatuotettujen painokankaiden kautta. Omien painokangasmallien kehitteleminen joko mielikuvituksen tai menneisyyden aineistojen pohjalta. Arjen kuvakulttuurien ja eri pintamuotojen merkitysten havaitseminen. Luonnostelun merkitys muotoilutuotteen tekoprosessissa ja erilaisia pintoja ja kuvamaailmoja tuottavien luonnostelumenetelmien havainnointi ja niiden kokeiluun kannustaminen.

Yläkoulu:

Oppiaineiden sisältöalueet;

  • Kuvataide S2 Ympäristön kuvakulttuurit, S3 Taiteen maailmat
  • Käsityö S1 Innovointi, S2 Muotoilu

Tavoitteet: Kuvataiteen oppiaineessa eri kuvakulttuureihin tutustuminen ja niiden tunnistaminen teollisen muotoilun osa-alueen, painokankaan, kuosien kautta. Pintatekstuurien merkityksen ymmärtäminen ihmisten kulttuurissa ja luonnonympäristössä. Pintakoristelun idean ymmärtäminen. Suunnittelijan työ ja luonnoksen merkitys. Oman kuvallisen idean sanallinen ja eri medioin tapahtuva esittely. Käsityön oppiaineessa kuvaidean muuttuminen, kun se siirretään paperiluonnoksesta kankaalle. Vanhan kuosikuvastoon ja suunnitteluun tutustuminen oman tuotteen tai teoksen kehittelyn tausta aineistona. Oman tuote- tai teosidean esittely.

Alakoulu:

  1. Millainen olisi unelmien vaate? Olisiko se jättisuuri college, lentävät kengät tai makuupussina toimiva jättimäinen takki?
  2. Millainen kuosi vaatteessasi tai jossain muussa asusteessasi (kengät, huivi, laukku) voisi olla?

Voit pohtia asiaa piirtämällä tai tekemällä kollaasi tulostamistasi kuvista.

Yläkoulu:

  1. Millainen olisi maailma, jossa kaikki olisi yksiväristä, ilman pintakuviointia? Koivut olisivat valkoisia tai mustia, samoin kuviolliset eläimet. Vaatteet olisivat yksivärisiä, samoin kotien tekstiilit ja pinnat. Milloin yksivärisyys rauhoittaa, milloin siitä tulee tylsää ja virikkeetöntä? Miksi ihminen tekee kuvioita - taidetta?
  2. Ota valokuva itsellesi merkityksellisestä tärkeästä julkisesta paikasta. Se voi olla tori, koulun piha tai vaikka jonkun tärkeän rakennuksen edusta. Kirjaa ylös paikkaan liittyviä merkityksiä ja menneisyyttä. Käytä niitä hyväksesi ja suunnittele paikkaan julkinen taideteos: seinämaalaus, asfalttimaalaus, veistos tai valotaideteos.

Mistä ideoita saatiin?

Kuosin tekijä, Valma Arvela, piti lapsena piirtämisestä. Kun Valma Arvela varttui nuoreksi aikuiseksi, hän pääsi Forssan tehtaiden mallipiirtämöön harjoittelijaksi. Lopulta hänestä tuli kuosisuunnittelija, jonka työnä oli kehitellä kuvioita painettuihin kodintekstiileihin ja vaatekankaisiin. Ideat eli luonnokset uusiksi painokankaiksi hän maalasi guassivärein paperille.

Valma Arvela kertoi eräässä lehtihaastattelussa, että hän sai aiheensa kuoseihin luonnosta, ympäristöstä mutta myös mielikuvituksesta. Löytyykö omasta kotiympäristöstäsi kuvan kaltaista tiheää kaupunkimaisemaa? Mitä luulet, onko Valma Arvela saanut idean kuosiksi oikeasta kaupunkiympäristöstä vai onko hän käyttänyt mielikuvitusta? Miten sinä tekisit tästä kuosista oman versiosi?


Mallikirja toimi apuna myymisessä

Markkinointi tarkoittaa erilaisia toimia, joiden tarkoitus on myydä kaupan olevaa tuotetta, on se sitten kahvipaketti, kangaspakka tai vaikkapa puhelin, mahdollisimman paljon. Tehokasta markkinointia on tuotteen ja sen mahdollisuuksien mahdollisimman kiinnostava kuvailu. Tässä PMK:n mallikirjassa kuosien käyttöä on havainnollistettu eli kuvailtu muotipiirroksin.

Ennen markkinointia tehtiin kuvallisesti ja sanallisesti. Tänä päivänä meillä on käytössämme eri keinoja kuin ennen. Jos haluat tänään myydä suunnittelemasi ja valmistamasi taideteoksen, ruoan tai vaikkapa uudenlaisen painokankaan asiakkaalle, mitä keinoja käyttäisit? Mikä vakuuttaisi sinut, jos olisit asiakas?


Millainen olisi maailma ilman kuvioita?

Kuvitellaan maailma ilman kuvioita. Kaikki ihmisen tekemät pinnat olisivat merkittömiä ja yksivärisiä: vaatteet, kauppaliikkeiden ikkunat, kadut, talojen seinät. Myös luonnosta puuttuisi kirjavuus ja pintatekstuurit. Koivujen rungot olisivat yksivärisiä. Seepralla ei olisi raitoja.

Luonnossa tyhjää tilaa on harvoin. Viljelemätön pelto täyttyy rikkakasveista. Bakteerit ja solut lisääntyvät loputtomasti, jos mikään ei estä niitä. Samoja piirteitä löytyy myös ihmisten visuaalisesta kulttuurista, esimerkiksi kansanomaisista tekstiileistä, joista tämä kuosiluonnos on saanut innoituksensa. Kaikki kuosin pinnat on täytetty joko tunnistettavin asioin tai geometrisin kuvioin. Ilmiölle on annettu nimitys "horror vacui" (lat.), tyhjän tilan pelko.

Mitä arjen esimerkkejä tyhjän tilan pelosta voisi olla? Onko halu kuvioida kämmenselkää tussilla tai kirjan marginaaleja sellainen?


Meillä kaikilla on omat kuvatyylimme

Meillä kaikilla on oma tyylimme ja mieltymyksemme tehdä tiettyjä asioita. Kun piirrät ihmishahmon, hahmottelet ehkä lyijykynällä jalkapalloilijan, teet tikku-ukon tai tussaat manga- tai animehahmon. Sinun tapasi tehdä ihmishahmo liittyy niihin kuviin, jotka ovat sinulle tuttuja ja joista ehkä pidät enemmän kuin muista kuvista. Ne ovat sinun oma yksilöllinen tyylisi. Usein tyylit myös muuttuvat. Jotain juuri meille ominaista, ainutkertaista, pysyy kuitenkin koko ajan mukana.

Tämän kuosin tekijä, Pirkko Hammarberg, suunnitteli kuoseja geometrian perusmuotoja hyväksikäyttäen. Huomaat sen erityisen hyvin, kun tutkit tätä kuosiluonnosta läheltä. Huomaat eron myös vertaamalla tätä kukkaluonnosta Ulla Perhon kukkaluonnokseen.

Kuosiluonnos Näytä tarkat tiedot

Pirkko Hammarberg, taiteilijat

1970–1979

Painokankaat keksittiin Intiassa

Ensimmäiset Eurooppaan tuodut painokankaat olivat peräisin Intiasta. Siellä niitä painettiin käsin, puisilla painolaatoilla. Itä-Intian kauppakomppania kuljetti 1600-luvulta lähtien painokankaita Intiasta Eurooppaan suurten maustelaivojensa ruumatiloissa. Kankaat myytiin rikkaille. 1800-luvulla Englannissa kehiteltiin uusia menetelmiä painokankaiden koneelliseen tuotantoon. Nyt painokankaita painettiin telapainokoneilla suurissa tekstiilitehtaissa. Uusissa, konepainetuissa kankaissa jäljiteltiin vanhojen, käsinpainettujen intialaisten kankaiden kuvioita. Usein kuvion aiheena oli kukka.

Tämän kuosin suunnittelija, Ulla Perho, matkaili ympäri maailmaa ja keräsi vanhoja tekstiilejä ja vaatteita. Intian lisäksi hän vieraili mm. Afganistanissa ja Japanissa. Löydätkö Finnasta sellaisen Ulla Perhon kuosin, jossa näkyy japanilaisen kuvamaailman vaikutus?


Kuinka monta väriä?

Kuinka monella värillä tämä painokangasluonnos on tehty?

Kuosin tekijä Pirkko Hammarberg huijaa silmää näkemään useampia värisävyjä kuin ne kaksi, joilla hän on kuosiluonnoksen toteuttanut. Mitä suurempi valkoisen taustavärin määrä kuvioneliössä on, sitä vaaleampana neliön väri näyttäytyy. Voit kokeilla tätä myös itse!

Finlayson-Forssa Oy:n suunnittelija Pirkko Hammarberg erikoistui suurikuvioisten sisustuskankaiden suunnitteluun. Useat hänen suunnittelemansa painokankaat myytiin Yhdysvaltoihin asti. Koska tekstiiliteollisuus oli liiketoimintaa, painokuosien tuotantokustannusten tuli olla kohtuullisia. Mitä vähemmän värejä kuosissa oli, sitä edullisempaa painaminen oli.

Näytetään 1 - 6 / 12

Sateenraikas vai riemunkirjava

Aineistopaketin koonnut: Forssan museo

Aineistopaketti sisältää kuosiluonnoksia ja kangasnäytteitä Forssan museon kokoelmasta. Niiden avulla tutustut painokankaiden tyyleihin eri aikoina. Luonnos-kangas –parien avulla voit tarkastella, kuinka kuosiaihe muuttuu, kun se toteutetaan kankaaksi. Löydät aineistopaketista myös yksittäisiä painokankaita ja yksittäisiä luonnoksia. Nämä kaikki esimerkit yhdessä näyttävät, kuinka erilaiset luonnostelun tekniikat, taiteen tyylit ja yhteiskunnan kehitys näkyvät tavallisissa, kotien sisustukseen ja vaatteisiin tarkoitetuissa painokankaissa.

Yläkoulu: kuvataide, käsityö
Lukio: kuvataide
Ammatillinen koulutus: tekstiili- ja muotiala, taideteollisuusala

Yläkoulu:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Kuvataide: S2 Ympäristön kuvakulttuurit, S3 Taiteen maailmat
  • Käsityö: S1 Innovointi, S2 Muotoilu

Tavoite: Tutustuminen eri vuosikymmenten visuaaliseen muotoiluun eri vuosikymmenten teollisten painokankaiden avulla. Pintasuunnittelun keskeiseen käsitteeseen, raporttiin, tutustuminen. Teollisen muotoilun idean luonnos, sen ja valmiin painokankaan välinen suhde. Tekijänoikeuden käsitteen ymmärtäminen. Menneisyyden kuvakulttuurit uuden luomisen lähteenä.

Lukio

Moduulit:

  • Kuvataide KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt

Tavoite: Tutustuminen eri vuosikymmenten visuaaliseen muotoiluun eri vuosikymmenten teollisten painokankaiden avulla. Teollisen muotoilun tuotteiden, painokankaiden, yhteyksien tunnistaminen suhteessa taiteeseen ja kulttuuriperintöön eri aikoina. Kuvan tuottamisen keinot teollisen painokankaan pintamuotoilussa, luonnoksen ja valmiin painokankaan suhde.

Ammatillinen koulutus

Perustutkinnot:

  • Tekstiili- ja muotialan perustutkinto
  • Taideteollisuusalan perustutkinto

Tavoite: Aineistopaketti johdattaa tutkimaan menneisyyden painokankaita ja niiden visuaalisia maailmoja eri näkökulmista ja oppiaineista käsin. Aineistot auttavat hahmottamaan 1900-luvun arjen kuvaympäristön ja teollisen pintamuotoilun kehitystä ja nostavat esiin yhteisiä piirteitä tämän ajan ja menneisyyden kuvastoissa. Teollisen pintamuotoilun termeihin ja kuvailusanastoon tutustuminen.

  • Tutki kuosiluonnoksia. Millä eri tekniikoin ne on tehty? Mikä luonnostelutekniikka kiinnostaa itseäsi eniten?

  • Tutki mallikerran eli raportin käsitettä kuosiluonnoksissa ja valmiissa kankaissa. Milloin raportti on vaikea löytää? Milloin se on helppo löytää? Mistä se johtuu?

  • Vertaile kuosiluonnoksia ja niistä tehtyjä kankaita. Kuinka erilaiset väritykset vaikuttavat kankaan tunnelmaan? Kuinka aikakauden visuaaliset muodit näkyvät värityksissä?

  • Valitse yksi kuosi ja tee siitä värikartta. Valitse kuosista jokin yksityiskohta tai kuvion osa. Käytä värikarttaa ja yksityiskohtaa hyväksesi oman kuosiluonnoksen teossa. Mihin uudenlaiseen tuotteeseen kangasta voi käyttää? Miten valmistuksessa ja käytössä otetaan huomioon ekologisuus ja hilijalanjälki?


Eri aikojen visuaaliset kulttuurit ja tyylit

Eri vuosikymmenten tyylit eroavat toisistaan. Tämän vaatetuskuosin syntyaikaan, vuonna 1968, elettiin kirkkaiden ja hehkuvien värien aikaa. Kuviot olivat yksinkertaisia ja kaksiulotteisia. Aiemmin vaatteet ommeltiin itse tai tilattiin yksittäiskappaleina ompelijalta, mutta 1960-luvulla tapahtui muutos. Suuret ikäluokat varttuivat ostokykyisiksi nuoriksi, nuorisokulttuuri syntyi, vanhoja arvoja vastaan kapinoitiin. Nuoriso halusi pukeutua Suomessa samoin kuin maailman metropoleissa: hippiväreihin ja uutuuskuoseihin. Avuksi tulivat valmisvaatetehtaat. Ne olivat suuria ompelimoita, jotka valmistivat vaatteita viimeisimmän muodin mukaisiksi. Yleensä tietyn ajan tyyli on vastaisku edellisten vuosikymmenten tyyleille. Monesti nuoret ovat tyylin käyttäjinä muutoksen eturintamassa. Miksihän näin?

Riippunäyte Näytä tarkat tiedot

Finlayson Forssa Oy, valmistajat

1968

Tekijänoikeudet, muuntelu

Ensimmäiset muumi-painokankaat painettiin 1950-luvulla Porin Puuvilla Oy:n toimesta. 1980–90-luvuilla kuosisuunnittelija Liisa Kota sai muumien luojan, Tove Janssonin, oikeuksia valvovalta yritykseltä luvan suunnitella muumiaiheisia kankaita. Kankaat painettiin Forssassa, Finlaysonin tehtailla, joka maksoi oikeuksien haltijalle lisessimaksua.

Tekijänoikeuslaki ja kauppaoikeuksiin kuuluva mallisuoja pitävät huolen siitä, että kuka tahansa ei voi käyttää esimerkiksi populaarikulttuurin hahmoja kaupallisesti. Tänä päivänä erilaisten sisältöjen lainaaminen ja lainausten jakaminen on mahdollisempaa kuin 1990-luvulla, kiitos sosiaalisen median ja internetin. Esimerkiksi kirjallisuuden puolella fanit tekevät fanfictionia, tarinoita suositun kirjasarjan henkilöistä ja maailmasta. Se on fanien omaa kulttuuria ja ok, kun sillä ei hanki tuloja. Myös muumeista voisi tehdä kuvallista fanifiktiota - mutta vain silloin kun tekee sen omaksi iloksi eikä jaa sitä julkisesti. Muuten tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.

Kuosiluonnos Näytä tarkat tiedot

Liisa Kota, Moomin Characters/Bulls, taiteilijat

1988–1989

Teollisen tuotteen suunnittelu vs. taide

Herkässä kuosiluonnoksessa on piirrosmainen, käsivarainen tyyli. Pienissä luonnospaloissa Kirsti Rantanen, kuosiluonnoksen tekijä, ehdottaa kuosille muita väritysvaihtoehtoja. Tämän kuosiluonnoksen tekoaikaan suunnittelijat eivät saaneet päättää suunnittelemiensa aiheiden kuosivärityksiä. Insinöörit ja markkinointiosasto tekivät päätökset - asiakkaan toiveita kuunnellen.

Teollisen tuotteen ja taiteen ero oli Forssan tehtaiden painokangasateljeessa työskenteleville suunnittelijoille selvä. Taidetta tehtiin oman mielen mukaan. Teollisesti tuotettu painokangas taas oli tilaistyö. Sen piti olla myyvä, edullinen ja toteutettavissa Forssan painosalin painokoneilla. Lisäksi tuotantokustannusten piti olla niin edullisia, että tehdasyhtiö saisi siitä voittoa. Monet Forssan suunnittelijoista olivat ammatiltaan tekstiilitaiteilijoita. Aikaa omalle taiteelle oli vasta työpäivän jälkeen.


Visuaalisen kulttuurin, kuvataiteen ja muotoilun yhteydet

Painokankaiden kuosit ovat osa oman aikansa visuaalista kulttuuria. Niissä heijastuvat esimerkiksi ajan kuvataiteen tyylit. Painokankaiden suunnittelijat kävivät taidenäyttelyissä, lukivat taidejulkaisuja ja tunsivat kuvataiteilijoita.

Tämän kuosiluonnoksen syntyaikaan, 1950-luvulla, taide etsi uudenlaisia keinoja kuvata modernia, urbaania maailmaa ja ihmisen sisäistä tunnetilaa. Abstrakti eli ei-esittävä taide oli monen taidetyylin pohjalla. Painokankaisiin ei-esittävät kuva-aiheet sopivat hyvin.

Tutustu toiseen esimerkkiin kuvataiteen ja teollisen painokankaan yhtymäkohdista Forssan museon blogissa.


Väriennusteet

Tämän painokankaan syntyaikaan, vuonna 1975, värit olivat teräviä ja runsaspigmenttisiä. Ruskea ja keltainen olivat ajan suosikkivärejä. Intercolor-niminen kansainvälinen yhdistys laati väriennusteita teollisuuden käyttöön.

Forssan tehtaillakin seurattiin trendiväriennusteita. Oli tärkeää tietää, mikä seuraavan kevään tai syksyn väripaletti olisi, koska kuosit suunniteltiin noin vuotta ennen sesonkia. Kukaan ei tietenkään oikeasti osannut ennustaa tulevia suosikkivärejä - kyseessä oli arvio. Minkälaisia ominaisuuksia tarvitsee henkilö, jonka ammattina on aavistaa tulevaisuuden muoti, sesonkivärit tai ostavan yleisön kiinnostus? Onko sellaista ammattikuntaa tänä päivänä?

1970-luvulla koteja sisustettiin seinän levyisillä maisemavalokuvatapeteilla. Niiden avulla mataliin huoneisiin saatiin tilan tuntua. Ehkä inspiraatio tähän kuosiin löytyy samasta sisustustyylistä. Löytyykö tästä ajasta vastaavia kuosituotteita tai tapetteja?

Siirry katsomaan kuosin luonnosta.


Luonnostelun menetelmät

Tämän kuosiluonnos on väritetty tusseilla. Tussit eli huopakynät olivat 1960–1970-luvuilla suosittu luonnostelutekniikka. Tussaamalla kuvioiden väripinnoista saatiin tasaisia ja yhtenäisiä, rajauksista teräviä. Se sopi 1970-luvun selkeisiin kuoseihin. Luonnostelun tekniikan valitseminen oli tärkeää. Luonnoksen tekniikka mahdollisti tietynlaisen kuosin ja rajasi jonkin toisenlaisen ilmaisun pois. Guassiväreillä, vahaliiduilla ja tusseilla saa kaikilla erilaista väripintaa.

Esimerkki kaksi vuosikymmentä aikaisemmin tehdystä suunnittelusta löytyy täältä. Millaisia eroavaisuuksia ja yhtenäisyyksiä löytyy?

Siirry katsomaan luonnoksesta tehtyä kangasta.

Näytetään 1 - 6 / 11