Siirry sisältöön

Haku

Lehtien kertomaa Savosta

Kokonaisuuden koonnut: Kansalliskirjasto

Moni selaa heti aamulla sanomalehteä, joko digilehteä älylaitteen näytöltä tai perinteistä paperilehteä aamupalapöydässä. Myös aikakauslehtiä luetaan Suomessa paljon. Sanomalehti kertoo, mitä maailmalla tapahtuu ja mikä on ajankohtaista juuri nyt. Aikakauslehtien runsaudesta jokainen voi valita mieleisensä sen mukaan, onko kiinnostunut esimerkiksi jalkapallosta, hevosista tai tähtitieteestä. Lehtiä on ilmestynyt maassamme 1700-luvulta lähtien. Vanhat lehdet kertovat paljon ympäristöstä ja yhteiskunnasta, jossa ne ovat syntyneet. Ne avaavat meille oman aikansa kieltä, kulttuuria, maailmankuvaa ja käsityksiä historian kulusta.

Historiallisia sanoma- ja aikakauslehtiä on digitoitu Kansalliskirjastossa miljoonia sivuja, ja niitä voi lukea digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa eli Digissä. Palvelu on sukututkijoiden ja historioitsijoiden ahkerassa käytössä. Myös sinä ja minä voimme kurkistaa historiaan Digin kautta. Tähän aineistokokonaisuuteen on poimittu aineistoja Etelä-Savon historiasta, mutta aiheet ovat tuttuja tai vertailukelpoisia myös muualla maassa. Aineistokokonaisuus on koottu Digitaalinen avoin muisti -projektissa, jota on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -ohjelmasta.

Kokonaisuus muodostuu neljästä aineistopaketista:

  • Lukupuikko viuhui landella: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
  • Renkejä ja räätäleitä: historia
  • Linna idän ja lännen rajalla: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
  • Savilahdesta Savon Pariisiin: historia

Lukupuikko viuhui landella

Vipuvoimaa EU:lta

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Kangasniemeläinen Henrik Laitinen puuhasi monenlaista. Hän kauppasi kirjoja, paranteli sairaita, hoiti rokottajan ja kellosepän tehtäviä, värväsi kouluun oppilaita keinoja kaihtamatta, teki kotiseutututkimusta ja kirjoitti pitäjänkirjan, joka uhattiin polttaa roviolla. Siis kirja uhattiin polttaa, ei miestä. Ehkä on parasta, että luet koko jutun ja teet omat johtopäätöksesi. Lukutaito, opiskelu, sanomalehdet ja kirjat eivät olleet itsestään selviä asioita harvaan asutulla maaseudulla Suomessa 1800-luvulla. Niiden saavuttaminen ja levittäminen vaati paljon ponnistelua. Henrik Laitinen oli yksi monista, jotka edistivät suomalaisten sivistystä sekä työssään että harrastuksissaan. Kyläkirjaston kuvalehti julkaisi Yrjö Waljakan kirjoittaman henkilökuvan Laitisesta vuonna 1916.

Yläkoulu: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
Lukio: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
Ammatillinen koulutus: media-ala ja kuvallinen ilmaisu, viestintä ja vuorovaikutus

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen, S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Laaja-alainen osaaminen: L4 Monilukutaito, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lukio
Moduulit:

  • Historia: H1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI5 Tekstien tulkinta 1, ÄI11 Tekstien tulkinta 2

Ammatillinen koulutus
Perustutkinnot:

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto

Yhteiset tutkinnon osat:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tavoite: Perehtyä esimerkkihenkilön kautta siihen, kuinka sivistys levisi Suomen maaseudulla 1800-luvulla.

Aineiston yhteydestä löytyy alleviivattu, suora linkki artikkeliin sekä tehtävät. Linkki vie digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun eli Digiin, ja se kannattaa avata uuteen välilehteen. Tehtävät on jaettu vaikeustason mukaan perus- ja syventäviin tehtäviin. Voit valita tehtävät, jotka soveltuvat oppilaillesi, tai muokata tehtäviä tarpeen mukaan.

Pari vinkkiä Digin käyttöön: Voit suurentaa lehden sivua näkymän vasemman laidan toimintopalkin Sovita leveys tai Suurenna-toiminnoilla. Sivunvaihto on näkymän vasemmassa alakulmassa.

Aineistoa saa selata, hakea ja lukea verkossa. Huomaathan, että kopiointia ja muuta käyttöä rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijä ei ole tiedossa, rajana on 70 vuotta teoksen julkistamisvuodesta. (Lisätietoja: Siirry Digin Usein kysyttyihin kysymyksiin.) Opetushallituksen kopiointiluvalla saa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tallentaa ja tulostaa enintään 20 kuvaa tai A4-kokoa vastaavaa sivua per verkkosivusto. Kopiot saa tallentaa suljetulle oppimisalustalle tai muuhun suljettuun verkkoympäristöön sen opetusryhmän saataville, jolle kopiot on tarkoitettu. (Lähde: Kopiosto)

Hakutulos 1

Kyläkirjaston kuvalehti. A-sarja Näytä tarkat tiedot

Aikakauslehti
  Kevät-viesti : (pääsiäislehti)
, kustantaja
1877
Huvit. Ajanvietelehdet (udkf 79)
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1877-1918
Muistiinpano:

Siirry artikkeliin MUUAN KOULUMESTARI KANSAKOULUMME ALKUAJOILTA.

Perustehtävät

Lue artikkelin ensimmäisen sivun ensimmäinen palsta.
1.1. Millaista työtä Henrik Laitinen teki nuorena poikana?
1.2. Missä Laitinen oppi lukemaan?
1.3. Kumpi vaihtoehto on oikein? a) Henrik Laitinen halusi kovasti opiskella. b) Opiskelu ei kerta kaikkiaan kiinnostanut Laitista.

Syventävät tehtävät

Lue edellisen lisäksi artikkelin loppuosa sivuilta 9 ja 10. Aloita sivun 9 toisesta kappaleesta, joka alkaa sanoilla Laitisen toiminta Kangasniemessä.
1.4. Laadi ajatuskartta Henrik Laitisesta. Kirjaa siihen tietoja Laitisen opinnoista, töistä, kiinnostuksen kohteista, saavutuksista, luonteenpiirteistä jne.
1.5. Mitkä Laitisen toimet edistivät suomalaisen identiteetin muodostumista?
1.6. Onko artikkeli mielestäsi uskottava? Mitkä seikat lisäävät/vähentävät sen luotettavuutta?

Tallennettuna:

Renkejä ja räätäleitä

Vipuvoimaa EU:lta

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Floristi, valokuvamalli, tubettaja, yhteisömanageri, liikennelentäjä, kaukolämpöinsinööri ja opinto-ohjaaja eivät kuuluneet esi-isiemme sanavarastoon. Äänitarkkailijoille ja ympäristönsuojelusuunnittelijoille ei ollut töitä tarjolla. Kellään ei ollut tarvetta mennä kosmetologille tai turvautua mikrotukihenkilön apuun. Töitä tehtiin paljon, mutta millaisia töitä? Millä maaseudun ja pikkukaupunkien ihmiset elättivät itsensä runsaat sata vuotta sitten? Tässä aineistopaketissa etsitään vastauksia vanhojen sanomalehtien sivuilta.

Yläkoulu: historia
Lukio: historia
Ammatillinen koulutus: media-ala ja kuvallinen ilmaisu, viestintä ja vuorovaikutus

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lukio
Moduulit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Ammatillinen koulutus
Perustutkinnot:

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto

Yhteiset tutkinnon osat:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tavoite: Tutustua sanomalehtiin historiallisena lähdeaineistona ja tarkastella maaseudun ja pikkukaupunkien elinkeinoja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Kummankin aineiston yhteydestä löytyy alleviivattu, suora linkki tiettyyn lehden numeroon sekä tehtävät. Linkit vievät digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun eli Digiin, ja ne kannattaa avata uudelle välilehdelle. Tehtävät on jaettu vaikeustason mukaan perus- ja syventäviin tehtäviin. Jos haluat, voit tuoda luokkaan tämän päivän sanomalehden vertailuaineistoksi.

Pari vinkkiä Digin käyttöön: Voit suurentaa lehden sivua näkymän vasemman laidan toimintopalkin Sovita leveys tai Suurenna-toiminnoilla. Sivunvaihto on näkymän vasemmassa alakulmassa.

Aineistoa saa selata, hakea ja lukea verkossa. Huomaathan, että kopiointia ja muuta käyttöä rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijä ei ole tiedossa, rajana on 70 vuotta teoksen julkistamisvuodesta. (Lisätietoja: Siirry Digin Usein kysyttyihin kysymyksiin.) Opetushallituksen kopiointiluvalla saa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tallentaa ja tulostaa enintään 20 kuvaa tai A4-kokoa vastaavaa sivua per verkkosivusto. Kopiot saa tallentaa suljetulle oppimisalustalle tai muuhun suljettuun verkkoympäristöön sen opetusryhmän saataville, jolle kopiot on tarkoitettu. (Lähde: Kopiosto)

Hakutulos 1

Savonlinna Näytä tarkat tiedot

Sanomalehti
1882
Lehdistö. Journalismi. Sanomalehdet (udkf 07)
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1883-1901
Muistiinpano:

Siirry Savonlinna-lehden numeroon 45/1898.

Selaa lehteä ja tarkastele ilmoituksia. Osa lehden teksteistä on painettu fraktuurakirjaimilla, mutta ilmoituksissa on käytetty tutumman näköisiä antiikvakirjaimia. Sinun ei tarvitse lukea tekstejä, joiden kirjaintyyppi ei ole sinulle tuttu.

Perustehtävät

1.1. Etsi ilmoituksista vähintään kolme ammattia.
1.2. Etsi vähintään kolme yritystä. Mitä tuotteita tai palveluja ne myyvät?

Syventävät tehtävät

1.3. Etsi ilmoituksia, jotka liittyvät ulkomaankauppaan. Mitä havaintoja teet?
1.4. Pohdi, miten ammatit ja työelämä ovat muuttuneet vuoden 1898 jälkeen. Mitä uusia ammatteja on syntynyt? Mitkä työt ovat vähentyneet?

Tallennettuna:
Hakutulos 2

Mikkelin sanomat Näytä tarkat tiedot

Sanomalehti
1895
Lehdistö. Journalismi. Sanomalehdet (udkf 07)
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1895-1939
Käytettävissä vapaakappalekirjastoissa 1945
Muistiinpano:

Siirry Mikkelin sanomien numeroon 47/1900.

Selaa lehteä ja tarkastele ilmoituksia. Osa lehden teksteistä on painettu fraktuurakirjaimilla, mutta ilmoituksissa on käytetty tutumman näköisiä antiikvakirjaimia. Sinun ei tarvitse lukea tekstejä, joiden kirjaintyyppi ei ole sinulle tuttu.

Perustehtävät

2.1. Etsi lehden etusivulta kaksi kirjapainoalan yritystä.
2.2. Etsi lehden 4. sivulta ilmoituksia avoimista työpaikoista.

Syventävät tehtävät

2.3. Vuonna 1900 oli monia elinkeinoja ja ammatteja, joista ei ilmoitettu tässä lehdessä. Mainitse muutamia esimerkkejä.
2.4. Pohdi erilaisia tapoja oppia ammatti ennen tai nyt.

Tallennettuna:

Linna idän ja lännen rajalla

Vipuvoimaa EU:lta

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Olavinlinnan jyhkeät kivimuurit ja pyöreät tornit ovat seisseet kalliosaarellaan jo vuosisatoja. Tuona aikana on ehtinyt tapahtua paljon. On ollut taisteluja ja rauhallisia aikoja, on hajotettu vanhaa ja rakennettu uutta, linnan ulkomuoto on muuttunut ja isännät ovat vaihtuneet. Linna on ollut täynnä väkeä ja elämää, kunnes se aikojen myötä autioitui. Muutaman vuoden ajan se toimi vankilana. Sittemmin linnasta on tullut suosittu matkailukohde ja Savonlinnan oopperajuhlien ainutlaatuinen näyttämö. Tässä aineistopaketissa Olavinlinnan historiaa tarkastellaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun lehtikirjoitusten kautta.

Lukio: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
Ammatillinen koulutus: media-ala ja kuvallinen ilmaisu, viestintä ja vuorovaikutus

Lukio
Moduulit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, ÄI5 Tekstien tulkinta 1, ÄI11 Tekstien tulkinta 2

Ammatillinen koulutus
Perustutkinnot:

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto

Yhteiset tutkinnon osat:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tavoite: Tarkastella, mitä historialliset aikakauslehtitekstit kertovat Olavinlinnasta. Analysoida erilaisia tekstejä ja niiden päämääriä.

Paketti koostuu kolmesta tekstiaineistosta, jotka on julkaistu historiallisissa aikakauslehdissä. Voit halutessasi jakaa oppilaat ryhmiin ja antaa ryhmille käsiteltäviksi eri aineistot.

Keskustelkaa lopuksi artikkeleiden erilaisista näkökulmista ja päämääristä. Walistuksen lasten lehti kertoo, että Olavinlinna rakennettiin Savon suojaksi. Jos tekstiä lukee pitemmälle, mukaan tulee taru Olavinlinnan tontusta. Matkasuuntia Suomessa mainitsee kaiverruksen, jonka mukaan Eerik Akselinpoika Tott rakennutti linnan Jumalalle kunniaksi. Lehti kertoo myös linnan vaiheista sodissa ja myöhemmästä merkityksestä historiallisena muistomerkkinä. Suomen urheilulehden mielipidekirjoitus vähättelee linnan puolustuksellista merkitystä ja korostaa esteettisiä arvoja.

Kunkin aineiston yhteydestä löytyy alleviivattu, suora linkki artikkeliin sekä tehtävät. Linkit vievät digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun eli Digiin, ja ne kannattaa avata uuteen välilehteen.

Pari vinkkiä Digin käyttöön: Voit suurentaa lehden sivua näkymän vasemman laidan toimintopalkin Sovita leveys tai Suurenna-toiminnoilla. Sivunvaihto on näkymän vasemmassa alakulmassa.

Aineistoa saa selata, hakea ja lukea verkossa. Huomaathan, että kopiointia ja muuta käyttöä rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijä ei ole tiedossa, rajana on 70 vuotta teoksen julkistamisvuodesta. (Lisätietoja: Siirry Digin Usein kysyttyihin kysymyksiin.) Opetushallituksen kopiointiluvalla saa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tallentaa ja tulostaa enintään 20 kuvaa tai A4-kokoa vastaavaa sivua per verkkosivusto. Kopiot saa tallentaa suljetulle oppimisalustalle tai muuhun suljettuun verkkoympäristöön sen opetusryhmän saataville, jolle kopiot on tarkoitettu. (Lähde: Kopiosto)

Hakutulos 1

Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi Näytä tarkat tiedot

Aikakauslehti
1909
Lastenkirjallisuus. Nuortenkirjallisuus. Lastenlehdet (udkf 087.5)
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1909-1939
Käytettävissä vapaakappalekirjastoissa 1940-1944
Muistiinpano:

Siirry Walistuksen lasten lehden numeroon 13/1911.

Lue lehden sivut 1 ja 2.

Tehtävät

1.1. Mitä varten Olavinlinna tämän artikkelin mukaan rakennettiin?
1.2. Pohdi, millä perusteilla linnan rakennuspaikka valittiin.
1.3. Analysoi tekstin tyyliä ja pohdi, miksi ja kenelle se on kirjoitettu. (Jos ehdit, lue myös tekstin loppuosa sivuilta 3 ja 4.)

Tallennettuna:
Hakutulos 2

Matkasuuntia Suomessa Näytä tarkat tiedot

Kausijulkaisu

Suomen Matkailijayhdistys (1887-1965)

Lisätiedot
 Hae tekijöistä
 Hae aiheista
Sulje
1888
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1888-1890
digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/ (Kansallisarkisto - Erkki)
digi.kansalliskirjasto.fi/aikakaus...ournalTitles (Kansallisarkisto - Erkki)
Muistiinpano:

Siirry Matkasuuntia Suomessa -lehden numeroon 1/1888.

Lue sivun 119 puolivälistä alkava Kertomus linnan vaiheista. Teksti jatkuu digitoidun lehden sivulle 121 (alkuperäisen lehden sivut 113-115).

Tehtävät

2.1. Mitä varten Olavinlinna tämän artikkelin mukaan rakennettiin?
2.2. Pohdi, miten Olavinlinnan vaiheet liittyvät Suomen historian vaiheisiin.
2.3. Analysoi tekstin tyyliä ja pohdi, miksi ja kenelle se on kirjoitettu.

Tallennettuna:
Hakutulos 3

Suomen urheilulehti Näytä tarkat tiedot

Aikakauslehti

Suomen voimistelu- ja urheiluliitto

Lisätiedot
 Hae tekijöistä
 Hae aiheista
Sulje
;

Suomen valtakunnan urheiluliitto

Lisätiedot
 Hae tekijöistä
 Hae aiheista
Sulje
;
;
;
1898
Liikunta. Urheilu (udkf 796/799)
Verkossa saatavilla:
Linkki digitoituun aineistoon
Linkki verkkoaineistoon 1898-1917, 1919, 1921-1923
Käytettävissä vapaakappalekirjastoissa 1941
digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/ (Useita organisaatioita)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakaus...ournalTitles (Vaski-kirjastot)
Muistiinpano:

Siirry Suomen urheilulehden numeroon 6/1904.

Lue teksti, jonka otsikko on Olavinlinnan häväistys.

Tehtävät

3.1. Mitä varten Olavinlinna tämän tekstin mukaan rakennettiin?
3.2. Mitä perusteita tekstissä mainitaan linnan rakennuspaikan valinnalle?
3.3. Analysoi tekstin tyyliä ja pohdi, miksi ja kenelle se on kirjoitettu.

Tallennettuna:

Savilahdesta Savon Pariisiin

Vipuvoimaa EU:lta

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Tervetuloa kiertomatkalle Etelä-Savoon! Näemme paljon herraskartanoita, tehtaiden savupiippuja, komeita kirkkoja, kaunista luontoa ja leppoisan leikinlaskun sävyttämää talonpoikaiselämää. Seilaamme laivalla Mikkelistä Juvalle ja jatkamme matkaa hevosrattailla Joroisiin. Jäppilään mennessä soudamme osan matkasta, ja Pieksämäelle pääsemme taas hevoskyydillä. Paluumatka sujuu joutuisasti höyryjunalla. Jos seutu on sinulle tuttua, oivalsit jo varmasti, että tämä on aikamatka. Siirrymme vuoteen 1908 ja otamme selvää, millaista Etelä-Savossa oli silloin. Meitä opastaa artikkelisarja, joka julkaistiin Kyläkirjaston kuvalehdessä.

Yläkoulu: historia
Lukio: historia
Ammatillinen koulutus: media-ala ja kuvallinen ilmaisu, viestintä ja vuorovaikutus

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lukio
Moduulit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Ammatillinen koulutus
Perustutkinnot:

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto

Yhteiset tutkinnon osat:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tavoite: Tutustua vuonna 1908 julkaistun artikkelisarjan avulla Etelä-Savon historiaan ja verrata sitä nykytilanteeseen tai oman kotiseudun historiaan.

Paketti sisältää neljä lehtiartikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa luodaan katsaus varhaisempaan historiaan ja seuraavissa esitellään eri paikkakuntia. Valitse yksi artikkeli käsiteltäväksi oppitunnilla. Aineistoa on mahdollista käyttää myös ryhmätöissä niin, että kukin ryhmä tutkii eri artikkelia.

Aineiston yhteydestä löytyy alleviivatut, suorat linkit artikkeleihin sekä tehtävät. Linkit vievät digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun eli Digiin, ja ne kannattaa avata uuteen välilehteen. Tehtävät on jaettu vaikeustason mukaan perus- ja syventäviin tehtäviin. Valitse tehtävät, jotka soveltuvat oppilaillesi, tai muokkaa tehtäviä tarpeen mukaan.

Pari vinkkiä Digin käyttöön: Voit suurentaa lehden sivua näkymän vasemman laidan toimintopalkin Sovita leveys tai Suurenna-toiminnoilla. Sivunvaihto on näkymän vasemmassa alakulmassa.

Aineistoa saa selata, hakea ja lukea verkossa. Huomaathan, että kopiointia ja muuta käyttöä rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijä ei ole tiedossa, rajana on 70 vuotta teoksen julkistamisvuodesta. (Lisätietoja: Siirry Digin Usein kysyttyihin kysymyksiin.) Opetushallituksen kopiointiluvalla saa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tallentaa ja tulostaa enintään 20 kuvaa tai A4-kokoa vastaavaa sivua per verkkosivusto. Kopiot saa tallentaa suljetulle oppimisalustalle tai muuhun suljettuun verkkoympäristöön sen opetusryhmän saataville, jolle kopiot on tarkoitettu. (Lähde: Kopiosto)

Hakutulos 1

Kyläkirjaston kuvalehti. B-sarja Näytä tarkat tiedot

Aikakauslehti
, kustantaja
1888
Huvit. Ajanvietelehdet (udkf 79)
Verkossa saatavilla:
Linkki verkkoaineistoon 1888-1916
Muistiinpano:

Alla on suorat linkit artikkelisarjan neljään osaan. Avaa linkki uuteen välilehteen, jotta voit palata tälle sivulle tehdessäsi tehtäviä.

Osa 1. SAVOLAISTEN ”SUURUUDEN AIKA” - Siirry artikkeliin
(Kyläkirjaston kuvalehti 5/1908)

Perustehtävät

1.1. Lue artikkelin alkuosa. Kiinnitä huomiota siihen, mistä artikkelin tiedot ovat peräisin. Mikä näistä ilmauksista puuttuu tekstistä?
a) kansantarina
b) asiakirja
c) muisto

1.2. Mikä seuraavista mainitaan artikkelissa?
a) Atlantin valtameri
b) Päijänne
c) Saimaa

1.3. Kustaa Fincke oli
a) Savonlinnan päällikkö
b) hämäläinen talonpoika
c) Ruotsin kuningas.

Syventävät tehtävät

1.4. Miten artikkelissa kuvaillaan savolaisia? Millaisia luonteenpiirteitä heihin liitetään?
1.5. Pohdi artikkelin luotettavuutta historiallisena lähteenä.
1.6. Kuvittele, että saavut ensimmäisten uudisasukkaiden joukossa Suomen maaseudulle. Millaiseen paikkaan haluaisit asettua asumaan? Miksi?

Osa 2. MIKKELI - Siirry artikkeliin (Kyläkirjaston kuvalehti 6/1908)

Perustehtävät

2.1. Savolahti (tai Savilahti) on nykyiseltä nimeltään
a) Suur-Savo
b) Mikkeli
c) Heinola.

2.2. Mitä Naisvuorelta ei voinut nähdä vuonna 1908?
a) Tehtaiden piippuja Saksalanjoen suulla
b) peltoja
c) Akropolis-kukkulaa.

2.3. Minne mikkeliläiset lähtivät mielellään kävelylle?
a) Kivisakastiin
b) Kaihon harjulle
c) Cecilia Jägerhornin puistoon.

Syventävät tehtävät

2.4. Miten kirjoittaja kuvailee Mikkeliä?
2.5. Vertaa artikkelin kuvaamaa Mikkeliä nykypäivän Mikkeliin. Mitkä asiat ovat säilyneet samanlaisina? Mitkä asiat ovat muuttuneet?
2.6. Pohdi artikkelin luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Osa 3. JUVA - Siirry artikkeliin (Kyläkirjaston kuvalehti 9/1908)
Huomaa, että lehden kuvitus on sijoiteltu harhaanjohtavasti. Tolstoin kuvat eivät liity Juvaan vaan edelliseen artikkeliin.

Perustehtävät

3.1. Artikkelissa kerrotaan, että Juva oli
a) asumatonta erämaata
b) teollisuuskaupunki
c) vaurasta viljelysseutua.

3.2. Abraham Poppius oli ammatiltaan
a) pappi
b) kauppias
c) talonpoika.

3.3. K. A. Gottlund oli monien muiden toimiensa ohella
a) scifi-kirjailija
b) kansanrunojen kerääjä
c) kilpasoutaja.

Syventävät tehtävät

3.4. Mistä juvalaiset voivat artikkelin mukaan olla ylpeitä?
3.5. Vertaa artikkelin kuvaamaa Juvaa nykypäivän Juvaan. Mitkä asiat ovat säilyneet samanlaisina? Mitkä asiat ovat muuttuneet?
3.6. Pohdi artikkelin luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Osa 4. JOROINEN, JÄPPILÄ, PIEKSÄMÄKI, HAUKIVUORI - Siirry artikkeliin
(Kyläkirjaston kuvalehti 11/1908)

Perustehtävät

4.1. Lue 5. sivun viimeinen ja 6. sivun ensimmäinen kappale. Mikä näistä puuttui Järvikylän kartanosta?
a) Hyvin hoidettu karja
b) lypsyrobotti
c) meijerikoulu.

4.2. Lue 7. sivun kolmas kappale, joka alkaa sanoilla "Kun pitkän soutamisen perästä". Kappaleessa sanotaan, että jäppiläläiset ovat
a) hermostuneita
b) äkkipikaisia
c) huumorintajuisia.

4.3. Sivun 7 loppupuolella kerrotaan, että Pieksämäki on
a) pieni kylä
b) aidosti savolaista seutua
c) meren rannalla.

4.4. Sivun 8 kolmannessa kappaleessa jatketaan matkaa Pieksämäeltä Haukivuorelle. Mikä näistä väittämistä ei artikkelin mukaan pidä paikkaansa?
a) Haukivuoren luonto on kaunista.
b) Haukivuoren kirkonkylä on Kyyveden rannalla.
c) Kyyvedessä ei ole saaria.

Syventävät tehtävät

4.5. Minkä vuoksi sanottiin, että Joroinen oli "herrojen pitäjä"?
4.6. Millaisia havaintoja teet entisajan liikenneyhteyksistä?
4.7. Vertaa artikkelissa kuvattuja asioita tämän päivän tilanteeseen. Mitkä asiat ovat säilyneet samanlaisina? Mitkä ovat muuttuneet?
4.8. Lue artikkelin viimeinen kappale ja pohdi maaseudun ja kaupunkien merkitystä. Kuinka hyvin kirjoittajan arviot tulevasta kehityksestä ovat toteutuneet? Miten arvelet maaseudun ja kaupunkien kehittyvän seuraavien sadan vuoden aikana?
4.9. Pohdi artikkelin luotettavuutta historiallisena lähteenä.

Tallennettuna: