Mål:

Tämä aineistopaketti kannustaa opiskelijaa kartoittamaan omaa matkustuksen historiaansa ja auttaa laittamaan sen osaksi suurempaa matkan suunnittelussa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia, joita internetin tuomat vaivattomuuden ja valikoiman runsauden kokemukset risteävät yhteen ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin matkustamisen eettisiin haasteisiin. Aineistopaketti auttaa myös pohtimaan, millä tavoin matkustushaaveita on tuotettu ja sitä, kuinka hyvin nuo haaveet on matkalle lähdettyä toteutuneet. Aineistopaketti kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Se myös syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta.

Haaveilu

1. Kartoita omaa matkustamisen historiaasi. Millä kulkuvälineillä olet matkustanut? Minne kaikkialle olet matkustanut - Suomessa tai ulkomailla?

2. Tutki aineistopaketin kahden ensimmäisen kuvan sisältämiä vanhoja matkareittejä. Löydätkö matkakohteita tai matkustusmuotoja, joita ei ole enää mahdollista kokea? Nykyään esitteet ovat vähentyneet netin hakukoneiden myötä. Tutustu Maata pitkin -sivustoon ja pohdi millaisia muutoksia matkareitin suunnittelussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Linkki Maata pitkin -verkkosivustolle

3. Mainonnalla on pyritty houkuttelemaan ihmisiä lähtemään matkalle. Katso aineistopaketin kuvia 3-9 ja pohdi:
   a) Millaisena mainokset kuvaavat matkustajat? Millaisia ihmisiä mainoksissa näkyy? Kenelle mainonta on suunnattu?
   b) Valitse joukosta yksi kuva. Millaisena matkanteko näyttäytyy valitsemassasi mainoksessa? Olisiko se mahdollisesti poikennut jollain tapaa todellisesta matkasta. Mitä mainoksella haluttiin kertoa matkakohteesta?

4. Tutki nykyisiä kulkuvälineiden verkkosivuja:
   Linkki Finnairin verkkosivustolle
   Linkki VR:n verkkosivustolle
   Linkki Viking Linen verkkosivustolle
   Millaisia arvoja ne nostavat sivuillaan esille? Vertaa nettisivuja aineistopaketista löytyviin mainoksiin ja esitteisiin. Millaisia asioita kukuvälineet ovat olettaneet ihmisten arvostaneen matkustuksessa ennen? Mitä puolestaan nostetaan esille nykypäivänä? Löydätkö eroja ja yhtäläisyyksiä?

Suunnittelu

1. Selaa aineistopaketin kuvaa 10, Kar-Airin 1960-luvun lehtistä.
   a) Mistä asioista matkalle lähtijä sai lehtisestä tietoa? Mistä muualta matkalle lähtijä olisi tuolloin hankkinut tietoa matkakohteesta?
   b) Kuvittele millaista olisi tehdä matka, kun ensisijainen tiedonlähde matkakohteesta on lehti. Tutki matkalehtistä ja pohdi, miten olisit pärjännyt matkakohteessa. Olisiko matkakohteessa voinut tulla vastaan ongelmia, joihin matkalehtinen ei olisi osannut matkustajaa valmistaa? Missä suhteessa matkalehtinen on parempi/huonompi kuin nykypäivän tiedonlähteet?

2. Katso kuvia 11-14: alkaen kuvasta VR:n matkapalvelun messuosasto ja vastaa kysymyksiin:
   a) Matkalehtiset aikanaan auttoivat matkakohteen valinnassa. Mutta mistä lehtisen sai hankittua?
   b) Millä tavoin matkan varaaminen oli ennen erilaista kuin nykyisin?

3. Katso kuvia 15-19: alkaen Käsimatkatavaraohjeet, Finnair Oyj (vaihtoehtoisesti ruotsinkielinen Tullimääräykset, kuva 20) ja pohdi
   a) Mitä matkustajan piti ottaa huomioon pakatessaan tavaraa matkalle mukaan matkustaessaan lentokoneella, laivalla tai junalla?
   b) Millaista tavaraa sai tuoda matkalta tullessaan?

4. Tarkastele matkojen hinnoittelua 1960-luvulta kuvista 21-23: Esite; Aero Oy, Esite; Aero Oy, Nuoret lentämään, Esite; Aero Oy, Lennä alennuksella.
   a) Millaisia alennusryhmiä löydät? Onko samoja alennusryhmiä käytössä vielä nykyään?
   b) Selvitä netistä mitä tarkoittaa kysyntäperusteinen hinnoittelu. Minkä arvelet johtaneen kysyntäperusteisen hinnoittelun lisääntymiseen ja mitä se on tehnyt matkojen hinnoittelulle ja painetuille esitteille? Olisiko kysyntäperusteinen hinnoittelu onnistunut 60-luvun esitteissä?
   c) Kumpi hinnoittelutapa on mielestäsi matkustajalle parempi, esitteissä käytetyt ihmisryhmien mukaan jaetut alennukset vai kysyntäperusteinen hinnoittelu?

Muistelu

1. Millaisia matkamuistoja on matkoilta tuotu? Ovatko matkamuistot erilaisia kun matkustetaan junalla, laivalla, tai lentokoneella? Millaisia matkamuistoja olet itse ostanut tai saanut?

2. a) Tarkastele kuvia 24-27: albatrossin nokka, näkinkenkiä ja simpukoita, Kilpikonnien pyytäjät ja Kilpikonnan kilpi. Mitä ne kertovat entisaikojen matkamuistoista? Miksi tällaisten matkamuistojen kerääminen saatetaan nähdä tänä päivänä ongelmallisena?
   b) Vertaa eri aikakausien matkamuistoja: kilpikonnien pyytäjät, koristelusikka Pisa, koristelusikka Barcelona, tulitikut, ja Ville Viikinki muki. Pohdi kuvista seuraavia asioita: kuinka paljon tällaisiin matkamuistoihin on käytetty rahaa? Mistä nämä matkamuistot on voitu matkalla hankkia? Missä matkamuistot on todennäköisesti valmistettu? Ovatko matkamuistot koristeita vai käyttöesineitä?
   c) Tarkastele matkamuistoja kestävän kehityksen ja kulutuksen näkökulmasta. Keskustelkaa ryhmissä, mikä seuraavista esineistä on eettisin matkamuisto: luonnollisesta elinympäristöstään poistettu luontokappale, metallinen koriste-esine, joka on valmistettu keräilytarkoitukseen, mutta jolla ei ole käyttöarvoa, vai muovinen massatuotettu käyttöesine?

3. Tax free -myynti on ollut yksi paikka ostaa matkalta tuliaisia tai matkamuistoja. Tarkastele laivan tax free -kuvastoa 1970-luvulta. Mitä tuotteita siinä myydään? Ovatko tuotteet samoja kuin tänä päivänä? Millaisina tuotteet esitetään? Onko esittämisen tavassa tapahtunut muutosta? Onko tax free -myyntiä muilla kulkuvälineillä kuin laivoilla?

4. Matkalle lähtö tai saapuminen halutaan usein ikuistaa valokuvaan, kuten esimerkiksi näissä lentokoneeseen ja junaan nousevia matkustajia esittävissä kuvissa. Joskus kuvia ottavat ammattilaisvalokuvaajat, ja valmiita vedoksia myydään matkustajille, kuten tässä kuvassa. Tarkastele kuvien tunnelmaa ja pohdi, miten ne eroavat toisistaan. Millaisena matkalle lähtö tai saapuminen niissä näyttäytyy? Risteilyalusten kuvausporteilla otetut kuvat ovat näistä nykyään varmaankin tutuimpia. Miksi näin tehdään?

Mål:

Aineistopaketissa tutustutaan menneiden aikojen matkustamiseen ja matkustusdokumentteihin sekä syvennetään oppilaiden omia matkakokemuksia ja ymmärrystä matkustamisen lainalaisuuksista. Tavoitteena on erilaisia aineistoja tutkimalla pohtia matkustamisessa tapahtuneita muutoksia sekä kehittää oppilaiden monilukutaitoa.

1. Tutki aineistopaketissa olevaa kuvallista junalippua (kuva 1) ja katso tarkkaan kuvassa näkyvää henkilöä. Kuvittele olevasi kuvan henkilö ja lähde kuvitteelliselle junamatkalle. Kirjoita matkaltasi päiväkirjaa.
   Kerro kuka olet, mihin olet matkalla ja miksi. Mitä ajattelet matkalla? Millaista on matkustaa junassa, mitä ääniä kuulet? Mitä junassa tapahtuu?

2. Matkustajia varten on laadittu erilaisia ohjeita, jotta matkustaminen eri liikennevälineissä olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Tutki matkustajille suunnattuja ohjeita ja sääntöjä (kuvat 2-6).
   a. Miten ohjeet ja säännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana?
   b. Keitä ohjekuvissa esiintyy? Millaisina matkustajat on kuvattu ohjeissa? Entä ammattilaiset?
   c. Miten lentoliikenteen ja rautatieliikenteen erot näkyvät ohjeissa ja säännöissä?
   d. Mitkä ohjeista ja säännöistä ovat mielestäsi tärkeitä vielä tänäkin päivänä matkustettaessa?

3. Tutki aineistopaketissa olevia juna-, laiva- ja lentolippuja (kuvat 7-10). Vertaile lippuja ja pohdi.
   a. Mitä yhteistä löydät lipuista?
   b. Mitä eroja lippujen välillä on? Pohdi, mistä erot saattavat johtua.

4. Matkalippujen ostamisessa on tapahtunut monia mullistuksia viime vuosien aikana. Käy katsomassa Minuutiksi museoon -video (Kesto: 0,47). Tutki kuvia 11-14.
   a. Miten matkalipun ostotapahtuma on muuttunut viime vuosien aikana?
   b. Pohdi, miksi sinulla pitää olla matkalippu matkalle lähtiessä.

5. Tutki kuvaa matkalippujen tarkastamisesta sekä sinistä ohjekylttiä (kuvat 15-16).
   a. Pohdi, miksi tarkastusmaksuja annetaan.
   b. Muistele omia matkustuskokemuksia ja mieti, oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa sinulla ei ole lippua matkan aikana?

6. Matkan suunnittelussa on tapahtunut monenlaisia muutoksia viime aikoina. Tutki kahta lentoaikataulua ja Matkustusreitit Suomessa -esitettä (kuvat 17-19). Suurenna niitä näytöllä, jos se on mahdollista.
   a. Mieti, millaista matkan suunnittelu ja aikataulujen selvittäminen oli entisaikaan.
   b. Miten saat selville aikataulut nykyään?

7. Tutki ja vertaile karttoja vuosilta 1935 ja 1978 (kuvat 20-21). Huomioi kartoissa näkyviä eroja esimerkiksi valtakunnan rajoissa. Suurenna karttoja näytöllä, jos se on mahdollista.
   a. Miten matkustusreitit ovat muuttuneet vuosien varrella?
   b. Millaisia muutoksia on tapahtunut eri kulkuneuvojen suhteen, joilla matkoja tehtiin?

8. Matkan aikana matkustajille on jaettu tietoa esimerkiksi kuulutusten ja tilannetiedotteiden avulla. Tutki matkustajille lennon aikana jaettua lentotilannetiedotetta (kuva 22).
   a. Mieti, millaisia matkoja olet tehnyt eri kulkuneuvoilla. Mitä erilaisia tietoja haluaisit saada selville matkan aikana?
   b. Pohdi jotakin viimeaikojen matkaasi, esimerkiksi pitkää kulkuneuvomatkaa tai lyhyempää kävely- tai pyöräilymatkaa. Tee matkastasi tilannetiedote, johon kirjaat ylös sinulle tärkeitä tietoja ja muistoja matkaan liittyen.

Mål:

Kokonaisuuden avulla tutustutaan matkustamisen muutokseen erilaisten matkustamisen kokemukseen liittyvien aineistojen kautta ja esimerkkien kautta nähdään millaisia suurempia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia ne heijastavat.

Asemat

1. Kun matkustaja nykyään astuu asemarakennukseen, hän ei välttämättä joudu ”taivasalle” ennen kuin määränpäässään. Tutki kuvia 1-5 lentoasemalta, asemalaiturilta sekä satamasta ja pohdi, miten esimerkiksi säätilat vaikuttivat aiemmin matkustajan kokemukseen?
   a) Valitse kuvista hahmo ja eläydy hänen asemaansa, miltä hänestä on tuntunut, mitä hän on mahtanut ajatella?
   b) Millaisia odottelukokemuksia sinulla on asemilta tai terminaaleista?

2. Asemarakennukset ovat luonteeltaan tiloja, joissa usein vaaditaan tehokasta ja nopeaa toimintaa erilaisten muodollisuuksien hoitoon liittyen. Toisaalta asemilla on oltava tilaa suurillekin ihmismäärille. Osa ihmisistä saattaa viettää niissä pitkiä aikoja oman kulkuvälineensä lähtöä odotellen. Tarkastele kuvia 6-10 satamista, rautatieasemilta sekä lentoasemilta. Pohdi, miten nämä erilaiset tarpeet on eri aikoina huomioitu. Miten eri tilat ovat ohjanneet matkustajien liikkumista?

Matkustaminen fyysisenä suorituksena

1. Matkustaminen on nykyään fyysisesti melko helppoa ja mukavaa. Tarkastele kuvien 11-14 istuimia ja pohdi, miltä tuntuisi viettää niissä pitkiä aikoja?

2. Laivoissa ja junissa matkustajille on ollut yleensä tarjolla enemmän yksityisyyttä. Vertaa kuvia 15-16 junien makuuhyteistä ja kuvaa 17 Kristina Regina -laivan makuuhyteistä ja pohdi miten matkustamisen mukavuus on niissä otettu huomioon. Matkalla ollessa halutaan usein nauttia kotioloja korkeammasta elintasosta. Pohdi, miksi näin on? Miten esimerkiksi kuvien 18-19 perusteella Silja Europa -laivan sviitissä ja sen kylpyhuoneessa on pyritty luomaan käsitystä luksuksesta?

3. Nykyään esteettömyys eli fyysisen maailman saavutettavuus pyritään huomioimaan kaikkialla. Kulkuvälineisiin pääsy tai niiden sisällä liikkuminen on saattanut ennen olla hyvinkin hankalaa, erityisesti huonosti liikkuville matkustajille. Tutki kuvia 20-25 laivoilta, junissa sekä lentokoneissa ja vertaa niitä omiin kokemuksiisi eri kulkuvälineissä matkustamisesta. Mitkä asiat ovat mielestäsi muuttuneet? Voit myös tutustua Allegro-junien 360-kuviin . Voit myös tutustua Allegro junien 360-kuviin VR:n verkkosivuilla. Ulkoinen linkki VR:n Allergo-junien verkkosivustolle

4. Katso kuvaa 26 1990-luvun alkupuolelta, jossa lastenvaunuja nostetaan työlään näköisesti junaan. Tutki muitakin lasten kanssa matkustamiseen liittyviä kuvia, esimerkiksi 27-28 ja pohdi, miten muuten lasten kanssa matkustaminen on muuttunut? Miten lapset on otettu huomioon? Onko lapsimatkustajien huomioimisessa ollut eroja kulkuvälineiden välillä? Tee kuvakollaasi opetuspaketista löytyvistä kuvista, jossa esittelet eri kulkuvälineiden suhtautumista lapsimatkustajiin. Pohdi, onko suhtautuminen jollain tapaa muuttunut vuosien varrella?

Ajanviete matkan aikana

1. Viimeisen vuosisadan aikana matkustamiseen kuluva aika on lyhentynyt ja erilaiset elektroniset järjestelmät ovat mullistaneet matkan aikana saatavilla olevan ajanvietteen määrän. Tutki kuvia 29-33 laivoilta pelikoneista ja tietokoneesta, lehden luvusta, pelikorteista ja reittilennon ohjelmasta. Pohdi, miten matkan aikana on aikaisemmin saatu aika kulumaan? Mitä itse teet matkan aikana mieluiten? Koetko matka-ajan osaksi matkaa, vai alkaako lomasi vasta kun pääset perille? Miten myös matkan teosta voisi nauttia enemmän?

2. Ostosten teko matkan aikana on usein tärkeä motiivi. Risteilymatkustajalle se saattaa olla jopa ainoa syy matkustamiselle. Myös isot lentokentät kannustavat matkustajia kuluttamaan. Miksi yhtiöt rohkaisevat matkustajiaan tekemään ostoksia? Tutki kuvia 34-36 ostoskadusta, esitettä ja hinnastoa ja mieti mitä matkalla on yleensä ostettu ja mistä syystä? Mitä itse ostat matkustaessasi ja miksi?

Mål:

Kokonaisuuden avulla voidaan tutustua matkustamisen muutokseen erilaisten matkaruokailuun liittyvien aineistojen kautta. Ruokailun lisäksi tarkastellaan sitä, miten sen muuttuminen heijastelee suurempia yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä, millaisia vastuullisia valintoja jokainen voi omassa arjessaan tehdä matkaruokailuun liittyen.

Ruokailu terminaaleissa ja asemilla:

1. Matkan alkua odotellessa on hyvä joko ostaa eväitä matkalle tai ruokailla asemaravintolassa. Millaisia muutoksia kuvien 1-6 perusteella löydät asemien ravintoloiden sisustuksesta ja palveluista eri aikoina? Keksitkö mistä nämä muutokset johtuvat? Näkyvätkö kuvissa matkustajamäärien kasvu? Entä näkyvätkö matkustajien asemilla käyttämä aika ja tarpeet? Millaista henkilökuntaa kuvissa näet? Luuletko, että heidän työnsä on asemien ravintoloissa muuttunut?

2. Erilaisille matkustajille on osattu tarjota erilaisia ravintolapalveluja. Tarkastele kuvia 7-9 ja vertaa Oriveden kolmannen luokan asemaravintolan ruokalistaa 1920-luvulta sekä Ravintola Grillarin ja Helsingin asemaravintolan ruokalistoja 1970-luvulta. Minkälaisten asiakkaiden voisit kuvitella käyvän näissä paikoissa? Minkälainen mielikuva paikoista ruokalistojen perusteella syntyy? Mitkä listojen ruuista on edelleen suosiossa? Onko niissä ruokia joita et tunnista?

Tarjoilu ja ruokailun tilat eri kulkuvälineissä:

1. Laivoilla notkuva noutopöytä eli buffet on perinteinen näky. Pohdi, miten esimerkiksi laivan seisovaa pöytää esittävissä kuvissa 10-11 käsitystä runsaudesta on pyritty luomaan? Miksi buffet-ruokailu on muodostunut niin suosituksi? Katso Ylen Elävän arkiston videosta kohta 16:20-21:17 ja pohdi mitä varten ruokailuohjeita on pitänyt antaa? Eroaako videon ruoka nykyisin laivalla tarjottavasta ruuasta? Onko ruokailussa tapahtunut muutoksia? Ulkoinen linkki Ylen Elävään arkistoon

2. Tarkastele kuvia 12-22 ruokailutilanteista eri kulkuvälineissä, ja mieti miltä ruokailu on niissä kokonaisuutena tuntunut? Millä tavoin laivalla ruokailu eroaa muissa kulkuvälineissä ruokailusta esimerkiksi tilan ja valikoiman kannalta? Mitä haittoja ja hyötyjä on omalla paikalla ruokailussa verrattuna erilliseen ruokailutilaan? Kummasta itse pidät enemmän? Tarkastele kuvissa näkyviä erilaisia matkaruokailun tapoja ja pohdi miten ne vaikuttavat ruoan hävikin määrään?

Astiat:

1. Kun kulkuvälineissä tarjoillaan ruokaa, ovat astiat usein olleet varta vasten tähän käyttötarkoitukseen suunniteltuja yksittäisiä esineitä tai kokonaisia astiastoja. Tutki kuvia 23-27 ja pohdi, mitä asioita on pitänyt ottaa huomioon eri kulkuvälineiden astioita valitessa? Pohdi esimerkiksi vaatimuksia astioiden painon, säilytyksen ja ulkonäön suhteen? Miksi luulet, että useimpiin on myös haluttu lisätä yksittäisen kulkuvälineen tai sitä liikennöineen yhtiön nimi tai tunnus? Kertakäyttöastiat ovat sittemmin yleistyneet matkustamiseen liittyvässä ruokailussa, sillä ne ovat edullisia eikä niiden pesusta tarvitse huolehtia. Mitä mieltä itse olet kertakäyttöastioista ja niiden käytöstä?

Ruokalistat:

1. Kulkuvälineisiin liittyvien ruokalistojen avulla voi tarkastella yksityiskohtaisesti, mitä ennen on matkustaessa syöty. Ruokalistat kertovat kuitenkin muutakin, jos niitä tutkii tarkasti. Tarkastele kuvan 28 ruokalistaa Finnairin ruokalistaa vuodelta 1985 tai kuvan 29 Silja Linen ruokalistaa vuodelta 1987 ja pohdi, mitä tietoja esimerkiksi ruuan alkuperästä on matkustajille annettu tai mitä ruoka-aineita on pidetty arvossa? Onko erikoisruokavalioita noudattaneet matkustajat huomioitu? Entä minkälaisia mielikuvia ruokalistan kuvitus pyrkii luomaan esimerkiksi luksuksesta ja suomalaisuudesta?

2. Tarjoilua tai mainoksia varten on otettu myös valokuvia eri annoksista. Miksi Finnairin lennolla ensimmäisen luokan ja edullisemman economy-luokan aamiaiset ovat näyttäneet niin erilaisilta kuvissa 30-31? Mitä itse olet syönyt matkalla ollessasi? Eroavatko nykyään tarjottavat annokset kuvissa esiintyvistä?

Mål:

Aineistopaketti ja kysymykset auttavat opiskelijaa näkemään, millaisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja matkustaja on matkan aikana voinut havaita, sekä millaisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin matkayhtiöt ovat varautuneet. Paketin avulla opiskelija voi pohtia, miten turvallisuus matkustaessa on muuttunut ja mitkä tekijät ovat siihen vaikuttaneet. Paketin tarkastelu myös vahvistaa monilukutaitoa ja auttaa ymmärtämään sen merkitystä.

1. Selaa aineistopaketin 19 ensimmäistä kuvaa ja valitse joukosta kolme kuvaa. Kuvia apuna käyttäen pohdi, millaisiin uhkiin ja vaaratilanteisiin kulkuvälineissä on varauduttu. Varautuvatko eri kulkuvälineet eri uhkiin? Entä miten tämä varautuminen on näkynyt matkustajalle?

2. Matkustajia koskeneet ohjeet ja kiellot eivät ole aina olleet samanlaiset. Aineistopaketista löydät kuvia, joiden ohjeisiin et todennäköisesti matkustaessasi enää törmää. Tarkastele erityisesti kuvia 17-24 ja pohdi, millaisia syitä keksit kieltojen ja sääntöjen muuttumiselle? Miksi jotkut kiellot ovat poistuneet? Keksitkö nykyisiä kieltoja tai ohjeita, joita ei aikaisemmin kulkuvälineissä tarvittu?

3. Katso kuvia eri ikäisistä pelastusliiveistä. Millaisiin seikkoihin liivien kehityksessä on kiinnitetty huomiota? Millaisia etuja uudemmissa liiveissä on vanhempiin nähden?

4. Aineistopaketista löydät kuvan käsiraudoista. a) Selvitä Finnan tiedoista kuka niitä on käyttänyt ja missä niitä on käytetty. b) Lue Iltasanomien tekemä juttu ja pohdi, miten eri kulkuvälineiden kurinpitotoimet ovat saattaneet erota toisistaan. Mitä huonosti käyttäytyvälle matkustajalle voidaan tehdä junassa? Entä lentokoneessa? Mitä käsiraudat ja järjestyssäännöt kertovat kapteenin tai konduktöörin järjestyksenpito-oikeuksista?

5. Aineistopaketin viimeiset kuvat johdattavat aikaan, jolloin tupakointi matkustusvälineissä oli vielä sallittua. Katso kuvia ja pohdi miten matkustusvälineiden suhtautuminen tupakointiin on muuttunut. Miksi enää ei käytetä tuhkakuppeja mainosmateriaalina? Milloin tupakointia on Suomessa rajoitettu? Miten luulet sen vaikuttaneen matkustamiseen?

6. Laivamatkustuksen turvallisuuteen on vaikuttanut kansainvälinen meriturvallisuutta koskeva SOLAS -sopimus. Ensimmäinen SOLAS -sopimus tehtiin matkustajahöyrylaiva Titanicin uppoamisen jälkeen. Sopimusta uudistetaan tasaisin väliajoin vastaamaan vastaamaan nykyaikaisen laivaliikenteen haasteisiin. Määräykset vaikuttavat laivojen rakenteisiin, välineisiin ja toimintaan, sillä laivojen tulee pysyä SOLAS -sopimuksen turvamääräysten tasolla tai lakattava liikennöimästä. Esimerkiksi tulipalon riskiä on pienennetty paloherkkien materiaalien ja kapeiden käytävien vähentämisellä. Löydätkö opetuspaketin kuvista joitain sellaisia elementtejä, jotka eivät täyttäisi tällaisia SOLAS-sopimuksen vaatimuksia?