Search

Perinteinen metsätyö

Perinteinen metsätyö

Subjects

Tämä Pielisen museon aineistopaketti kertoo perinteisestä käsityövoimin tehdystä metsätyöstä ja sen tekijöistä. Ajanjakso ulottuu 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Metsätalous kasvoi merkittävästi 1800-luvullla, sillä kasvava teollisuus tarvitsi puuta raaka-aineeksi. Metsäyhtiöt palkkasivat raskaaseen metsätyöhän työläisiä ja maaseudun pienviljelijöitä. Metsätyöntekijöitä ryhdyttiin kutsumaan kansan suussa jätkiksi, tukkilaisiksi ja savottalaisiksi. Metsätyön erityinen piirre oli, että työntekijät asuivat useita kuukausia yhdessä työmailla usein kaukana asutuksesta. Perinteinen metsätyö muuttui, kun se koneellistui traktorien ja moottorisahojen käyttöönottamisen myötä. Metsäkämpistä luovuttiin 1960-70-luvuilla, kun kulkuyhteydet metsätyömaille paranivat ja työntekijöiden oli mahdollista kulkea omilla autoillaan.

Aineistopaketissa on metsätyötekijöiden työvälineitä, heidän talvisavotan asuinrakennuksiaan ja valokuvia sekä työstä että vapaa-ajan vietosta.

Saved in:

Study objective:

Selvitetään, millaista perinteisen metsätyön tekeminen oli. Tehtävissä harjoitetaan historiallista empatiaa eläytymällä menneisyyden ihmisten elämään.

Subjects
  • Historia
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
    • Objectives
      • Grade 7-9
        • T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta
        • T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
        • T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen
        • T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta
        • T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta
Transversal competences
  • L4 Monilukutaito
Vocational qualifications
  • Metsäalan perustutkinto
  1. Tutki esineitä ja niiden muistiinpanoja.
    a) Mihin esineitä on käytetty?
    b) Kuvittele, millaista niiden käyttäminen on ollut.
  2. Tutki metsäsaunan ja kahden metsäkämpän kuvia ja muistiinpanoja.
    a) Mitä eroja kolmen eri rakennuksen välillä on?
    b) Kerro ja kuvittele, millaista niissä asuminen on ollut. Voit tutkia myös valokuvia ja niiden muistiinpanoja.
  3. Valitse yksi valokuva.
    a) Kerro, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on.
    b) Kuvittele, miltä kuvan henkilöistä tai eläimistä tuntuu ja miksi.
  4. a) Etsi valokuvat, joissa on lapsia ja nuoria ja kerro, mitä valokuvissa tapahtuu.
    b) Pohdi, miksi lapset ja nuoret olivat mukana metsätöissä. Voit käyttää myös muita lähteitä tiedonhakuun.
  5. a) Etsi valokuvat, joissa on naisia ja kerro, mitä he tekevät valokuvissa.
    b) Millainen rooli naisilla oli metsätyössä ja savottakämpillä?
  6. a) Millaiset ihmiset tekivät metsätöitä?
    b) Mitä mahdollisuuksia metsätyö toi maaseudun ihmisille?
  7. a) Kuvittele olevasi 1930-luvulla elävä nuori, joka on tullut mukaan talvisavotalla auttamaan isäänsä. Kirjoita päiväkirjaasi työpäivästänne savotalla. Kerro esimerkiksi mitä työtehtäviä teette, kuinka pitkä päivä teillä on, millaista ruokaa syötte ja mitä teette työpäivän jälkeen.
    b) Miten päivä savotalla eroaa sinun omasta koulupäivästäsi?
  8. Vieraile Pielisen museon ulkoalueella ja käy ainakin yhden savottakämpän sisällä (Pappilantie 2, 81720 Lieksa).

Kirves oli tärkeä työväline savottalaiselle

Kirves oli tärkein työväline metsätyössä 1800-luvun loppupuolelle saakka. Sillä kaadettiin, karsittiin ja katkottiin puut. Sitä käytettiin myös teiden ja uittoväylien rakentamiseen. Vaikka 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuli muita työtä helpottavia työvälineitä kuten justeeri ja pokasaha, kirvestä käytettiin vielä kaatokolon tekoon ja karsintaan.

Jokaisen metsätöitä tekevän oli hankittava itse omat työvälineensä. Oikein hoidettuina ne tehostivat työntekoa. Tylsillä työvälineillä oli vaikea tehdä työtä, mikä vaikutti suoraan jätkän ansioihin. Jos saha puolsi eli kiersi jommallekummalle puolelle, savottalainen saattoi tokaista: "Kaikki muut jätkät sortaa, mutta saha yksin puoltaa."


Petkeleellä kuorittiin tukit

Petkelettä käytettiin tukkien kuorintaan, sillä puun kuorta ei tarvittu puunjalostuksessa ja joskus siitä saattoi olla haittaakin. Jäisten puiden kuorinta talvella oli raskasta työtä. Työ helpottui, kun kuorinta tehtiin rantavarastoilla. Puunkuorintakoneita oli otettu käyttöön jo ennen sotia, mutta vasta 1970-luvulla kuorinta siirtyi kokonaan tehtaille.


Justeerilla sahaamiseen tarvittiin kaksi henkilöä

Justeeri tuli metsätyömaille käyttöön 1900-luvun alussa. Justeeri oli hyvä työväline, sillä se leikkasi puun siististi poikki eikä sitä mennyt hukkaan toisin kuin kirveellä leikatussa puussa. Justeerin heikkoutena oli, että sen käyttöön tarvittiin aina kaksi miestä ja metsätyöntekijät olivat tottuneet yksintyöskentelyyn.


Pokasahalla sahattiin yksin

Pokasahalla kaadettiin ja halkaistiin tukkeja. Pokasahat tulivat käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa ja niitä käytettiin sotien jälkeen. Nuorempien mielestä työ helpottui justeerilla ja pokasahalla, vanhempi polvi ei ollut samaa mieltä. Pokasaha oli kuitenkin hyödyllinen työväline, sillä sitä pystyi käyttämään yksin toisin kuin justeerisahaa.


Metsätyöntekijät työskentelivät kausiluontoisesti

Metsäyhtiöt palkkasivat työntekijöitä kausiluontoisesti. Kun työtä oli tarjolla, kaupungit täyttyivät työtä etsivistä jätkistä. Erityisesti Pohjois-Suomeen tuli paikkakunnan ulkopuolelta paljon metsätyöntekijöitä. Talvikuukausina marras-maaliskuussa tarvittiin miehiä puun hakkuseen ja kuljetukseen, touko-kesäkuussa tukkien uittamiseen määräpaikkoihinsa.

Talvisavotasta pienviljelijät saivat arvokasta lisätuloa. Kaikilla savottalaisilla ei ollut vakituista asuinpaikkaa. Heille metsätyö saattoi olla ainoa tulonlähde, jolloin kausityö toi elämään epävarmuutta.

Tässä selkärepussa jätkä on voinut kuljettaa eväitään tai muita tavaroitaan. Selkäreppu on tehty yksinkertaisesta kankaasta ja narusta, mikä kertonee sen käyttäjän varattomuudesta.


Savottalaiset asuivat metsäsaunassa ennen kämppien rakentamista

Pitkien etäisyyksien ja huonojen kulkuyhteyksien takia metsätyömiehillä ei ollut aikaa matkustaa kodin ja savotan työmaan välillä. Sen vuoksi heidän piti talvisavotan ajaksi rakentaa väliaikainen asumus. Myös hevoselle piti rakentaa oma suoja.

Nuotiolla keitettiin aamulla kahvit ja ruokaa tehtiin kolmesti päivässä. Usein sukulaisen kanssa töihin tullut nuori poika lähetettiin työn lomassa ruuanlaittoon. Koska ruoan säilytys oli hankalaa, ruokavalio oli yksipuolista. Usein syötiin silavasta eli sian rasvasta valmistettua ruskeaa kastiketta ja keitettiin perunoita, jos niitä oli. Jäätyneestä maitopytystä voitiin veistää kahviin hileitä. Iltaisin ei ahtaissa tiloissa voinut tehdä juuri muuta kuin levätä ja tehdä puhdetöitä.

1 - 6 results of 16

Lähdeluettelo

Search result 1
Search result 2
Search result 4
Search result 5