Haku

Pienteollisuus Suomessa 1930-luvulta 1980-luvulle

Pienteollisuus Suomessa 1930-luvulta 1980-luvulle

Aiheet

Espoon kaupunginmuseo on koonnut tämän aineistopaketin, jonka kanssa pääset tutustumaan suomalaiseen pienteollisuuteen ja sen kehitykseen 1930-luvulta 1980-luvulle. Tapausesimerkkeinä toimivat kaksi espoolaista yritystä, Lindholmin saha ja Kauklahden lasi, joiden historiaan ja toimintaan voit tutustua kuvien ja niihin liitettyjen muistiinpanojen kautta.

Tallennettuna:

Tavoite:

Ohjata opiskelijaa paikallisesimerkkien avulla analysoimaan muutosta ja jatkuvuutta Suomen teollistumisessa ja yleisemmin maailmanhistoriallisessa kontekstissa. Auttaa opiskelijaa ymmärtämään talouden globalisaation merkitystä Suomessa.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
        • S4 Taloudellinen toiminta
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi
    • Moduulit
      • Suomalainen yhteiskunta
      • Taloustieto
  • Miltä suomalaisen teollisuuden kehitys näyttää näiden kahden esimerkin, Lindholmin sahan ja Kauklahden lasin, valossa?
  • Miten teollistuminen on edennyt pienteollisuudesta nykyisiin suuriin tehtaisiin? Usein kerrotaan, että "suomalainen teollistuminen tapahtui nopeasti, maaseutuvetoisesti ja painottuen metsä- ja pienteollisuuteen". Vahvistaako aineisto tätä mielikuvaa?
  • Miksi teollisuuden ja liikenneyhteyksien kehittyminen ovat liittyneet niin keskeisesti yhteen?
  • Mitä eri teollisuuden muotoja aineistossa esiintyy?

Lindholmin saha eli Lindholms Såg Ab toimi Espoon keskuksessa rautatieaseman vieressä vuosina 1922-1984. Toiminta-aikana kokonaisuuteen ehti kuulua mylly, saha, rautakauppa, paja, puusepänverstas sekä sementtivalimo. Saha levittäytyi laajalle alueelle radan eteläpuolella.


Lindholmin sahan toiminta sai alkunsa vuonna 1919 perustetusta uudenaikaisesta myllylaitoksesta. Myllyssä oli mm. kuivatuslaitteet, mikä teki mahdolliseksi jauhaa kuivaamatontakin viljaa. Vuonna 1922 myllyn yhteyteen perustettiin sahalaitos.
Saha ja mylly paloivat vuonna 1957, eikä myllyä enää rakennettu uudelleen.


Sahatoiminta Lindholmin sahalla alkoi vuonna 1922. Aluksi sahalaitos työskenteli usean vuoden ajan lähes täysin vain vientiä varten. Ainoastaan hylkylautaa myytiin kotimaisilla markkinoilla. Vuonna 1928 yhtiö osti höyläkoneen ja alkoi tämän jälkeen toimittaa kotimaiseen vähittäiskauppaan höylättyä puutavaraa.


Lindholmin saha perustettiin aivan Espoon rautatieaseman viereen. Espoon teolliset yritykset keskittyivät toiseen maailmansotaan asti melkein yksinomaisesti rautatien tuntumaan. Rautatie muodosti vielä maailmansotien välisenä aikana Espoosta Helsinkiin johtavan keskeisen valtaväylän. Tämä alkoi muuttua vasta 1930-luvulta alkaen, jolloin maantieverkostoa parannettiin. Espoon eteläosien halki Helsinkiin vievä Jorvaksentie valmistui vuonna 1937. Suurten tavaramäärien kuljetukseen rautatiet silti soveltuivat paremmin kuin 1930-luvun kuljetuskyvyltään vaatimattomat kuorma-autot.


Lindholmin sahan perustaja Elis Lindholm syntyi 1890-luvulla Bembölen alamyllyn myllärin poikana. Vuonna 1915 veljekset Lindholm perustivat sekatavarakaupan Korsbackaan ja 1919 aloitti toimintansa uudenaikainen mylly ja viljankuivaamo. Kerrotaan, että pääoma sahan perustamista varten 1920-luvulla saatiin onnistuneista metsäkaupoista.


Hevonen ja tukkeja Lindholmin sahan edustalla. 1930-luvulla tukkipuut tuotiin sahalle hevosvetoisesti.

Näytetään 1 - 6 / 34