1900-luvun alun siirtolaisuus valtamerten yli (historia; yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Finna.fi

Siirtolaisuus ei ole vain tämän päivän ilmiö, sillä ihmiset ovat läpi historiansa aina liikkuneet ja muuttaneet unelmiensa perässä kauaskin omasta kotipitäjästään. Erityisesti 1900-luvun vaihteessa nopeasti teollistuva ja taloudellisesti kehittyvä Yhdysvallat veti sankoin joukoin siirtolaisia puoleensa. Myös suomalaiset lähtivät tavoittelemaan ”amerikkalaista unelmaa” Atlantin toiselle puolelle ja myöhemmin myös muualle maailmaan. Nämä aineistopaketit johdattelevat kuvien, kirjallisen aineiston ja äänitteiden avulla suomalaisten siirtolaisuuteen niin Yhdysvaltoihin, Kanadaan kuin Australiaankin 1800-luvun lopulta aina 1930-luvulle saakka.

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia 7.luokka

Tavoite: Ohjata oppilasta tunnistamaan ja ymmärtämään syitä ja seurauksia entisajan siirtolaisuudelle. Ohjata oppilasta asettumaan menneen ajan ihmisen asemaan. Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia ja muutoksia historiassa.

Oppiaine: historia HI1, HI2, HI3, HI6

Tavoite: Ohjata opiskelijaa tunnistamaan ja ymmärtämään syitä ja seurauksia entisajan siirtolaisuudelle. Ohjata opiskelijaa asettumaan menneen ajan ihmisen asemaan. Harjaannuttaa opiskelijaa hahmottamaan jatkuvuuksia ja muutoksia historiassa.

Pohdittavaa oppitunneille:

  • Ketkä näyttävät lähteneen siirtolaisiksi ja miksi?
  • Minkälaisena siirtolaisten työ näyttäytyy kuvien perusteella?
  • Miten nykypäivän siirtolaisuus eroaa 1900-luvun alun siirtolaisuudesta?

Kirjallista lähdeaineistoa ja artikkeleita siirtolaisuudesta

Tähän aineistopakettiin on valikoitu kirjallista lähdeaineistoa siirtolaisuudesta.

Aineistopaketissa on mukana alkuperäislähteitä, muun muassa siirtolaisuustilastoja 1900-luvun alusta. Osa paketin aineistosta on artikkeleita, jotka antavat opettajalle ja/tai oppilaalle lisätietoa siirtolaisuudesta eri aikoina. Lisäksi aineistopaketista löytyy siirtolaisuuslauluja ja muuta mielenkiintoista aineistoa.

Finna.fi-hakupalvelun kautta pääset myös Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin käsiksi ja voit etsiä uutisia siirtolaisuudesta tai esimerkiksi laivayhtiöiden mainoksia. Löydät suorat linkit Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin tämän aineistopaketin kautta sekä muutaman hakuvinkin artikkeleiden etsintään.

Opettaja voi tutustua myös Siirtolaisuusinstituutin tekemään sähköiseen opetuspakettiin siirtolaisuudesta. Tässä ”Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa” oppaassa on lisätietoa siirtolaisuudesta aina vuoteen 2013 saakka ja lisäksi tehtäviä oppilaiden käyttöön.

Osaan aineistosta löytyy valmiiksi tehtäväideoita.

Kirjallinen lähdeaineisto


Valokuvia siirtolaisuudesta

Tähän aineistopakettiin on valikoitu valokuvia siirtolaisuudesta. Valokuvat on järjestelty kronologiseen järjestykseen matkan alusta aina paluumuuttoon saakka.

Oppitunneilla aineistopakettia voi tarkastella kokonaisuutena tai siitä voidaan ottaa muutamia valokuvia elävöittämään opetusta. Valokuvien tueksi on laadittu muutamia tehtäväideoita.

Muistiinpano:

Mykkäelokuva, joka kuvaa laivamatkaa Helsingistä Hulliin.

Muistiinpano:

Useasti siirtolaiset yöpyivät viimeisen yön kotimaassaan siirtolaishotellissa.

Muistiinpano:

FÅA = Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö - Finska Ångfartygs Aktiebolaget

Muistiinpano:

Titanicilla matkasi matkustajatietojen mukaan 63 suomalaista, joista vain 20 selvisi hengissä. Etsi internetistä lisätietoa suomalaisista matkustajista. Keitä he olivat?

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Amerikansuomalaiset isä ja poika ryhmäkuvassa 1913... Näytä tarkat tiedot

Kautto, Richard; 388 1/2 Main st., Fitchburg, Mass, valokuvaaja

1913

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

Etsikää internetistä lisätietoja Georgian suomalaisesta osuusfarmista, jota kutsuttiin myös ihannesiirtokunnaksi. Mikä Georgian osuusfarmi oli ja miten se menestyi?

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

Suomalaiset siirtolaiset lähtivät myös suuremmalla joukolla perustamaan omia kokonaisia suomalaissiirtokuntia niin Etelä- kuin Pohjois-Amerikkaankin. Näitä siirtokuntia on kutsuttu myös utopiayhteisöiksi. Etsi lisätietoa internetistä, millaisia siirtokuntia Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Sointula Kanadassa olivat. Mitä muita suomalaissiirtokuntia tiedät? Pohdi myös miksi näistä suomalaissiirtokunnista käytetään toisinaan nimitystä utopiayhteisöt.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

Suomalaiset siirtolaiset perustivat useita sanomalehtiä Suurten järvien alueelle, Kanadan ja Yhdysvaltojen rajaseudulle 1870-luvulta lähtien. Ensimmäinen suomenkielinen julkaisu oli Amerikan Suomalainen Lehti, jota julkaistiin muutaman kuukauden ajan Michiganissa vuonna 1876. Tämän jälkeen suomenkielisiä lehtiä on julkaistu pelkästään Yhdysvalloissa yli 350. Kuvassa näkyvää Amerikan Suometarta julkaistiin vuosina 1899-1962 ja sen tausta oli kristillinen. Vanhoja Pohjois-Amerikan suomenkielisiä lehtiä löytyy kattavasti mikrofilmeinä, mutta ei vielä digitoituna.

Mitä muita Pohjois-Amerikan suomenkielisiä lehtiä tiedät?

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Muistiinpano:

CC BY-NC-ND 4.0
Kuvaa saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä (kuvaaja / kuvan omistava organisaatio). Kuvaa ei saa muunnella.

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Tehtävä 1

Tutustu Suomen virallisen tilaston julkaisemaan Siirtolaistilastoon vuosilta 1900-1902 (julkaistu 1905) ja vastaa alla oleviin kysymyksiin:

  1. Kuinka paljon siirtolaisia lähti Suomesta vuosien 1893-1902 välisenä aikana?
  2. Minä vuonna siirtolaisia lähti eniten? (s.11 alaosan tilasto - s.12 yläosan tilasto)
  3. Mistäpäin Suomea siirtolaisia lähti eniten? Pohdi, miksi matkaan on lähdetty juuri kyseisiltä alueilta 1900-luvun alussa ja miksi muualta ei lähdetty yhtä sankoin joukoin.

Tehtävä 2

Tutustu tilastoon sivulla 17.

  1. Huomaat, että miehiä lähti enemmän siirtolaisiksi kuin naisia. Pohdi, miksi miehiä lähti enemmän.
  2. Minä kahtena vuotena naisia lähti siirtolaisiksi enemmän? Pohdi, mistä tämä voisi johtua.
  3. Tutustu tämän jälkeen siihen, millaisia syitä Siirtolaisraportti itse antaa miesten suuremmalle siirtolaismäärälle (s.17).
  4. Mitä mieltä olet Siirtolaisraportin antamista syistä?

Tehtävä 3

Tutki taulukkoa sivulta 15. Taulukon ensimmäisestä sarakkeesta näet, kuinka monta lasta syntyi tietyillä alueilla vuosina 1900-1903 (luonnollinen väestönlisääntyminen). Toinen sarake kertoo alueilta lähteneiden siirtolaisten lukumäärän samoina vuosina.

  1. Mistä kolmas sarake kertoo?
  2. Mitä taulukko kertoo siirtolaisten määrästä suhteessa väestönlisääntymiseen?

Tehtävä 4

Tutki siirtolaisten jakautumista ammattien mukaan (s.28-29). Mistä ammattiryhmästä lähdettiin eniten ja mistä vähiten? Miksi?

Tehtävä 5

Kun nyt tutustuit tilastoihin vuosilta 1900-1903, perustele millainen henkilö todennäköisesti lähti siirtolaiseksi Suomesta 1900-luvun alussa.

HUOM! Siirtolaisten määrämaat eivät löydy Siirtolaistilastosta vuosilta 1900-1903. Tilasto löytyy vuonna 1935 julkaistusta tilastosta sivulta 11.

*Ekstratehtävä: Tutustu myös Suomen valtion viralliseen Siirtolaistilastoon vuodelta 1932 ja vertaa sen tietoja vuosien 1900-1903 raporttiin. Miten siirtolaisuus muuttui 1930-luvulle tultaessa? Siirtolaisuustilaston vuosilta 1931 ja 1932 löydät täältä. Pohdi erityisesti sitä, miten siirtolaisten määrämaat muuttuivat ja miksi.

Tehtävä 1

Toimittaja Wihtori Peltonen kirjoitti vuonna 1900 artikkelin nimeltä ”Amerikkaan siirtymisestä”. Kyseinen artikkeli julkaistiin osana WSOY:n Kyläläisten kirjasia 3 -vihkosarjaa. Finna.fi:stä löydät lyhennetyn version artikkelista (alk. s.27)

Lue mitä siirtolaisuudesta kirjoitettiin yli 100 vuotta sitten ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  1. Mihin tuolloin ajankohtaisiin tapahtumiin Peltonen viittaa kirjoittaessaan: ”Erittäin wiime wuonna, jolloin waltiolliset olomme ja etenkin sotilaslakimme owat joutuneet epäwakaiselle kannalle, on yhä suurempia joukkoja nuorta wäkeä muuttanut pois synnyinmaastaan…”? Millaiset valtiolliset olot Suomessa oli?
  2. Millaisia vaikeuksia siirtolainen Peltosen mukaan kohtaa saapuessaan Amerikkaan?
  3. Millaista elämä Amerikassa oli lähteen mukaan?
  4. Pohdi, miksi Wihtori Peltonen kirjoitti niin negatiivisesti Amerikkaan lähtijöistä ja lähtemisestä. Selvitä myös, kuka Wihtori Peltonen oli.

Tehtävä 2

Suomalaisia lähti sankoin joukoin Amerikkaan 1900-luvun alussa. Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen kolmanneksi suosituin siirtolaiskohde oli kuitenkin Australia. Väestölaskennan mukaan Australiassa oli vuonna 1921 noin 1 300 suomalaista, joista naisia 131. Australian siirtolaisuus kasvoi etenkin 1920-luvulta lähtien, kun Yhdysvallat alkoi rajoittaa maahanpääsyä.

Kirjailija Aino Malmberg matkusti Australiaan vuonna 1929 ja kirjoitti tuolta matkalta kirjan ”Suomi Australiassa – matkahavaintoja”.

Lue alla oleva katkelma kirjasta ja vastaa kysymyksiin:

”Pyysin häntä [nuori pohjalainen] kertomaan, kuinka hän oli tullut lähteneeksi Australiaan, niin pitkän matkan päähän. ”Ei siinä paljoa kertomista ole…Meitä oli seitsemän veljestä, niin kuin ennen Jukolassa. Talo oli pieni ja maat karuja. Helposti yksi mies sen kykeni yksin hoitamaan. Kuusi meistä joutui maailmalle, mikä rengiksi, mikä tukin-uittoon taikka muihin töihin. Köyhää oli elämä, eikä tulevaisuus tuntunut sen enempää lupaavan. [--] Naapurintorpan Mikko oli Australiassa, josta hän usein kirjoitti äidilleen. Kun mummon silmät olivat heikot, ja muutoinkin oli vaikea saada selkoa Mikon kirjeistä, piti minun käydä niitä lukemassa ääneen. Siinä minulle selvisi, että Australiaan minunkin piti päästä. Mutta mistä ottaa matkarahat? Mistä Mikko oli rahoja saanut? Ei mistään. Niin oli mummo sanonut. Kukapa rahoja köyhälle olisi lainannut…Merimiehenä oli Mikko päässyt Australiaan, ja sinne oli jäänyt. Merimiehenä minäkin päätin sinne päästä. Sain sen verran rahoja, että pääsin Raumalle, ja sieltä onni potkaisi minut purjelaivaan. Monien mutkien perästä pääsin Brisbaneen saakka. Siellä karkasin laivasta…”

Viisi vuotta hän oli sitten ollut Australiassa hedelmä- ja sokerifarmilla ja oli nyt paluumatkalla Suomeen. Oli ansainnut hyvin, ja koska ei ollut ryyppymies, oli pankkiin kertynyt sievä summa. ”Jäättekö nyt lopuksi iäksenne Suomeen?” kysyin. ”Kukapa sitä lopusta iästään tietää…” Hän hymyili hiukan ja jatkoi sitten: ”Eikö liene niin, että kun ihminen pääsee matkustamisen makuun, tekee yhä mieli nähdä uutta ja kokea uutta… Mikäpäs minuakaan estää, kun olen poikamies enkä jätä vaimoa enkä lapsia itkemään ja ikävoimään…” (Malmberg, Aino: Suomi Australiassa – matkahavaintoja, 1929, s.13.)

  1. Mihin nuori pohjalainen viittaa sanoessaan heitä olleen seitsemän veljestä, ”niin kuin ennen Jukolassa”?
  2. Mitkä olivat ne syyt, että nuori pohjalainen päätti lähteä siirtolaiseksi?
  3. Miksi nuori pohjalainen valitsi lähteä juuri Australiaan?
  4. Pohdi, miksi nuori pohjalainen karkasi laivasta Brisbaneen päästyään.
  5. Mitä työtä nuorukainen teki Australiassa?
  6. Aikooko hän jäädä loppuiäkseen Suomeen? Miksi?

Tehtävä 3

Lue samaisesta Aino Malmbergin kirjasta seuraava katkelma ja vastaa kysymyksiin:

”Meillä suomalaisilla on se maine, että me olemme maailman riitaisinta ja kateellisinta kansaa. Se ei pidä paikkaansa Australiassa. Yhteinen etäisyys kotimaasta, yhteinen yksinäisyys sitoo. Ja suomenkieli sitoo ja käy niin merkillisen rakkaaksi. Muut ovat ”kielisiä”, mutta me olemme suomalaisia ja kuulumme yhteen. Australiassa ei riidellä politiikasta eikä kadehdita toista, jos häntä sattuu onni hiukan suosimaan. Ja aina ollaan valmiita auttamaan, jos toista suomalaista elämä pitelee liian kovakouraisesti. Sanalla sanoen, toverihenki Tullyssa oli suurempi kuin olen nähnyt missään muualla suomalaisten seassa.” (Malmberg Aino: Suomi Australiassa - matkahavaintoja, 1929, s.116)

  1. Millainen maine suomalaisilla on ollut ulkomailla 1920-luvulla lähteen mukaan?
  2. Ajatellaanko suomalaisista samalla tavoin tänä päivänä? Millaisina suomalaiset nähdään tänä päivänä maailmalla?
  3. Miten suomalaiset tulivat toimeen toistensa kanssa Australiassa 1920-luvulla lähteen mukaan? Pohdi, miksi.

Tehtävä 1

Tarkastele aineistopaketin valokuvia Mimmistä ja tuntemattomasta naisesta.

  1. Mitä valokuvissa tapahtuu?
  2. Pohdi, miksi Mimmi ja tuntematon nainen ovat kuvauttaneet itsensä studiossa.
  3. Mitä Mimmi on mahtanut ajatella valokuvassa?
  4. Pohtikaa, millainen olisi vastaavanlainen kuvaustilanne tänä päivänä.

Tehtävä 2

Tutki aineistopaketin valokuvia työläisistä.

  1. Millaista työtä suomalaiset siirtolaiset valokuvien perusteella päätyivät tekemään?
  2. Miksi luulet, että suomalaiset päätyivät tekemään valokuvissa näkyviä töitä?
  3. Oliko sukupuolella merkitystä?

Tehtävä 3

Tarkastele kahta kuvaa kaivostyöläisistä: ”Suomalaisia kaivostyöläisiä Red Lodgen kaivoksessa” ja ”Ryhmäkuva, jossa neljä miestä poseeraamassa kalliolla”.

  1. Selvitä missä ja milloin kuvat on otettu.
  2. Tutki valokuvien miesten vaatetusta ja mieti miten vaatteet sopivat kaivostyöhön. Mieti, miksi kyseiset valokuvat on otettu. Mikä on ollut valokuvaamisen motiivi?

Tehtävä 4

On sanottu, että ”Amerikka oli naisille paratiisi, mutta helvetti miehelle ja hevoselle”. Mistä luulet kyseisen sanonnan johtuneen?

Tehtävä 1 - Eläytyminen siirtolaisen elämään

Tutustu valokuviin siirtolaisista. Valitse yksi valokuva ja kirjoita päiväkirjamerkintä/kirje/tarina valokuvan henkilönä. Pohdi, mitä valokuvan henkilö on voinut ajatella tai toivoa.

Kuka olet? Mistä olet kotoisin? Miksi ja minne olet lähtenyt matkalle? Oletko siirtolaisena ensimmäistä kertaa? Oletko lähtenyt yksin? Mitä odotat uudelta elämältäsi? Millaisia tunteita koet? Mitä olet ajatellut ennen matkaa, sen aikana ja kenties sen jälkeen? Millaisia ihmisiä mahdollisesti kohtaat tai olet kohdannut matkasi aikana?

Vaihtoehtoisesti tehtävän voi toteuttaa pari- tai ryhmätyönä siten, että oppilaat valitsevat yhden valokuvan ja keksivät vuoropuhelun kuvan henkilöistä. Tuotokset esitetään luokan edessä.

Tehtävä 2 - Kuvakollaasi siirtolaisuudesta – Oppilaat Finna.fi:n aineiston äärellä

Eläydy siirtolaisen elämään 1900-luvun alun Suomessa ja ulkomailla. Suunnittele ja toteuta tarina siirtolaisuudesta kuvien avulla. Keksi itsellesi hahmo ja hänen tarinansa siirtolaisuudesta.

Kuvien etsintä: Etsi valokuvia Finna.fi:stä siirtolaisuudesta ja elämästä Suomessa 1900-luvun alussa. Hyviä hakusanoja on esimerkiksi: siirtolaisuus, amerikansuomalaiset, kanadansuomalaiset. Muista valita aiheen aika 1900-luvun taitteeseen.

Kuvat tarinoiksi: Kirjoita kuvien inspiroimana tarina siitä kuka olet, millaista elämäsi oli Suomessa 1900-luvun taitteessa, miksi päädyit lähtemään siirtolaiseksi, millainen matkasi oli, mihin päädyit siirtolaiseksi, mitä tekemään, millaista elämäsi oli kaukana kotoa, mitä teit vapaa-aikanasi jne. Mieti omia tuntemuksiasi siitä, millaista on jättää oma kotimaa. Käytä tarinasi tekstiosiossa mahdollisuuksien mukaan fingelskaa.

Oppilaat voivat esittää tuotoksensa opettajan valitsemassa muodossa (esim. PowerPoint, draama).

Tehtävä 1

Suomalaisia lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi jo kauan ennen kuin varsinainen ”siirtolaisbuumi” alkoi. Tutustu tähän varhaiseen siirtolaisuuteen lukemalla Juha Hiltusen kirjoittama artikkeli "Metsäintiaani ja suomalainen" Siirtolaisinstituutin Siirtolaislehdestä 1/2006 (alk. s.24). Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  1. Mikä oli Uusi Ruotsi? Missä se sijaitsi?
  2. Miksi suomalaisia haluttiin siirtolaisiksi Uuteen Ruotsiin 1600-luvulla? Eli mitkä ominaisuudet tekivät suomalaisista hyviä uudisraivaajia?
  3. Miksi suomalaiset uudisraivaajat saavuttivat intiaanien luottamuksen?
  4. Mikä sinullekin arkipäiväinen asia yhdisti suomalaisia siirtolaisia ja Delaware-intiaaneja? Miksi?
  5. Suomalaiset ja intiaanit solmivat myös niin sanottuja seka-avioliittoja keskenään, mikä syvensi heidän välistään luottamusta. Miten suomalaisten ja intiaanien välinen syventynyt luottamus ilmeni?
  6. Mitkä seikat / ominaisuudet vaikuttivat siihen, että Delaware-intiaanit ja suomalaiset tulivat niin hyvin keskenään toimeen?
  7. Mitä tietoja, taitoja ja tekniikoita intiaanit ottivat käyttöön suomalaisilta?
  8. Millä nimellä suomalaisten ja intiaanien jälkeläisiä kutsutaan?

Valokuvat lähteinä - siirtolaisvalokuvien tulkintaa ja analysointia

Tehtävä 4

Naiset yleensä työskentelivät varakkaiden amerikkalaisten kodeissa, joissa suomalaiset työntekijät olivat arvostettuja. Naiset myös työskentelivät tekstiili- ja muun teollisuuden parissa. Miehet taas joutuivat työskentelemään rankoissa olosuhteissa mm. hiilikaivoksilla, tukkijätkinä sahoilla ja metsissä jne. Työ oli raskasta ja vaativaa.

Suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan ennen 1900-luvun vaihdetta

Tehtävä 1
  1. Suomalaiset olivat rehellisiä.
  2. Sauna.
  3. Avioliittojen myötä syntyi pysyviä sukulaisuussuhteita, joka muutti yhteiseloa merkittävästi. Esim. ihmiset alkoivat omaksua toisten tapoja ja kulttuuria: pukeutuminen, opiskeltiin toistensa kieliä.
  4. Molemmat olivat kotoisin samanlaisilta luonnonalueilta, rauhanomaisuus, alkoholinkäyttö ja sitä seuraava rettelöitseminen, sauna, tasa-arvokäsitykset, kaskiviljely.
  5. Hirsirakennustekniikka, suomalainen saunarakennus, tuliaseet (ruotsalaisiltakin).