Usean kirjaston palveluissa katko. Tarkempia tietoja uutisessa.

Haku

Sisällissota pääkaupunkiseudulla

Aineistopaketin koonnut: KAMU Espoon kaupunginmuseo

Espoon kaupunginmuseo on koonnut tämän aineistopaketin, jonka kanssa pääset tutustumaan ensimmäisen maailmansodan sekä Suomen vuoden 1918 sodan merkkeihin ja näyttäytymiseen pääkaupunkiseudulla. Kokonaisuudessa korostuvat erityisesti ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden rakentaminen, sisällissodan paikalliset ihmiskohtalot sekä saksalaisten rooli sisällissodan kulussa. Paketin myötä pääset muun muassa tutkimaan vankileirille joutuneen punakaartilaisen kirjettä kotiin ja pohtimaan, miten vallihautoja rakennettiin.

Yläkoulu: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S4 Suurten sotien aika

Tavoite: Oppilaalle muodostuu käsitys Suomen sisällissodasta ja sen merkitys monesta eri näkökulmasta ja lähteestä käsin. Aineisto auttaa oppilasta ymmärtämään historiallisen tiedon monitulkintaisuutta ja ihmisen toiminnan motiiveja.

Pohdittavaa oppitunneille
  • Miltä sisällissodan arki ja sotatoimet näyttivät / Miten niitä haluttiin kuvata?
  • Mikä oli saksalaisten ja venäläisten rooli sisällissodassa?
  • Keitä sisällissodassa taisteli? Ketkä olivat sodan osapuolet?
  • Vertailkaa kuvia punakaarteista ja suojeluskunnista. Miksi valkoisista on enemmän kuvia?
  • Miten sisällissodan lopputulosta juhlittiin/muistettiin jälkeenpäin?
  • Mitä sodasta seurasi / miltä valkoinen Suomi näytti ja miten sitä kuvattiin?
  • Mitä kaikkea kuvissa EI näy(tetä)?
  • Mikä oli naisten rooli sisällissodassa?

Sisällisodan katsotaan päättyneen valkoisten voitonparaatiin 16.5.1918. Paraati järjestettiin Helsingissä ja sillä juhlistettiin valkoisen armeijan voittoa. Sisällissodasta ja sen tapahtumista ei ole olemassa yhtä totuutta, vaan sekä sodan aikana, että sen jälkeen on ollut erilaisia käsityksiä tapahtumien kulusta ja siitä mistä sodassa oli kyse. Myös siitä on eriäviä mielipiteitä, millä nimityksellä vuoden 1918 tapahtumia tulisi kutsua. Vapaussota, kansalaissota vai kapina? Pohdi miten nämä termit eroavat toisistaan.
Tutki kuvaa ja pohdi mitä paraatin järjestämisellä haluttiin saavuttaa.


Tarkastele kuvaa kiinalaisista siirtotyöläisistä Espoossa. Etsi lisätietoa ensimmäisen maailmansodan linnoitustöistä Suomessa. Pohdi, miten juoksuhautoja tehtiin aikana ennen kaivinkoneita ja ketkä niitä pääkaupunkiseudulla kaivoivat.
Vinkki: tee hakuja esimerkiksi hakusanoilla: ”linnoitusketju”, ”I maailmansodan linnoitteet” ja ”ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat”.


Tarkastele kuvaa kiinalaisten asuinparakista. Etsi lisätietoa ensimmäisen maailmansodan linnoitustöistä Suomessa. Pohdi, miten juoksuhautoja tehtiin aikana ennen kaivinkoneita ja ketkä niitä pääkaupunkiseudulla kaivoivat.
Katso myös:
[https://www.museovirasto.fi/fi/]
Lagerstedt John, Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. 2014, Helsingin kaupunginmuseo.


16-vuotias leppävaaralainen Annukka Koskinen kirjoitti vuonna 1916 päiväkirjaansa:

Unhotin kirjottaa, että täällä ammuttiin eilen tykeillä, kyllä ne olivat muutamat aika jymäyksiä, mutta en minä vavissut hitustakaan. Venäläiset koettelivat eräitä pienen pieniä erään suomalaisen insinöörin keksimiä miinanräjäytys-tykkejä. Ne ovat ainoat laatuaan. Upseereja oli täällä kymmenellä autolla. Kyllä he olivat tietääkseni tyytyväisiä pikku tykkeihin. Silloin kuin ammuttiin vapisi Sepänemäntä kuin vilutautinen pompahtaen vähän väliä ylös ja eräs venäläinen lensi selälleen. Taidan kehua itseäni aivan liikaa.

Kyllä se on totisesti hävytöntä. Viime vuonna ottivat haltuunsa kolme suurta rakennusta, ja olisivat ottaneet viimeisenkin, jollei olisi valitettu kuvernöörin kansliaan. Kaiken kesää tehtiin vallituksia koko mäki täyteen. Puita kaadettiin ja toisia istutettiin. Tietäähän sen, että harva puu jäi eloon niistä istutetuista. --- Nyt keväällä ovat harjoitellessaan ampuneet peltojamme. Toissapäivänä illalla tuli määräys, että seuraavan päivänä kello 12 täytyy talo, suuri liiteri ja sauna olla tyhjänä

Yksi kolmannes (1/3) Suomen miehistä on otettu pakkotyöhön. Kaikista liikkeistä ja tehtaista (paitsi sotatarvetehtaista) on otettu viides osa ’töihin’. Katuliike Helsingissä on nyt paljon pienempi kuin ennen pakkotyömääräystä. Toistaiseksi ei ole otettu miehiä enempää. Tulevaisuus kyllä näyttää miten käy.

Nyt saamme mahdollisesti vähäksi aikaa lähteä täältä tiehemme. Ainakin siksi ajaksi, kun kalliota ammutaan. Mahdollisesti myöhemmin komennetaan kokonaan pois. Tänään ilmoitti eräs mies, että lato on huomenna siirrettävä pois tieltä. Kyllä ne taas luulevat mullistavansa kaikki tuossa tuokiossa. Kyllä ne mullistavat, mutta ei aivan niin, että se läheskään heti olisi valmista.

Pohdi aineiston pohjalta, miten ensimmäinen maailmansota näkyi Suomessa ja pääkaupunkiseutulaisten arjessa.


Sotaan osallistui runsaasti naisia molemmin puolin ja he työskentelivät erilaisissa tehtävissä. Punakaarti ei aluksi halunnut naisten tarttuvan aseisiin, mutta sodan edetessä tilanne muuttui ja aseellisia naiskaarteja perustettiin.
Työväenluokan naiset halusivat tukea vallankumousta liittymällä ase kädessä miesten rinnalle. Monelle tämä oli hyvin luontevaa ja he halusivat kuulua osaksi punakaartia, samoin kuin heidän isänsä ja veljensäkin. Naiset osallistuivatkin koviin taisteluihin mm. Helsingissä ja Tampereelle. Espoossa naiskaarteja ei perustettu, vaikka edellytyksiä tällekin olisi ollut. Ilmeisesti elettiin vielä selkeästi miesten yhteiskunnassa.
Sisällissodan punaisista naisista jäi elämään paljon stereotypioita. Valkoiset paheksuivat punaisia naissotilaita suuresti ja he joutuivat ankaran arvostelun kohteeksi. Erityisesti silmätikuiksi otettiin naiset, jotka taistelivat hurjemmin kuin miehet. Valkoisella puolella äidit saivat osakseen suurta ihailua ja heitä pidettiin isänmaallisen hengen nostattajina.
Löydätkö lisää kuvia naisista sisällissodan ajalta? Pohdi näiden kautta, millainen rooli naisilla sodassa oli ja mitä kuvilla on haluttu kertoa?


Sisällissodissa on monesti myös ulkopuolisia tahoja, tässä tapauksessa saksalaisia valkoisten puolella ja venäläisiä punaisten puolella. 10.4.1918 saksalaisten tiedustelujoukko saapuu Espooseen. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltz toimi itäisen divisioonan komentajana. Leppävaarassa käytiin lyhyt taistelu, jossa molemmat osapuolet kärsivät tappioita. Punakaartilaisia kaatui Leppävaarassa tiettävästi 13 ja saksalaisia kaksi.


Sisällissota ei alkanut tyhjästä, vaan levottomuudet olivat lähtöisin jo 1900-luvun alusta. Tällöin yhteiskunta koki suuria muutoksia, kuten teollistumisen, joka oli päässyt kunnolla vauhtiin. Syntyi uusi ihmisryhmä: työläiset. Vanha säätyjako ei enää toiminut, eikä siten myöskään vanha hallintotapa. Työväenyhdistyksiä perustettiin kiivaaseen tahtiin ajamaan työläisten etuuksia.
Nuuksion työväenyhdistys perustettiin syyskuussa 1903. Yhdistys oli hyvin aktiivinen ja järjesti paljon tilaisuuksia, kuten tanssi-iltamia, jotka vetivät paljon kiinnostuneita paikalle. Espoossa oli paljon työläisiä, jotka halusivat aktiivisesti vaikuttaa työväestön olojen parantamiseen. Espoo olikin punaisten hallussa tammikuusta maaliskuuhun. Tutki kuvaa, mitä voit päätellä kuvan sotilaasta?


Sisällissodassa vastakkainasettelu oli räikeä. Tutki kuvaa, mitä eroja huomaat punaisten riveissä taistelleen sotilaan ja valkokaartilaisen välillä?

Theodor Torsten Rosbäck Näytä tarkat tiedot

Valokuvaamo Atelier Universal, kuvaaja

1917–1918

Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen myötä järjestyksenpito Suomessa siirtyi järjestyskaarteille, jotka koostuivat lähinnä porvareista. Espoo oli punaisten hallussa, mutta 11.4.1918 käydyn Leppävaaran taistelun jälkeen valta vaihtui. Huhtikuun aikana Espooseen perustettiin toisistaan itsenäisiä suojeluskuntia ja valkokaarteja. Myöhemmin nämä yhdistettiin yhdeksi suojeluskunnaksi.


Sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli lähes 40 000 ihmistä. Kaikkia uhreja ei suoraan merkattu punaisiksi tai valkoisiksi. Sekin yksin on jo osoitus siitä, että tilanne oli sekava. Porvari ei automaattisesti ollut valkoinen, eikä työläinen punainen, mutta käytännössä näin saatettiin olettaa, vaikkei henkilöllä olisi itsellään ollut intressejä olla kummallakaan puolella. Kaikilla kaartilaisllakaan ei välttämättä ollut poliittisia päämääriä kaartiin liittymisessä. Monet työttömäksi jääneet liittyivät kaarteihin pienen palkan ja päivittäisen ruoka-annoksen takia. On siis vaikeaa sanoa esimerkiksi sitä, kuinka moni joutui haluamattaan sodan jalkoihin.
Etsi Suomen sotasurmat -sivustolta kotipaikkakunnallasi sisällissodan aikana kuolleita tai kadonneita. Valitse yksi henkilö ja tee hänestä lyhyt esittely.


Sisällissodan alussa Etelä-Suomi oli punakaartien hallussa ja kulkemiseen rautateitä pitkin piti anoa lupa paikalliselta punakaartilta. Walfrid Landénille myönnetty kulkulupa välillä Helsinki-Alberga 1918. Myöntäjä Albergan (Leppävaaran) punakaartin esikunta.
Pohdi, miksi kulkulupia tarvittiin sisällissodan aikana ja kenelle niitä myönnettiin milläkin alueilla.


Kauklahden punakaartilainen Arvo Mehtonen jäi vangiksi Tampereen taisteluiden yhteydessä. Hän lähetti kirjeen kotiin Espooseen vankileiriltä 6. kesäkuuta 1918:

”Hyvät vanhemmat. - -. En tiedä monta vuotta saan tuomiota. Ehkä 10 v. Painostavat Espoosta niin kovasti. Voi se alentua vielä tää kun tulee torstaina esille. Minä kirjoitan heti kun tuomion saan. Mutta älkää murehtiko kyllä kai se näinkin menee. Olkaa niin hyvä ja lähettäkää minulle joka viikko vähän lisäruokaa vaikka ei leipää niin paljon niin hyvää tekee vähäkin. Osote on Tampereen sotavankila 1. Parakki No. 10 Arvo Mehtonen (Espoosta). Sitten selvä lähettäjän nimi (Isän tai äidin). Hyvästin nyt ja voikaa hyvin toivoo Poikanne Arvo. Kirjoittakaa usein niin on hauskempi. Voikaa hyvin!”
Selvitä, kuka Arvo Mehtonen oli ja mitä hänelle tapahtui sisällissodan aikana. Kirjoita lopuksi lyhyt historiallinen tarina Arvo Mehtosesta. (Vinkki: koeta tehdä hakuja Suomen sotasurmat 1914-1922 -sivustolla)

Katso myös kuvat:
Mehtosen perhe Kauklahdesta
Mehtosen veljekset Kauklahdesta


Sisällissota ja tilanne yleisesti rauhoittui viimeistään Tarton rauhaan vuonna 1920, jossa Neuvosto-Venäjä ja Suomi sopivat keskinäisistä rajoistaan. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa haaveiltiin omasta kuninkaasta ja sellainen löytyikin Saksasta. Kuningas oltiin ehditty valita ja kruunukin teettää (Väinö I), mutta Saksan hävittyä maailmansodan haaveet kariutuivat ja Suomesta tuli tasavalta.
Pohdi miten sisällissota on vaikuttanut Suomeen. Millaiset muistot sota on jättänyt ja millaista taakkaa suvut ovat sen takia kantaneet, vai kantavatko ollenkaan?