Sisällissodan katsotaan päättyneen valkoisten voitonparaatiin 16.5.1918. Paraati järjestettiin Helsingissä ja sillä juhlistettiin valkoisen armeijan voittoa. Sisällissodasta ja sen tapahtumista ei ole olemassa yhtä totuutta, vaan sekä sodan aikana, että sen jälkeen on ollut erilaisia käsityksiä tapahtumien kulusta ja siitä mistä sodassa oli kyse. Myös siitä on eriäviä mielipiteitä, millä nimityksellä vuoden 1918 tapahtumia tulisi kutsua. Vapaussota, kansalaissota vai kapina? Pohdi miten nämä termit eroavat toisistaan.
Tutki kuvaa ja pohdi mitä paraatin järjestämisellä haluttiin saavuttaa.

Tarkastele kuvaa kiinalaisista siirtotyöläisistä Espoossa. Etsi lisätietoa ensimmäisen maailmansodan linnoitustöistä Suomessa. Pohdi, miten juoksuhautoja tehtiin aikana ennen kaivinkoneita ja ketkä niitä pääkaupunkiseudulla kaivoivat.
Vinkki: tee hakuja esimerkiksi hakusanoilla: ”linnoitusketju”, ”I maailmansodan linnoitteet” ja ”ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat”.

Tarkastele kuvaa kiinalaisten asuinparakista. Etsi lisätietoa ensimmäisen maailmansodan linnoitustöistä Suomessa. Pohdi, miten juoksuhautoja tehtiin aikana ennen kaivinkoneita ja ketkä niitä pääkaupunkiseudulla kaivoivat.

16-vuotias leppävaaralainen Annukka Koskinen kirjoitti vuonna 1916 päiväkirjaansa:

Unhotin kirjottaa, että täällä ammuttiin eilen tykeillä, kyllä ne olivat muutamat aika jymäyksiä, mutta en minä vavissut hitustakaan. Venäläiset koettelivat eräitä pienen pieniä erään suomalaisen insinöörin keksimiä miinanräjäytys-tykkejä. Ne ovat ainoat laatuaan. Upseereja oli täällä kymmenellä autolla. Kyllä he olivat tietääkseni tyytyväisiä pikku tykkeihin. Silloin kuin ammuttiin vapisi Sepänemäntä kuin vilutautinen pompahtaen vähän väliä ylös ja eräs venäläinen lensi selälleen. Taidan kehua itseäni aivan liikaa.

Kyllä se on totisesti hävytöntä. Viime vuonna ottivat haltuunsa kolme suurta rakennusta, ja olisivat ottaneet viimeisenkin, jollei olisi valitettu kuvernöörin kansliaan. Kaiken kesää tehtiin vallituksia koko mäki täyteen. Puita kaadettiin ja toisia istutettiin. Tietäähän sen, että harva puu jäi eloon niistä istutetuista. --- Nyt keväällä ovat harjoitellessaan ampuneet peltojamme. Toissapäivänä illalla tuli määräys, että seuraavan päivänä kello 12 täytyy talo, suuri liiteri ja sauna olla tyhjänä

Yksi kolmannes (1/3) Suomen miehistä on otettu pakkotyöhön. Kaikista liikkeistä ja tehtaista (paitsi sotatarvetehtaista) on otettu viides osa ’töihin’. Katuliike Helsingissä on nyt paljon pienempi kuin ennen pakkotyömääräystä. Toistaiseksi ei ole otettu miehiä enempää. Tulevaisuus kyllä näyttää miten käy.

Nyt saamme mahdollisesti vähäksi aikaa lähteä täältä tiehemme. Ainakin siksi ajaksi, kun kalliota ammutaan. Mahdollisesti myöhemmin komennetaan kokonaan pois. Tänään ilmoitti eräs mies, että lato on huomenna siirrettävä pois tieltä. Kyllä ne taas luulevat mullistavansa kaikki tuossa tuokiossa. Kyllä ne mullistavat, mutta ei aivan niin, että se läheskään heti olisi valmista.

Pohdi aineiston pohjalta, miten ensimmäinen maailmansota näkyi Suomessa ja pääkaupunkiseutulaisten arjessa.

Sotaan osallistui runsaasti naisia molemmin puolin ja he työskentelivät erilaisissa tehtävissä. Punakaarti ei aluksi halunnut naisten tarttuvan aseisiin, mutta sodan edetessä tilanne muuttui ja aseellisia naiskaarteja perustettiin.
Työväenluokan naiset halusivat tukea vallankumousta liittymällä ase kädessä miesten rinnalle. Monelle tämä oli hyvin luontevaa ja he halusivat kuulua osaksi punakaartia, samoin kuin heidän isänsä ja veljensäkin. Naiset osallistuivatkin koviin taisteluihin mm. Helsingissä ja Tampereelle. Espoossa naiskaarteja ei perustettu, vaikka edellytyksiä tällekin olisi ollut. Ilmeisesti elettiin vielä selkeästi miesten yhteiskunnassa.
Sisällissodan punaisista naisista jäi elämään paljon stereotypioita. Valkoiset paheksuivat punaisia naissotilaita suuresti ja he joutuivat ankaran arvostelun kohteeksi. Erityisesti silmätikuiksi otettiin naiset, jotka taistelivat hurjemmin kuin miehet. Valkoisella puolella äidit saivat osakseen suurta ihailua ja heitä pidettiin isänmaallisen hengen nostattajina.
Löydätkö lisää kuvia naisista sisällissodan ajalta? Pohdi näiden kautta, millainen rooli naisilla sodassa oli ja mitä kuvilla on haluttu kertoa?

Sisällissodissa on monesti myös ulkopuolisia tahoja, tässä tapauksessa saksalaisia valkoisten puolella ja venäläisiä punaisten puolella. 10.4.1918 saksalaisten tiedustelujoukko saapuu Espooseen. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltz toimi itäisen divisioonan komentajana. Leppävaarassa käytiin lyhyt taistelu, jossa molemmat osapuolet kärsivät tappioita. Punakaartilaisia kaatui Leppävaarassa tiettävästi 13 ja saksalaisia kaksi.