Vuonna 1572 Roomassa painettu pienennetty mutta tarkka kopio Olaus Magnuksen Carta Marinasta. Kartan piirsi ranskalaissyntyinen Antonio Lafreri (k. 1577).

Saksalaisen Hieronymus Münzerin (k. 1508) Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kuvaava kartta vuodelta 1493. Pohjolan osalta sen karttakuva perustui tanskalaisen Claudius Clavuksen 1400-luvun alkussa laatimaan karttaan.

Sebastian Münsterin (1488-1552) versio Olaus Magnuksen Pohjolan kartasta, Carta marinasta, vuodelta 1544.

Olaus Magnus julkaisi Carta marinan alunperin Venetsiassa vuonna 1539. Vuoden 1539 kartasta on säilnyt ainoastaan kaksi kappaletta, joita säilytetään Münchenissä ja Upsalassa.

Hollantilaiset kartantekijät loivat 1500- ja 1600-lukujen kuluessa nykyaikaisen karttojen tekemisen taidon eli kartografian. Yksi kuuluisimmista oli Gerard Mercator (1512-1594). Hänen Pohjolan karttansa perustui edelleen pääpiirteissään Olaus Magnuksen karttakuvaan. Tämä painos Mercatorin kartasta on vuodelta 1619.

Anders Bure (1571-1646) sai vuonna 1603 alussa tehtäväkseen piirtää Ruotsin valtakunnasta tarkan ja nykyaikaisen kartan. Hän käytti vuosikausia maantieteellisiin opintoihin ja tutkimusmatkoihin. Vuonna 1626 hän sai valmiiksi kartan, joka vastasi varsin hyvin nykyajan käsitystä Pohjolan alueen maantieteestä.

Kartasta julkaistiin nopeaan tahtiin useita versioita. Ne painettiin Alankomaissa. Tämä kartta on Blaeun kuuluisian karttakustantamon valmistama.

Tämä Pariisissa vuonna 1719 painettu kartta oli osa atlasta, eli koko maailman maantiedettä esittelevää karttakirjaa. Se perustui edelleen Anders Buren Pohjolan kartalle.