Usean kirjaston palveluissa katko. Tarkempia tietoja uutisessa.

Haku

Suomi vanhoissa kartoissa

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Suomi ilmestyi Euroopan kartoille keskiajan lopulla samalla kun muutkin Pohjoismaat. Suomi oli tällöin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Kartoissa Suomesta käytettiin latinankielistä nimeä Finlandia. Vanhimmat Pohjois-Eurooppaa kuvanneet kartat julkaistiin osana suuria karttakirjoja eli atlaksia 1400-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Niiden käsitys Pohjolan maantieteestä oli erittäin epätarkka.

1530-luvulla ruotsalainen oppinut kirkonmies Olaus Magnus (1490-1557) laati Pohjoismaista aiempaa paremman kartan, joka tunnetaan nimellä Carta marina. Carta marina merkitsi huomattavaa edistysaskelta myös Suomen karttakuvan kehityksessä. Olaus Magnuksen kartta säilyi käytössä 1600-luvun alkuun, jolloin Anders Buren (1571-1646) tarkempi kartta korvasi sen. Buren karttaa hyödynnettiin lukuisissa julkaisuissa 1700-luvulle asti.

Tämä aineistopaketti tutustuttaa kahdeksan kartan avulla siihen, miten Suomi on näkynyt kartoissa jo 1400-luvun lopulta lähtien. Kaikki alla olevat kartat on digitoitu Kansalliskirjaston (Helsinki) kokoelmista.

Alakoulu: historia, kuvataide, ympäristöoppi
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Alakoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S4 Uuden ajan murrosvaihe
  • Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
  • Ympäristöoppi: S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Tavoite: Tutustuttaa oppilas historiallisiin karttoihin. Aineisto auttaa oppilasta huomaamaan muutoksia eurooppalaisessa tieteessä ja maailmankuvassa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttaminen.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan synty, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Tavoite: Opiskelija oppii käyttämään karttoja historiallisena lähteenä. Aineisto auttaa opiskelijaa arvioimaan mm. eurooppalaisen tieteen ja maailmankuvan muutosta.


Vuonna 1572 Roomassa painettu pienennetty mutta tarkka kopio Olaus Magnuksen Carta Marinasta. Kartan piirsi ranskalaissyntyinen Antonio Lafreri (k. 1577).


Saksalaisen Hieronymus Münzerin (k. 1508) Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kuvaava kartta vuodelta 1493. Pohjolan osalta sen karttakuva perustui tanskalaisen Claudius Clavuksen 1400-luvun alkussa laatimaan karttaan.


Sebastian Münsterin (1488-1552) versio Olaus Magnuksen Pohjolan kartasta, Carta marinasta, vuodelta 1544.

Olaus Magnus julkaisi Carta marinan alunperin Venetsiassa vuonna 1539. Vuoden 1539 kartasta on säilnyt ainoastaan kaksi kappaletta, joita säilytetään Münchenissä ja Upsalassa.


Hollantilaiset kartantekijät loivat 1500- ja 1600-lukujen kuluessa nykyaikaisen karttojen tekemisen taidon eli kartografian. Yksi kuuluisimmista oli Gerard Mercator (1512-1594). Hänen Pohjolan karttansa perustui edelleen pääpiirteissään Olaus Magnuksen karttakuvaan. Tämä painos Mercatorin kartasta on vuodelta 1619.


Anders Bure (1571-1646) sai vuonna 1603 alussa tehtäväkseen piirtää Ruotsin valtakunnasta tarkan ja nykyaikaisen kartan. Hän käytti vuosikausia maantieteellisiin opintoihin ja tutkimusmatkoihin. Vuonna 1626 hän sai valmiiksi kartan, joka vastasi varsin hyvin nykyajan käsitystä Pohjolan alueen maantieteestä.

Kartasta julkaistiin nopeaan tahtiin useita versioita. Ne painettiin Alankomaissa. Tämä kartta on Blaeun kuuluisian karttakustantamon valmistama.


Tämä Pariisissa vuonna 1719 painettu kartta oli osa atlasta, eli koko maailman maantiedettä esittelevää karttakirjaa. Se perustui edelleen Anders Buren Pohjolan kartalle.

Näytetään 1 - 6 / 8

Oppimateriaaleja aiheesta

Miten aineistopaketin aineistoja voi hyödyntää oppimateriaalissa? Tutustu valmiisiin avoimiin oppimateriaaleihin ja käytä niitä oppitunnillasi!