Haku

TikTokista tekstariin - kännykkäviestien lyhyt historia

Aineistopaketin koonnut: Postimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Suomen pelimuseo

Mikä on ensimmäinen kännykkämuistosi? Näpyttelitkö vielä kapulamaista nokialaista, saitko synttärionnentoivotukset nettisivuilta ladattavina multimediaviesteinä vai oliko puhelimessa jo kosketusnäyttö ja internet? Tavat viestiä kännykällä ovat muuttuneet nopeasti. Kaksikymmentä vuotta sitten kännykkää käytettiin pääasiassa puhumiseen ja tekstiviestittelyyn. Puhelimissa oli jo tuolloin paljon tuttuja ominaisuuksia, kuten internet-selain, sähköposti, maksuvälineominaisuus ja mahdollisuus tilata alennuslippuja tekstiviestillä, mutta ne eivät keränneet suurta suosiota käyttäjien keskuudessa. Suurimmat syyt tähän olivat alkeelliset käyttöliittymät, tiedonsiirron hitaus matkapuhelinverkossa, kalliit datapakettimaksut sekä kännyköiden pienet ja epätarkat näytöt. Viihdekäyttö kukoisti jo varhain. Kännykällä pelattiin klassista matopeliä ja viestiteltiin tekstarichateissa, jotka pyörivät television ruudulla. Omasta puhelimesta pystyi muokkaamaan näköisensä esimerkiksi vaihdettavilla kuorilla, kännykkäkoruilla, tekstiviestillä tilattavilla logoilla ja itse sävelletyillä soittoäänillä.

Matkapuhelimet ovat nykyisin erottamaton osa arkeamme. Suomalaiset ottivat jo 1990-luvulla Nokian puhelimet nopeasti omakseen, ja myös puhelinoperaattorien toiminta auttoi tekstiviestikulttuurin ja sen oheisilmiöiden syntymisessä. Rajoitteet ruokkivat luovuutta ja uusia tapoja ilmaista itseä. Kun tekstiviestin pituus oli rajattu vain 160 merkkiin välilyönteineen, niissä ryhdyttiin käyttämään hymiöitä ja sanalyhenteitä (lol, omg, brb). Tekniset rajoitukset poistuivat nopeasti tiedonsiirtotapojen kehittyessä, mutta emojit, kuvaviestit ja lyhenteet jäivät erottamattomaksi osaksi tapaamme viestiä kännyköillä.

Yläkoulu: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
Lukio: historia, äidinkieli ja kirjallisuus
Ammatillinen koulutus viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.

  • Äidinkieli: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S3 Tekstien tuottaminen, S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen.

Lukio
Moduulit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö ja historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen,

  • Äidinkieli: ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI5 Tekstien tulkinta

Ammatillinen koulutus

  • Yhteiset tutkinnon osat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tavoite: Tehtäväpaketin tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään nykypäivän viestintäkulttuuria, sen muotoutumista sekä taustalla olevien viestintäteknologioiden kehittymistä. Paketti tukee mm. oppilaiden monilukutaidon kehittämistä sekä omien viestintätapojen ja -tottumusten pohdintaa. Se auttaa myös ymmärtämään ihmisten välisen viestinnän nopeaa muutosta globalisoituvassa ja tietoverkkoihin tukeutuvassa maailmassa.

  1. Katsoo omaa kännykkääsi ja tutki sitten paketin kuvissa näkyviä matkapuhelimia. Voit katsoa videota vanhempien puhelimien selaamisesta Youtubesta.
    A. Pohdi, miten kännyköiden ulkonäkö on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana. Mitä puhelimesta on kadonnut? Mitä on tullut tilalle? Miksi?
    B. Pohdi, miltä kännykän käyttö on tuntunut ennen nykypäivän älypuhelimia. Millaiset asiat ja toiminnot ovat yhteisiä vanhoille ja nykyajan kännyköille? Mitä nykyajan älykännyköillä voi tehdä, joka ei ollut mahdollista vanhoilla matkapuhelimilla?

  2. Mieti mikä on oma tapasi viestiä perheellesi ja kavereillesi. Käytätkö mieluiten tekstiä, puhelua, ääniviestejä vaiko videota? Viestitkö eri tilanteissa eri tavoilla? Miksi?

  3. Tarkastele mielikuvakarttaa kännykän käyttötarkoituksista. Tee oma mielikuvakartta omasta kännykän käytöstäsi. Onko mielikuvakartassasi samoja asioita kuin esimerkissä? Millaisia asioita lisäsit siihen? Entä mitä poistit?

  4. Kännyköiden varhaiset lempinimet kertovat esineestä: banaani, fööni, kahle, kalikka, kenkä(puhelin), nokialainen, palikka, piipitin… Pohdi mistä nämä nimet saattavat johtua? Keskutele kaverin kanssa tai tee lista siitä, mitä nimiä sinä ja kaverisi käytätte puhelimista.

  5. Nykyisin kännyköissä on lähes loputtomasti tallennustilaa. Joskus tärkeitä asioita on kuitenkin otettava puhelimesta talteen. Pohdi:
    A. Onko sinulla kännykässäsi, sähköpostissasi tai some-palveluissa niin tärkeitä viestejä, että haluaisit säilöä ne pitkälle tulevaisuuteen?
    B. Oletko tallentanut itsellesi tärkeitä viestejä jotenkin? Miten?
    C. Kuinka olisit tallentanut niitä vuonna 1999, jolloin kännykässä oli rajallisesti tallennustilaa eikä viestien siirtäminen laitteelta toiselle ollut helppoa tai mahdollista?
    D. Nykyisin viestit, valokuvat, videot ja somepäivitykset on helppo tallentaa yritysten omiin pilvipalveluihin. Mitä ongelmia tähän liittyy?

  6. ”Matkapuhelimen haltijan yksinäisyys saattaa toisinsanoen tuntua raskaammalta, jos ja kun kukaan ei lähetä hänelle viestiä tai ota yhteyttä” kirjoitti Timo Kopomaa kirjassa Kännykkäyhteiskunta jo vuonna 2000. Oletko sinä koskaan odottanut jotain viestiä kärsimättömästi? Mihin viesti liittyi ja keneltä se tuli?

  7. Tekstiviestien saapumisääni on pitkään ollut ääni, joka saattaa aiheuttaa sydämentykytyksiä, varsinkin jos viestiä odottaa tärkeältä henkilöltä. Äänen lisäksi matkapuhelin kertoo viestin saapumisesta myös muilla tavoilla. Pohdi mitä nämä merkit ovat. Muistele ja pohdi, millaisia tunteita tai reaktioita esimerkiksi tutun merkkiäänen kuuleminen tai kuvakkeen näkeminen aiheuttavat sinussa. Koetko pakottavaa tarvetta reagoida jotenkin, kun saat merkin uuden viestin tai ilmoituksen saapumisesta?

Hakutulos 1
Muistiinpano:

Nykypuhelin on kooltaan suuri, ja kantaa sisällään hurjan määrän erilaisia ominaisuuksia. Se toimii porttina internetiin, näyttää ajan, auttaa pitämään kalenterit synkronoituna ja ystävät napin painalluksen päässä. Tärkeät hetket tallentuvat kameralla, taskulamppu valaisee pimeää lenkkipolkua ja lounaan pystyy tilaamaan kotiovelle.

Kännykät ovat käyneet läpi monia muodonmuutoksia ennen nykytilaan päätymistä. Välillä ihanteena on ollut mahdollisimman pieni koko, näppäimistö oli hyvin pitkään fyysisinä nappeina ja kännykkää pystyi muokkaamaan itse vaihtamalla siihen vaikkapa uudet kuoret.

Vuonna 2018 kännykässä on:
kosketusnäyttö, värit, internet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kamera, videokamera, musiikkisoitin, kello, herätyskello, kalenteri, reittiopas
some (esim. TikTok, WhatsApp, SnapChat, Discord, Messenger, Youtube)
pelit, musiikki, bussikortti, lähimaksu, pankkipalvelut
kauppojen ja palveluiden omat sovellukset (appsit)

Tallennettuna:
Hakutulos 2
Muistiinpano:

Nopeasti piirretty mielikuvakartta (mindmap) vuodelta 2013 kännykän käyttötarkoituksista ja kännykästä ilmiönä. Tuolloin kännykän käyttöön tunnistettiin liittyvän ainakin seuraavat mielleyhtymät:

  • valokuvaus
  • video
  • puhelut
  • elämän siirtyminen puhelimeen
  • "livephone" (kavereiden reaaliaikaiset päivitykset jne.)
  • viihdekäyttö (pelaaminen, musiikki, radio)
  • Facebook, Twitter
  • tekstiviestit
  • internet-surffailu
  • matkaliput
  • paikantaminen (kartat, geokätköily)
Tallennettuna:
Hakutulos 3

Matkapuhelin; HTC Hero

Näytä tarkat tiedot
Esine
2009–2011
Muistiinpano:

HTC Hero on taiwanilaisen älypuhelinvalmistajan vuonna 2009 julkaisema puhelinmalli, jossa hyödynnettiin Android-käyttöjärjestelmää. Internet-yhteys mahdollisti nopean viestinvaihdon, kun puhelimeen tuli ryhmäviestejä tukevia sovelluksia. Varhaisiin älypuhelimiin oli jo mahdollista ladata monia tuttuja viestintäsovelluksia, kuten esimerkiksi WhatsApp tai Messenger, mutta ihmiset käyttivät edelleen paljon puhelimen omia tekstiviestejä. Puhelimesta valmiiksi löytyvät ohjelmat olivat suosittuja, koska Android-kauppapaikka oli vielä alkutekijöissään. Android-kauppapaikalla ja iPhone-kauppapaikalla tarjolla olevat sovellusvalikoimat myös erosivat paljon toisistaan.

Kännyköiden omat kamerat olivat vielä heikkolaatuisia verrattuna digikameroihin. Sosiaalista mediaa varten laatu oli kuitenkin riittävä, ja ihmiset alkoivat jakaa enemmän omia kuvia somealustoilla, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Myös kavereille ryhdyttiin laittamaan enemmän kuvallisia viestejä, kun älypuhelimet yleistyivät. Katso täältä, miltä kännykkä näytti ollessaan päällä. Kännykästä löytyi myös tuttuja sovelluksia.

Vuonna 2012 kännykässä on:
kosketusnäyttö ja muutama fyysinen näppäin, värit, internet, Android-kauppapaikka
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kamera, videokamera, musiikkisoitin, kello, herätyskello, kalenteri, reittiopas
some, mm. WhatsApp, Messenger
kauppapaikalta ladattavat pelit

Tallennettuna:
Hakutulos 4
Muistiinpano:

Kosketusnäytölliset puhelimet kävivät jonkin aikaa kamppailua näppäimistöpuhelimien kanssa. Fyysistä näppäimistöä käyttävät puhelimet koettiin paremmiksi pitkien viestien, kuten sähköpostien, kirjoittamista varten. Asiasta keskusteltiin paljon Suomessa, jossa kosketusnäytön käyttäminen kylmällä ilmalla vaati hanskojen poisottamista.

Tallennettuna:
Hakutulos 5
Esine
2003–2005
Muistiinpano:

Nokia N-Gage on vuonna 2003 ilmestynyt matkapuhelin, jolla Nokia yritti päästä mukaan käsikonsolimarkkinoille. Vaikka itse laite oli floppi niin käyttökokemuksen kuin myyntienkin osalta, N-Gagen merkitys suomalaiselle mobiilipeliteollisuudelle oli suuri. Kaikki tuon ajan suuret pelifirmat tekivät laitteelle pelejä, mikä kantoi ne yli vaikeiden aikojen.

Konseptina N-Gage muistutti myöhempää ja huomattavasti paremmin menestynyttä Applen ensimmäisen sukupolven iPhonea vuodelta 2007. N-Gagesta puuttui vain kosketusnäyttö ja digitaalinen sovelluskauppa. N-Gage epäonnistui kaupallisesti, koska lopullisessa tuotteessa oli yksinkertaisen huonosti toteutettuja ominaisuuksia. Puheluiden aikana puhelinta täytyi pitää huvittavasti sivuttain ohut reuna korvaa vasten, ja pelimuistikorttien paikka oli sijoitettu akun alle, joten laite piti sammuttaa ja purkaa osiin aina peliä vaihtaessa. Katso täältä, miltä N-Gagen viestivalikko näytti. N-Gage-puhelimesta löytyi myös mediavalikko, jonka kautta pystyi katsomaan mm. videoita ja ottamaan ruutukaappauksia.

Vuonna 2005 kännykässä on:
värillinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kello, herätyskello, kalenteri, musiikkisoitin, videosoitin
pelit (viedään puhelimeen pienten muistikorttien avulla)
ruutukaappausten otto ja tallentaminen, kuvapankki

Tallennettuna:
Hakutulos 6
Esine
2003–2006
Muistiinpano:

Nokia 3100 on kestävä peruspuhelin, jota käytettiin paljon esimerkiksi työpuhelimena. Se on kooltaan kompakti, mutta näyttö on värillinen ja puhelimesta löytyvät kaikki käytön kannalta olennaiset ominaisuudet: puhelut, tekstiviestit, multimediaviestit sekä ennakoiva tekstinsyöttö.

Puhelimella pystyi käyttämään internetiä, mutta se tapahtui varhaisen WAP-teknologian avulla, mikä tarkoitti sivujen selaamista pieneltä ruudulta pääasiassa tekstimuodossa. Ihmiset käyttivätkin ominaisuutta pääasiassa sähköpostien lukemiseen. WAP-teknologia mahdollisti myös mobiilipelien ostamisen ja lataamisen netistä, mutta pelien toimivuudesta eri Nokian puhelimien kanssa ei ollut aina varmuutta.

Tekstiviestien pituus oli rajattu 160 merkkiin, mutta viestit voivat olla moniosaisia. Käytännössä operaattori laskutti jokaisesta 160 merkin ylittävästä sanasta uuden tekstiviestin hinnan. Rajallinen merkkimäärä pakotti käyttäjänsä uusiin, luoviin viestinnällisiin ratkaisuihin. Voit katsoa täältä miltä kännykän viestivalikko näytti, ja miltä tekstiviestit näyttivät puhelimessa.

Vuonna 2003 kännykässä on:
värillinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kello, herätyskello, kalenteri
kolme puhelimen mukana tullutta peliä, mahdollisuus tallentaa kuvia (.gif, .jpg)

Tallennettuna:
Hakutulos 7
Esine
2000–2005
Muistiinpano:

Nokia 3310 oli aikanaan hyvin suosittu puhelinmalli. Se on myöhemmin innoittanut lukuisia internet-meemejä, joista useat vitsailevat etenkin 3310-mallin poikkeavalla kestävyydellä.

Puhelimessa oli ennakoiva tekstinsyöttö. Järjestelmä oppi yleisimmin käytetyt sanat ja osasi ehdottaa niitä kirjoittajalle, mikä nopeutti tekstiviestien kirjoittamista. Puhelimista löytyi myös pikseligrafiikalla toteutettuja kuvaviestejä, joiden oheen pystyi kirjoittamaan lyhyen viestin. Myös perinteisiä merkeistä koostuvia hymiöitä pystyi valitsemaan valmiista listasta osaksi viestiä. Voit katsoa täältä millainen tekstiviestivalikko puhelimessa oli, miltä tekstiviestilistaus ja tekstiviestien sisällöt näyttivät.

Vuonna 2000 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello, herätyskello, kalenteri
kolme puhelimen mukana tullutta peliä, soittoäänten säveltäminen
mahdollisuus vaihtaa näytöllä näkyvä logo

Tallennettuna:
Hakutulos 8
Esine
1998–2002
Muistiinpano:

Nokia 5110 on vuonna 1998 julkaistu matkapuhelinmalli, josta tuli hyvin suosittu myös nuorison keskuudessa. Sen ominaisuuksiin kuului puheluiden ja tekstiviestien lisäksi myös legendaarinen matopeli, joka helpotti tylsää arkea.

Puhelinten käyttäjät huomasivat nopeasti, että tekstiviesti tuli usein edullisemmaksi kuin puhelun soittaminen. Tekstiviestillä oli muitakin etuja. Se voitiin vastaanottaa huomaamattomasti ja läsnäolijoita häiritsemättä. Tekstiviesti jäi puhelimen muistiin ja siihen voitiin vastata silloin, kuin se parhaiten sopi. Puhelimissa oli kuitenkin rajoitetusti tilaa viesteille ja jokainen tekstiviesti vei yhden muistipaikan, joten tärkeitä ja merkityksellisiä viestejä saatettiin kirjata ylös vaikkapa vihkoihin.

Vuonna 1998 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello, herätyskello
kolme kännykän mukana tullutta peliä, soittoäänen vaihto

Tallennettuna:
Hakutulos 9

Matkapuhelin; Nokia 2110

Näytä tarkat tiedot
Muistiinpano:

Matkapuhelinten väliset tekstiviestit (SMS-viestit, Short Message Service) yleistyivät nopeasti ihmisten välisessä viestinnässä 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäinen päätelaite, joka tuki helppokäyttöisiä kaksisuuntaisia tekstiviestejä, oli Nokia 2110. Se julkistettiin helmikuussa 1994.

Ennen 2110:aa käytössä olleet puhelimet kykenivät joko vain näyttämään saapuvat viestit tai viestien lähettäminen oli vaivalloista. GSM-verkoissa välitettiin aluksi vain yksisuuntaisia viestejä, ja niiden avulla sai vaikkapa tiedon puhelinvastaajaan jätetystä viestistä. Puhelinoperaattorit kehittivät aluksi juurikin yksisuuntaisiin viesteihin perustuvia palveluita, kuten uutisia ja tilannetiedotuksia.

Vuonna 1994 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello

Tallennettuna: