TikTokista tekstariin - kännykkäviestien lyhyt historia
TikTokista tekstariin - kännykkäviestien lyhyt historia
Mikä on ensimmäinen kännykkämuistosi? Näpyttelitkö vielä kapulamaista nokialaista, saitko synttärionnentoivotukset nettisivuilta ladattavina multimediaviesteinä vai oliko puhelimessa jo kosketusnäyttö ja internet? Tavat viestiä kännykällä ovat muuttuneet nopeasti. Kaksikymmentä vuotta sitten kännykkää käytettiin pääasiassa puhumiseen ja tekstiviestittelyyn. Puhelimissa oli jo tuolloin paljon tuttuja ominaisuuksia, kuten internet-selain, sähköposti, maksuvälineominaisuus ja mahdollisuus tilata alennuslippuja tekstiviestillä, mutta ne eivät keränneet suurta suosiota käyttäjien keskuudessa. Suurimmat syyt tähän olivat alkeelliset käyttöliittymät, tiedonsiirron hitaus matkapuhelinverkossa, kalliit datapakettimaksut sekä kännyköiden pienet ja epätarkat näytöt. Viihdekäyttö kukoisti jo varhain. Kännykällä pelattiin klassista matopeliä ja viestiteltiin tekstarichateissa, jotka pyörivät television ruudulla. Omasta puhelimesta pystyi muokkaamaan näköisensä esimerkiksi vaihdettavilla kuorilla, kännykkäkoruilla, tekstiviestillä tilattavilla logoilla ja itse sävelletyillä soittoäänillä.
Matkapuhelimet ovat nykyisin erottamaton osa arkeamme. Suomalaiset ottivat jo 1990-luvulla Nokian puhelimet nopeasti omakseen, ja myös puhelinoperaattorien toiminta auttoi tekstiviestikulttuurin ja sen oheisilmiöiden syntymisessä. Rajoitteet ruokkivat luovuutta ja uusia tapoja ilmaista itseä. Kun tekstiviestin pituus oli rajattu vain 160 merkkiin välilyönteineen, niissä ryhdyttiin käyttämään hymiöitä ja sanalyhenteitä (lol, omg, brb). Tekniset rajoitukset poistuivat nopeasti tiedonsiirtotapojen kehittyessä, mutta emojit, kuvaviestit ja lyhenteet jäivät erottamattomaksi osaksi tapaamme viestiä kännyköillä.
Sparad:
Mål:
Tehtäväpaketin tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään nykypäivän viestintäkulttuuria, sen muotoutumista sekä taustalla olevien viestintäteknologioiden kehittymistä. Paketti tukee mm. oppilaiden monilukutaidon kehittämistä sekä omien viestintätapojen ja -tottumusten pohdintaa. Se auttaa myös ymmärtämään ihmisten välisen viestinnän nopeaa muutosta globalisoituvassa ja tietoverkkoihin tukeutuvassa maailmassa.
Läroämnen
- Modersmål och litteratur
- Lärokurser
- Suomen kieli ja kirjallisuus
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
- S3 Tekstien tuottaminen
- S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Suomen kieli ja kirjallisuus
- Lärokurser
- Historia
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Industrisamhällets uppkomst och utveckling
- I5 Välfärdssamhällets uppbyggnad
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
Läroämnen
- Historia
- Moduler
- Den europeiska människan
- Människa, miljö och historia
- Det självständiga Finlands historia
- Moduler
- Modersmål och litteratur
- Lärokurser
- Finska och litteratur
- Moduler
- Att tolka text 1
- Moduler
- Samiska och litteratur
- Moduler
- Text och språklig medvetenhet
- Moduler
- Finska och litteratur
- Lärokurser
Gemensam examensdelar för yrkesutbildning
- Kunnande i kommunikation och interaktion (12 kp i svenskspråkig utbildning)
-
Katso omaa kännykkääsi ja tutki sitten paketin kuvissa näkyviä matkapuhelimia. Voit katsoa videota vanhempien puhelimien selaamisesta Youtubesta.
A. Pohdi, miten kännyköiden ulkonäkö on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana. Mitä puhelimesta on kadonnut? Mitä on tullut tilalle? Miksi?
B. Pohdi, miltä kännykän käyttö on tuntunut ennen nykypäivän älypuhelimia. Millaiset asiat ja toiminnot ovat yhteisiä vanhoille ja nykyajan kännyköille? Mitä nykyajan älykännyköillä voi tehdä, joka ei ollut mahdollista vanhoilla matkapuhelimilla? -
Mieti mikä on oma tapasi viestiä perheellesi ja kavereillesi. Käytätkö mieluiten tekstiä, puhelua, ääniviestejä vaiko videota? Viestitkö eri tilanteissa eri tavoilla? Miksi?
-
Tarkastele mielikuvakarttaa kännykän käyttötarkoituksista. Tee oma mielikuvakartta omasta kännykän käytöstäsi. Onko mielikuvakartassasi samoja asioita kuin esimerkissä? Millaisia asioita lisäsit siihen? Entä mitä poistit?
-
Kännyköiden varhaiset lempinimet kertovat esineestä: banaani, fööni, kahle, kalikka, kenkä(puhelin), nokialainen, palikka, piipitin… Pohdi mistä nämä nimet saattavat johtua? Keskutele kaverin kanssa tai tee lista siitä, mitä nimiä sinä ja kaverisi käytätte puhelimista.
-
Nykyisin kännyköissä on lähes loputtomasti tallennustilaa. Joskus tärkeitä asioita on kuitenkin otettava puhelimesta talteen. Pohdi:
A. Onko sinulla kännykässäsi, sähköpostissasi tai some-palveluissa niin tärkeitä viestejä, että haluaisit säilöä ne pitkälle tulevaisuuteen?
B. Oletko tallentanut itsellesi tärkeitä viestejä jotenkin? Miten?
C. Kuinka olisit tallentanut niitä vuonna 1999, jolloin kännykässä oli rajallisesti tallennustilaa eikä viestien siirtäminen laitteelta toiselle ollut helppoa tai mahdollista?
D. Nykyisin viestit, valokuvat, videot ja somepäivitykset on helppo tallentaa yritysten omiin pilvipalveluihin. Mitä ongelmia tähän liittyy? -
”Matkapuhelimen haltijan yksinäisyys saattaa toisinsanoen tuntua raskaammalta, jos ja kun kukaan ei lähetä hänelle viestiä tai ota yhteyttä” kirjoitti Timo Kopomaa kirjassa Kännykkäyhteiskunta jo vuonna 2000. Oletko sinä koskaan odottanut jotain viestiä kärsimättömästi? Mihin viesti liittyi ja keneltä se tuli?
-
Tekstiviestien saapumisääni on pitkään ollut ääni, joka saattaa aiheuttaa sydämentykytyksiä, varsinkin jos viestiä odottaa tärkeältä henkilöltä. Äänen lisäksi matkapuhelin kertoo viestin saapumisesta myös muilla tavoilla. Pohdi mitä nämä merkit ovat. Muistele ja pohdi, millaisia tunteita tai reaktioita esimerkiksi tutun merkkiäänen kuuleminen tai kuvakkeen näkeminen aiheuttavat sinussa. Koetko pakottavaa tarvetta reagoida jotenkin, kun saat merkin uuden viestin tai ilmoituksen saapumisesta?
