Työläiset mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin (historia; yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Iris Olavinen & Jani Kaunismäki / Työväen Arkisto

Suomen autonomian aikana valta oli Venäjän keisarilla ja talonpoikais-, porvaristo-, papisto- ja aatelissäädyillä. Säädyt edustivat kansaa säätyvaltiopäivillä, kunnes Suomeen muodostettiin Euroopan modernein kansanedustuslaitos vuonna 1906.

Työväen Arkiston aineistopaketti kertoo tarinaa siitä, miten säätyjen ulkopuolella oleva raskasta ja ruumiillista työtä tehnyt luokka heräsi vaatimaan oikeuksiaan ja osallisuutta päätöksentekoon. Työläisten joukkoja herättelivät eli agitoivat ja johtivat sosialismista ja työväenaatteesta innostuneet aktiivit.

Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue, joka ryhtyi edistämään vähäväkisen kansanosan asemaa ja vaatimaan osallisuutta valtakunnalliseen politiikantekoon. Puolue vaati kansalle myös mahdollisuutta vaikuttaa paikallisiin asioihin.

Kaikki Työväen Arkiston valokuvat ovat CC BY-NC-ND 4.0. -lisenssillä (kuvaa saa jakaa, levittää ja näyttää. Nimeä aina aineiston lähde ja tekijä. Älä muokkaa aineistoa.).

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia 7.-8.luokka

Oppiaine: historia HI3

Pohdittavaa oppitunneille:

  • Miksi työväki halusi mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin?
  • Millä keinoilla työväki ryhtyi vaikuttamaan ennen eduskuntauudistusta?
  • Entä eduskuntauudistuksen jälkeen?

Muistiinpano:

Raskasta ja ruumiillista työtä tekevä väestönosalla ei ollut omaa edustusta säätyvaltiopäivillä, jossa päätettiin Suomen suuriruhtinaskunnan asioista. Maatyöväkeä Kemiönsaaren Taalintehtaan ruukin alueella istuttamassa metsää vuonna 1895. Taustalla istumassa ruukkitilan herrasväkeä.

Muistiinpano:

Maaseudun tilattomat hakeutuivat 1900-luvun alussa yhä sankemmin joukoin maaseudulta teollisuuskeskittymiin ja kaupunkeihin työhön teollisuuden ja palvelujen pariin. Työn perässä kulkevat miehet löysivät työtä mm. sekatyömiehinä, sahoilla ja kehittyvässä metalliteollisuudessa.

Muistiinpano:

Nuoret naiset lähtivät kaupunkeihin ansaitsemaan elantoaan yleensä palvelustytöiksi perheisiin sekä esimerkiksi tehtaisiin kasvavan tekstiiliteollisuuden palvelukseen.

Muistiinpano:

Eri paikkakuntien työväenyhdistyksissä ja niiden ylläpitämissä huoneistoissa eli työväentaloissa keräännyttiin yhteen viettämään vapaa-aikaa ja harrastamaan sekä kuulemaan ja keskustelemaan työväenaatteesta ja sosialismista.

Muistiinpano:

Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue poliittiseksi yhteenliittymäksi edistämään työläisten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia, esimerkiksi ajamaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tämä kuva on Forssan puoluekokouksesta, jossa nimi muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi uuden puolueohjelman myötä.

Muistiinpano:

Ennen edustuksellista demokratiaa ja yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan omalla aktivismillaan: yhteenliitymällä, puhujatilaisuuksia ja mielenosoituksia järjestämällä, keskustelemalla ja kirjoittamalla lehtiin. Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta Tampereella kesällä 1905.

Muistiinpano:

Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta Tampereella kesällä 1905.

Muistiinpano:

Vuonna 1905 organisoitiin suurlakko. Kansalaiset kerääntyivät osoittamaan mieltään ja vaatimaan Venäjän keisarilta venäläistämislakien poistamista ja säädyiltä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.

Muistiinpano:

Kuvassa suurlakkomielenosoitus täyttää Senaatintorin Helsingissä syksyllä 1905. Suurlakko tuotti tulosta. Eduskuntauudistus toteutettiin ja venäläistämislait poistettiin.

Muistiinpano:

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuoden 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa tarkoitti mahdollisuutta äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.

Muistiinpano:

Sosialidemokraatit - eli nimenmuutoksen läpikäynyt työväenpuolue - sai vaaleissa murskavoiton: 40 prosenttia äänistä ja yhteensä 80 edustajapaikkaa. Kunnallisvaaliuudistus ja kahdeksan tunnin työpäivä olivat korkealla sosiaalidemokraattien tavoitelistalla.

Muistiinpano:

Suomi oli edelläkävijä: eduskuntauudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus koski myös naisia ensimmäistä kertaa Euroopassa. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin yhteensä 19 naista kansanedustajaksi. Kuvassa eivät siis ole kaikki naiskansanedustajat.

Muistiinpano:

Eduskuntatyö oli alkuun päästyään kuitenkin pitkään hyvin rikkonaista. Uudistuksia oli vaikea viedä läpi toisen sortokauden (1908 - 1917), ensimmäisen maailmansodan (1914 - 1918) ja sisällissodan (1918) vaikutusten takia.

Muistiinpano:

Kunnallisvaaleissa äänioikeus oli sidottu tuloihin. Suuri osa kansasta oli siksi vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Kunnallisvaaliuudistus saatiin läpi viimein vuoden 1917 lopulla, jolloin lakkoiltiin jo vallankumouksen merkeissä.

Muistiinpano:

Toinen sortokausi vaikeutti eduskuntatyötä. Venäjän keisari hajotti eduskunnan miltei vuosittain vuosien 1908 ja 1917 välillä. Vaaleja jouduttiin siis järjestämään tiheästi.

Muistiinpano:

Kuvassa osoitetaan mieltä kahdeksan tunnin työpäivän puolesta. Vaatimus uudesta työaikalaista meni läpi vuoden 1917 lopulla suurlakon painostuksen johdosta. Tosin, suurta osaa kansasta työllistävät maatalous- ja kotitaloustyöt jäivät edelleen lain ulkopuolelle.

Muistiinpano:

Palvelijattaret vaatimassa kahdeksan tunnin työpäivää vuonna 1917. Kotitaloustyötä tekevät palvelijattaret eivät kuitenkaan päässeet vuoden 1917 lopussa asetetun kahdeksan tunnin työaikalain piiriin.
Piikana ja palvelijattarena työuransa aloittanut ja sittemmin palvelijatarkodissa, toimittajana ja Elannon ravintoloiden tarkastajana työskennellyt kansanedustaja Miina Sillanpää istuu kuvassa keskellä tummassa puvussa. Hänet valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa sosialidemokraattien listoilta eduskuntaan vuonna 1907. Hän oli myös Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri toimien II sosiaaliministerinä vuosina 1926-1927. Sillanpää ajoi erityisesti palvelijatarten ja yksinäisten äitien asiaa. Sillanpää nosti palvelijatarten työsuhteissa ilmeneviä epäkohtia esille kirjoittamalla aiheesta myös lehtiin. Sillanpää oli myös kehittämässä yksinäisille äideille tarkoitettua ensikoti-toimintaa.

Muistiinpano:

Työläiset ovat kokoontuneet juhlistamaan vuoden 1917 lopulla saavutettua kahdeksan tunnin työaikalakia Kuopiossa.

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Mikäli haluat tilata Työväen Arkiston aineistopaketin valokuvasta tarkempilaatuisen version opetuskäyttöön, ota yhteyttä Työväen Arkistoon: info(at)tyark.fi. Tilaus on opettajille maksuton.

Tehtävä 1

Tarkastele kuvaa ”Työläisiä ryhmäkuvassa 1900-luvun alussa”. Lue myös kuvatekstit ja muistiinpanot.

  1. Missä ja milloin kuva on otettu?
  2. Keitä on kuvassa?
  3. Pohdi, miksi kuva on otettu.
  4. Tutki työläisten vaatteita. Millaisia eroja huomaat vaatetuksessa? Päättele vaatetuksesta, missä asemassa kuvan henkilöt ovat työskennelleet.
  5. Kuvassa on myös kaksi lasta. Minkä ikäisiä he ovat mahdollisesti olleet? Pohdi, miksi heidät on palkattu töihin.

Tehtävä 2

Tutki aineistopaketin valokuvia mielenosoituksista ja lakoista. Lue myös kuvatekstit ja muistiinpanot valokuvista.

  1. Mistä syistä työläiset lakkoilivat tai järjestivät mielenosoituksia aineistopaketin valokuvien perusteella?
  2. Mistä syistä nykypäivänä järjestetään mielenosoituksia tai lakkoja?

Tehtävä 1

Tutki kuvaa ”Suomen Palvelijain Liiton viides edustajakokous Helsingissä Työväentalon E-salissa 17.-19.6.1917”. Lue myös kuvatekstit ja muistiinpanot.

  1. Missä ja milloin valokuva on otettu?
  2. Keitä on kuvassa?
  3. Mitä uudistuksia Palvelijain Liitto vaati palvelijoille?

Tehtävä 2

Lue alla oleva katkelma ”Maalaispalvelijain olosuhteet” -artikkelista, joka ilmestyi Palvelijatarlehdessä vuonna 1906. Artikkelin on kirjoittanut lehden päätoimittaja Miina Sillanpää. Löydät koko lehden digitoituna täältä.

”Etenkin naispalvelijoilla on mitättömän pieni palkka, katsoen siihen paljoon työhön joka heidän on tehtävä. Tavallisissa talonpoikastaloissa, joissa on vaan yksi palvelija, saa hän nousta aamusella tuntia aiemmin muita, sillä kahvit täytyy olla valmiina siksi kuin miehet nousevat. Karjanhoito ottaa aamuajan, ja sitten on ulkotöitä, joita myöskin naispalvelijan täytyy kesäisisin toimittaa. Ruoka-ajat saa siivota huoneita, pestä astioita sillä aikaa kuin miehet levollisesti nukkuvat ruokalepoaan. Illalla on palvelijalla työtä tunniksi tai pariksi sen jälkeen kuin miehet jo ovat lopettaneet toimensa.

Ja tämä on yhtäläistä suvet, talvet, pyhät ja aret, niin ettei siinä ole suuria muutoksia. Ja tästä annetaan palkkaa 60mk., paikoittain 150 vuodessa, joka jo on suuri palkka. Ja tästä pienestä palkasta täytyy palvolijan [sic!] työskennellä niin ahkeraan, ettei ehdi vuoden pitkään hameensa helmaa korjaamaan, tai sukkiansa parsimaan, vaan ne hän saa teettää, jos mieli ehjänä käydä.” (Sillanpää, Miina, Maalaispalvelijain olosuhteet, Palvelijatarlehti n:o 1-2, 1906, s.7)

  1. Mitä työtehtäviä maalaispalvelijalla oli 1900-luvun alussa?
  2. Millaista työ oli tekstikatkelman mukaan?
  3. Keitä tekstissä mainitut miehet olivat?
  4. Mitä työtä miehet ovat tehneet?
  5. Miltä miesten työ/asema talonpoikaistalossa vaikuttaa verrattuna naispuolisen maalaispalvelijan työhön?
  6. Selvitä Palvelijatarlehden taustaa. Kenelle lehti oli suunnattu ja miksi? Löydät koko lehden digitoituna täältä.
  7. Palvelijatarlehden päätoimittajana toimi Miina Sillanpää. Selvitä verkkoa käyttäen kuka hän oli.
  8. Pohdi, kuinka luotettava lähde palvelijoiden olosuhteista kyseinen lehti on. Perustele.

Valokuvat lähteinä - kuvien tulkintaa ja analysointia

Tehtävä 2
  1. Mielenosoituksia mm. yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta kesällä 1905, suurlakko syksyllä 1905 venäläistämistoimien vuoksi, kunnallisen äänioikeuden vaatimus 1908, vaatimus 8 tunnin työpäivästä vuonna 1917.

Suomen Palvelijain Liitto ja palvelijan asema

Tehtävä 2
  1. Aamutoimet, karjanhoito, muut ulkotyöt, siivoaminen, ruuanlaitto jne.
  2. Ympäri vuoden raskasta, pitkiä päiviä, ei säännöllistä ruokataukoa, ei ehdi korjata vaatteita.
  3. Todennäköisesti talonpoikastalon miespalvelijoita.
  4. Miehet ovat tehneet raskaita ulkotöitä, joissa naispalvelijat ovat kesäisin avustaneet.
  5. Tekstikatkelman perusteella naisten työ vaikuttaa raskaammalta kuin miesten.
  6. Työläisnaisille suunnattu lehti, joka pyrki parantamaan työläisnaisten asemaa levittämällä tietoa työläisten oloista Suomessa ja maailmalla.
  7. Sillanpää oli aloittanut uransa piikana ja palvelijana. Yksi Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia 1907 ja Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri 1920-luvulla. Ajoi erityisesti palvelijoiden ja yksinäisten naisten asioita.
  8. Lehden tekijät itsekin palvelijoita tai entisiä palvelijoita. Vahva poliittinen agenda taustalla: halu nostaa asia julkiseen keskusteluun, jotta saavutettaisiin muutoksia. Ei siis puolueeton lehti.