Haku

Työläiset mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin

Aineistopaketin koonnut: Työväen Arkisto/ Iris Olavinen & Jani Kaunismäki

Suomen autonomian aikana valta oli Venäjän keisarilla ja talonpoikais-, porvaristo-, papisto- ja aatelissäädyillä. Säädyt edustivat kansaa säätyvaltiopäivillä, kunnes Suomeen muodostettiin Euroopan modernein kansanedustuslaitos vuonna 1906. Työväen Arkiston aineistopaketti kertoo tarinaa siitä, miten säätyjen ulkopuolella oleva raskasta ja ruumiillista työtä tehnyt luokka heräsi vaatimaan oikeuksiaan ja osallisuutta päätöksentekoon.

Työläisten joukkoja herättelivät eli agitoivat ja johtivat sosialismista ja työväenaatteesta innostuneet aktiivit. Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue, joka ryhtyi edistämään vähäväkisen kansanosan asemaa ja vaatimaan osallisuutta valtakunnalliseen politiikantekoon. Puolue vaati kansalle myös mahdollisuutta vaikuttaa paikallisiin asioihin.

Kaikki Työväen Arkiston kuvat ovat CC BY-NC-ND 4.0. -lisenssillä. (Kuvaa saa jakaa, levittää ja näyttää. Nimeä tekijä ja muut nimettäväksi mainitut tahot. Kaupallinen käyttö kielletty. Muokkaaminen kielletty.)

Yläkoulu: historia
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Aineistopaketin avulla voi tutkia, miten ja miksi työläiset heräsivät vaatimaan oikeuksiaan ja osallisuutta päätöksentekoon 1900-luvun vaihteen Suomessa. Aineistopaketin avulla voi myös harjaantua käyttämään valokuvia historiallisena lähteenä.

Pohdittavaa oppitunneille
  • Miksi työväki halusi mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin?
  • Millä keinoilla työväki ryhtyi vaikuttamaan ennen eduskuntauudistusta? Entä eduskuntauudistuksen jälkeen?
  • Valitse aineistopaketista yksi tai useampi kuva. Tutki missä ja milloin kuva on otettu. Keitä on kuvassa? Pohdi, miksi kuva on otettu. Tutki työläisten vaatteita. Millaisia eroja huomaat vaatetuksessa? Päättele vaatetuksesta, missä asemassa kuvan henkilöt ovat työskennelleet.
  • Tutki valokuvia mielenosoituksista ja lakoista. Mistä syistä työläiset lakkoilivat tai järjestivät mielenosoituksia? Mistä syistä nykypäivänä järjestetään mielenosoituksia tai lakkoja?
  • Löydätkö kuvista lapsia? Minkä ikäisiä he mahdollisesti ovat? Pohdi, miksi lapset ovat kuvissa työntekijöiden joukossa. Miksi lapset mahdollisesti kävivät töissä nuoresta iästään huolimatta?

Raskasta ja ruumiillista työtä tekevä väestönosalla ei ollut omaa edustusta säätyvaltiopäivillä, jossa päätettiin Suomen suuriruhtinaskunnan asioista. Maatyöväkeä Kemiönsaaren Taalintehtaan ruukin alueella istuttamassa metsää vuonna 1895. Taustalla istumassa ruukkitilan herrasväkeä.


Maaseudun tilattomat hakeutuivat 1900-luvun alussa yhä sankemmin joukoin maaseudulta teollisuuskeskittymiin ja kaupunkeihin työhön teollisuuden ja palvelujen pariin. Työn perässä kulkevat miehet löysivät työtä mm. sekatyömiehinä, sahoilla ja kehittyvässä metalliteollisuudessa.


Nuoret naiset lähtivät kaupunkeihin ansaitsemaan elantoaan yleensä palvelustytöiksi perheisiin sekä esimerkiksi tehtaisiin kasvavan tekstiiliteollisuuden palvelukseen.


Eri paikkakuntien työväenyhdistyksissä ja niiden ylläpitämissä huoneistoissa eli työväentaloissa keräännyttiin yhteen viettämään vapaa-aikaa ja harrastamaan sekä kuulemaan ja keskustelemaan työväenaatteesta ja sosialismista.


Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue poliittiseksi yhteenliittymäksi edistämään työläisten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia, esimerkiksi ajamaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tämä kuva on Forssan puoluekokouksesta, jossa nimi muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi uuden puolueohjelman myötä.


Ennen edustuksellista demokratiaa ja yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan omalla aktivismillaan: yhteenliitymällä yhdistyksiin, puhujatilaisuuksia ja mielenosoituksia järjestämällä, keskustelemalla ja kirjoittamalla lehtiin. Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta Tampereella kesällä 1905.


Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta Tampereella kesällä 1905.


Vuonna 1905 organisoitiin suurlakko. Kansalaiset kerääntyivät osoittamaan mieltään ja vaatimaan Venäjän keisarilta venäläistämislakien poistamista ja säädyiltä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.


Kuvassa suurlakkomielenosoitus täyttää Senaatintorin Helsingissä syksyllä 1905. Suurlakko tuotti tulosta. Eduskuntauudistus toteutettiin ja venäläistämislait poistettiin.


Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuoden 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa tarkoitti mahdollisuutta äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.


Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) eli nimenmuutoksen läpikäynyt Suomen Työväenpuolue - sai vaaleissa murskavoiton: 40 prosenttia äänistä ja yhteensä 80 edustajapaikkaa. Kunnallisvaaliuudistus ja kahdeksan tunnin työpäivä olivat korkealla sosiaalidemokraattien tavoitelistalla.


Suomi oli edelläkävijä: eduskuntauudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus koski myös naisia ensimmäistä kertaa Euroopassa. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin yhteensä 19 naista kansanedustajaksi. Kuvassa eivät siis ole kaikki naiskansanedustajat.


Eduskuntatyö oli alkuun päästyään kuitenkin pitkään hyvin rikkonaista. Uudistuksia oli vaikea viedä läpi toisen sortokauden (1908 - 1917), ensimmäisen maailmansodan (1914 - 1918) ja sisällissodan (1918) vaikutusten takia.


Kunnallisvaaleissa äänioikeus oli sidottu tuloihin. Suuri osa kansasta oli siksi vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Kunnallisvaaliuudistus saatiin läpi viimein vuoden 1917 lopulla, jolloin lakkoiltiin jo vallankumouksen merkeissä.


Toinen sortokausi vaikeutti eduskuntatyötä. Venäjän keisari hajotti eduskunnan miltei vuosittain vuosien 1908 ja 1917 välillä. Vaaleja jouduttiin siis järjestämään tiheästi.


Kuvassa osoitetaan mieltä kahdeksan tunnin työpäivän puolesta. Vaatimus uudesta työaikalaista meni läpi vuoden 1917 lopulla suurlakon painostuksen johdosta. Tosin, suurta osaa kansasta työllistävät maatalous- ja kotitaloustyöt jäivät edelleen lain ulkopuolelle.


Palvelijattaret vaatimassa kahdeksan tunnin työpäivää vuonna 1917. Kotitaloustyötä tekevät palvelijattaret eivät kuitenkaan päässeet vuoden 1917 lopussa asetetun kahdeksan tunnin työaikalain piiriin.
Piikana ja palvelijattarena työuransa aloittanut ja sittemmin palvelijatarkodissa, toimittajana ja Elannon ravintoloiden tarkastajana työskennellyt kansanedustaja Miina Sillanpää istuu kuvassa keskellä tummassa puvussa. Hänet valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa sosialidemokraattien listoilta eduskuntaan vuonna 1907. Hän oli myös Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri toimien II sosiaaliministerinä vuosina 1926-1927. Sillanpää ajoi erityisesti palvelijatarten ja yksinäisten äitien asiaa. Sillanpää nosti palvelijatarten työsuhteissa ilmeneviä epäkohtia esille kirjoittamalla aiheesta myös lehtiin. Sillanpää oli kehittämässä yksinäisille äideille tarkoitettua ensikoti-toimintaa.


Työläiset ovat kokoontuneet juhlistamaan vuoden 1917 lopulla saavutettua kahdeksan tunnin työaikalakia Kuopiossa.