Työläisväestö ryhtyy sivistämään itseään (historia; yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Iris Olavinen & Jani Kaunismäki / Työväen Arkisto

Tämä Työväen Arkiston aineistopaketti keskittyy sisällissodan (1918) jälkeiseen tilanteeseen. Aineistopaketti tarkastelee, miten sodan hävinnyt osapuoli pääsi jälleen jaloilleen. Yksi näkökulma aiheeseen on työväen sivistystyö erilaisine harraste- ja urheilupiireineen ja opintokerhoineen. Omien tietojen ja taitojen lisääminen ja yhdessä harrastaminen oli voimaannuttavaa työväestön keskuudessa.

Aineistopaketin kuvat kertovat sosiaalidemokraattien vuonna 1919 perustaman Työväen Sivistysliiton (TSL) sivistystyöstä eri paikkakuntien työväenyhdistyksissä ja niiden opintokerhoissa. TSL:n henkilökuntaa kiersi työväenyhdistyksissä luennoimassa ja pitämässä kursseja mm. kunnallistiedosta, taloudesta, kansainvälisistä kysymyksistä, sosialismista, ammattiyhdistysliikkeestä, sielutieteestä ja siveysopista. Aineistopaketissa on mukana myös valokuvia muusta harrastustoiminnasta työväenyhdistyksissä ja työväentaloilla.

Kaikki Työväen Arkiston valokuvat ovat CC BY-NC-ND 4.0. -lisenssillä (kuvaa saa jakaa, levittää ja näyttää. Nimeä aina aineiston lähde ja tekijä. Älä muokkaa aineistoa.).

Kohderyhmä:

Oppiaine: historia 7.-8.luokka

Oppiaine: historia HI3

Muistiinpano:

Työväenluokkaisen ja sodan hävinneen osapuolen sivistystoimintaa suunnittelemaan ja organisoimaan sosialidemokraattitaustaiset aktiivit perustavat vuonna 1919 Työväen Sivistysliiton (TSL). Sivistystyön ihanteena on avartaa ihmisen näkemyksiä. Se eroaa lähtökohdiltaan agitoivasta propagandasta eli vain yhden ideologian ja viestin tarjoilemisesta.
Kuvassa TSL:n johtoa.

Muistiinpano:

Oppivelvollisuuslaki vuonna 1921 velvoitti kunnat perustamaan kansakouluja, jotta oppivelvollisuuden täyttäminen mahdollistuisi jokaisen lapsen kohdalla. Työläisperheiden lasten tie pysähtyi yleensä oppivelvollisuuden suoritukseen eli kuusivuotiseen kansakouluun, josta lähdettiin suoraan työelämään. Työväen sivistämistyölle oli siis tilausta.

Muistiinpano:

Moni liittyi työväenyhdistyksiin ja ammattiyhdistyksiin, koska ne tarjosivat mukavaa yhdessäoloa ja harrastusmahdollisuuksia. Näissä yhdistyksissä perustettiin opintokerhoja, joissa omia tietoja ympäröivästä maailmasta kartutettiin porukassa työnteon ja muun yhteisen harrastamisen ohessa.

Muistiinpano:

Työväen Sivistysliiton perustajilla oli ajatus, että työläisväestön sivistystyöhön panostamalla olisi mahdollista saada osaavaa ja sivistynyttä edustusta työläisväestöstä sosiaalidemokraattisiin järjestöihin sekä samalla kunnallisiin ja valtiollisiin vaaleihin ja poliittiseen päätöksentekoon.

Muistiinpano:

Työväen Sivistysliitto tarjosi työväenyhdistysten opintokerholaisille kirjekursseja, opintomateriaaleja ja apuaan kerhojen perustamisiin.

Muistiinpano:

Miten työläisväestö viihdytti itseään vapaa-aikanaan 1900-luvun alussa? Kerääntymällä esimerkiksi työväentalolle harrastamaan ja viihtymään. Työväentaloilla järjestettiin mm. iltamia, joihin harrastepiirit kehittivät monipuolista ja kevyttä ohjelmaa.

Muistiinpano:

Työväenjärjestöt ammattiosastoista työväenyhdistyksiin järjestivät hiihtokilpailuja, jotka olivat suosittuja. Valtaosa kansasta asui edelleen maaseudulla ja pienissä kylissä ja hiihti talvisin pitkiäkin matkoja. Myös kaupungeissa oli nykyistä huomattavasti kätevämpää taittaa matkoja suksilla. Autoliikenne oli vielä 1920 - 1930-luvulla hyvin vaatimatonta.