Kansalaisen vapaudet
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Se rakentuu monelle vapaudelle ja oikeudelle: sananvapaus, yhdistymisvapaus, ajatuksenvapaus, lehdistönvapaus sekä oikeus osoittaa mieltä ja mennä lakkoon. Demokratia ei toteudu ilman kansalaisten mahdollisuutta äänestää ja vaikuttaa.

Demokratia Suomessa
Demokratian periaate on, että hallinto toteuttaa kansan tahtoa joko suoraan (suora demokratia) tai kansan valitsemien edustajien kautta (edustuksellinen demokratia). Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus suurlakon seurauksena vuonna 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin seuraavana vuonna. Äänioikeuden ikäraja oli alun perin 24 vuotta, nykyään se on useimmissa vaaleissa 18 vuotta.

Demokratiaa toteutetaan vaaleissa
Suomessa edustuksellista demokratiaa toteutetaan erilaisten vaalien kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi presidentinvaalien ja eduskuntavaalien kaltaiset yleiset vaalit sekä opiskelijakuntavaalien kaltaiset rajatun kohderyhmän vaalit. Eri vaaleissa on erilaiset teemat ja painopisteet. Aluevaaleissa ei päätetä polttoaineen hinnasta eikä koulun oppilaskunnan vaaleissa kunnan vanhustenhoidosta.

Ketä äänestät?
Suomessa useat vaalit, kuten eduskuntavaalit, ovat avoimia listavaaleja. Ne toimivat niin sanotulla d'Hondtin menetelmällä, jossa käytetään vertauslukuja. Puolueen saamat äänet lasketaan yhteen ja puolueessa eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen tämän luvun, seuraava puolet siitä ja niin edelleen. Eri puolueiden vertaulukuja verrataan keskenään ja näin tietty määrä ehdokkaita tulee valituksi. Äänet menevät siis ensin henkilön edustamalle puolueelle ja vasta sitten yksittäiset ehdokkaat saavat oman osuutensa puolueen äänistä. Presidentinvaaleissa puolestaan äänestetään tiettyä ehdokasta.

Mitä mieltä on kansa?
Kansanäänestykseen saavat osallistua kaikki äänioikeutetut kansalaiset. Suomessa on järjestetty kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä: kieltolain kumoamisesta vuonna 1931 ja Suomen EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Lopullisen päätöksen kummassakin äänestyksessä teki eduskunta, joka puolsi kansalaisten enemmistön mielipidettä.

Yhdistymisvapauden tärkeys
Jokaiselle suomalaiselle kuuluu yhdistymisvapaus eli oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Jokainen voi löytää itselleen sopivan yhdistyksen, jossa voi toimia itselleen tärkeiden asioiden parissa samanhenkisten ihmisten seurassa. Tai jos sopivaa yhdistystä ei yli 100 000 jo toimivan joukosta löydy, sellaisen voi kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt perustaa itse! Yhdistymisvapaus on Suomessa ja monissa muissa länsimaissa lain takaama oikeus. Ilman yhdistymisvapautta ihmisillä olisi vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluiksi.

Pienimuotoinen ja paikallinen toiminta
Valtaosa suomalaisista yhdistyksistä on pieniä ja poliittisesti sitoutumattomia. Moni niistä ei pyri valtakunnalliseen näkyvyyteen tai pitkäkestoiseen toimintaan. Yhdistys saatetaan perustaa vaikkapa matalan kynnyksen ruohonjuuritoiminnan ympärille. Paikallisuudesta, spontaaniudesta ja kevyestä järjestörakenteesta huolimatta toiminta saattaa silti olla kansainvälistä ja vaikutuksiltaan merkittävää, kuten Uusi Tuuli ry:llä. Uusi Tuuli on keskittynyt solidaarisuuden edistämiseen ja avustustoimintaan kehitysmaissa.

Näkyvyyteen pyrkivät toimijat
Tunnetuimpia vaikuttamiseen pyrkiviä yhdistyksiä ovat poliittiset puolueet, ammattiyhdistykset sekä eri asioiden edistämiseen tai muuttamiseen keskittyneet kansalaisjärjestöt. Niiden toimintaa tukevat pienemmät paikallisyhdistykset. Vaikutusvalta syntyy yksittäisten jäsenten yhdessä toimimisesta.

Yhdistysvapauden rajat
Yhdistyslaki rajoittaa perustuslaissa taattua yhdistymisvapautta: yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. 1930-luvulla Suomessa kiellettiin monien kommunistisina pidettyjen yhdistysten ja puolueiden toiminta. Toisen maailmansodan jälkeen kieltolistalle joutuivat puolestaan liian oikeistolaisina pidetyt yhdistykset. 2010- ja 2020-luvuilla on keskusteltu ääriliikkeitä edustavien ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistettyjen järjestöjen toiminnan tilapäisestä tai pysyvästä kieltämisestä.

Mikä ihmeen mielenosoitus?
Mielenosoituksen tarkoitus on kiinnittää ihmisten huomio johonkin tiettyyn asiaan, johon halutaan muutos. Tavallisin mielenosoituksen muoto on marssi tai kokoontuminen, jossa kannetaan kylttejä, pidetään puheita ja huudetaan iskulauseita. Mielenosoitukset ovat Suomessa useimmiten rauhallisia. Niistä tulee ilmoittaa etukäteen poliisille turvallisuuden takaamiseksi, mutta mitään lupaa mielenosoitukselle ei tarvita. Mielenosoituksen voi järjestää esimerkiksi yhdistys tai yksittäinen ihminen.

Mielenosoituksien tavoitteet
Mielenosoituksilla on yleensä tavoitteet, joita halutaan saavuttaa. Usein halutaan tuoda ilmi koettu epäoikeudenmukaisuus ja vaikuttaa siihen liittyvään lainsäädäntöön. Esimerkiksi ihmisoikeus- ja talouskysymykset sekä politiikka ovat usein mielenosoitusten kohteena. Oikeus osoittaa mieltä on tärkeä ihmisoikeus.

Miksi lakkoja järjestetään?
Lakossa työntekijät jättävät yhteisestä sopimuksesta menemättä töihin, pyrkien näin pysäyttämään työpaikan toiminnan. Lakko on laillinen toimenpide silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Näin on esimerkiksi silloin, kun vanhan työehtosopimuksen aika on kulunut umpeen, eikä uutta sopimusta ole vielä sovittu. Lakko on työntekijöiden tehokkain keino vaatia esimerkiksi palkankorotuksia tai parempia työoloja, jos niistä ei pystytä muuten työnantajan kanssa sopimaan.

Lakkojen merkitys
Lakon teho perustuu joukkovoimaan eli siihen, että suuri joukko työntekijöitä on mukana. Yleislakko on lakoista suurin: se koskee kaikkia tai ainakin hyvin monia ammattialoja. Jotkut lakot liittyvät palkkoihin, mutta lakkoilemalla on myös saavutettu asioita, joita ilman nykypäivä olisi aivan toisenlainen. Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, 5-päiväinen työviikko ja 8-tuntinen työpäivä ovat lakkoilun avulla saavutettuja oikeuksia.

Mielipiteisiimme vaikutetaan
Mielipidevaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa tai muuttaa jo olemassa olevaa mielipidettä tai luoda toivottu mielipide henkilölle, jolla sellaista ei vielä asiasta ole. Vaikuttamista tehdään somessa, tv:ssä, lehdissä, mainoksissa, kadulla — oikeastaan kaikkialla. Mielipidevaikuttaminen on usein kohdennettua eli laadittu tavoittamaan vetoavalla tavalla juuri sinut tai kohderyhmän, johon kuulut. Yhdistykset pyrkivät vaikuttamaan toiminnallaan niin mielipiteisiin kuin lainsäädäntöönkin.

Vaikuttava mielipide
Mielipidevaikuttaja voi olla yksityishenkilö, oman alansa ammattilainen tai vaikkapa kokonainen järjestö. Vakuuttavuutta pyritään usein saamaan korostamalla omaa asiantuntemusta tai suurta väkimäärää sanoman takana. Hyvä järkeen vetoava mielipidevaikuttaminen tarjoaa perusteltua tietoa, mutta jättää vastaanottajan pohdittavaksi, millaisen mielipiteen hän asiasta muodostaa. Lobbaaminen tarkoittaa pyrkimystä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin epävirallisia kanavia pitkin.

Miten sanoman saa leviämään?
Mielipidevaikuttamisessa pyritään tavoittamaan ja vakuuttamaan ihmisiä faktojen lisäksi myös tunteisiin vetoamalla. Sanoman ilmaiseminen selkeästi ja tiiviisti helpottaa sen omaksumisen lisäksi myös levittämistä. Sosiaalinen media on tehokas alusta vaikuttamiselle ja erilaiset kampanjat voivat levitä nopeasti ja laajalle. Vaikuttamisen kohteeksi joutumista ei ole aina helppo huomata.

Onko laki aina oikeassa?
Kansalaistottelemattomuus tarkoittaa jonkin lain noudattamatta jättämistä tai tietoista rikkomista. Tarkoituksena on kiinnittää huomio tietyn lain tai toiminnan epäoikeudenmukaisuuteen. Vaikka toimitaan vastoin lakia, kansalaistottelemattomuus perustuu yleensä väkivallattomuuteen. Intian itsenäistymisliikkeen johtaja Mahatma Gandhi ja Yhdysvaltain rotusortoa vastustanut Martin Luther King jr. perustivat toimintansa rauhanomaiseen kansalaistottelemattomuuteen. Suomessa Koijärvi-liike esti arvokkaana lintukohteena tunnetun Koijärven kuivaamisen mm. kahlitsemalla itsensä työkoneisiin. Luontokohde saatiin pelastettua tämän ympäristöliikkeen ansiosta. Koijärvi-liikkeestä kasvoi myöhemmin myös poliittinen puolue: Vihreä liitto.

Tekemättömyyskin voi olla vaikuttamista
Boikotin ja passiivisen vastarinnan tarkoitus on vaikuttaa nimenomaan tekemättömyydellä. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi kehottaminen olemaan ostamatta tiettyjä tuotteita. Boikotti voi koskea yksittäisiä tuotteita tai jopa kaupankäynnin pysäyttämistä kokonaisen valtion kanssa.

Vaikuttamisen uudet kanavat
Vaikuttaminen on siirtynyt yhä enemmän joko osittain tai kokonaan Internettiin. Tapahtumat voivat olla kokonaan verkkotapahtumia tai niitä mainostetaan netissä. On puhuttu ”slacktivismista” (laiskasta aktivismista) ja ”clicktivismistä” (klikkailuaktivismista), koska netissä leviäviin kampanjoihin osallistuminen ei välttämättä vaadi paria klikkausta suurempaa vaivaa. Internetissä pienemmätkin yhdistykset ja toimijat voivat saada viestinsä leviämään laajalle.

Kansalaisaloite on kaikkien käytössä
Vuodesta 2012 asti Suomessa on ollut laki kansalaisaloitteesta. Kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen voi osallistua päätöksentekoon tekemällä kansalaisaloitteen. Kansalaisaloite otetaan eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli siihen on kerätty vähintään 50 000 nimeä puolessa vuodessa. Kansalaisaloitteella pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön esimerkiksi muuttamalla vanhaa lakia tai säätämällä uusi. Muun muassa koulukiusaamiseen puuttumiseksi ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi on tehty useita kansalaisaloitteita.