Finna Luokkahuone – oppimisen aarreaitta
Yrjö Saarinen – värin ja tunteen tulkki
Kokonaisuuden koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Yrjö Saarinen oli suomalainen kuvataiteilija, joka on tunnettu villistä värinkäytöstään ja ekspressiivisestä maalaustavastaan. Itseoppinut kuvataiteilija viis veisasi väriopeista. Hän maalasi omaperäisesti tunteella ja veteli rankalla siveltimellä vimmaisesti väriä kankaalle. Mieluiten Saarinen maalasi maisemia, asetelmia ja muotokuvia. Saarinen syntyi Jyväskylässä 1899. Hän muutti 30-vuotiaana Hyvinkäälle, jossa hän asui elämänsä loppuun saakka. Jyväskylän ja Hyvinkään maisemat ovat toistuva teema Saarisen teoksissa.
Kokonaisuus muodostuu viidestä aineistopaketista:
- Havaitseminen ja tiedonkäsittely: psykologia
- Ihmisen kuvia: kuvataide
- Omintakeiset maisemat: kuvataide
- Todellisuuden ja fiktion vuoropuhelu: kuvataide
- Työn ja vapaa-ajan kuvauksia: historia, kuvataide
Havaitseminen ja tiedonkäsittely
Aineistopaketin koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Yrjö Saarisen taidetta koskevassa aineistopaketissa pääset tutustumaan Saarisen ilmaisuvoimaisiin maisemiin värien, havaitsemisen ja tiedonkäsittelyn näkökulmista. Värisävyt, sommittelu ja kuva-aiheet kytkeytyvät tehtävissä ihmisen näönvaraiseen havaitsemiseen ja tarkkaavaisuuteen. Värit näyttelevätkin olennaista osaa taiteilijan tuotannossa ja esimerkiksi värisokeus haastaa pohtimaan paitsi teoksia, myös muun muassa näyttelytilan saavutettavuuden kysymyksiä. Saarinen rakasti värejä, eikä epäröinyt käyttää epätavallisiakaan sävyjä ilmaisussaan. Maisema- ja asetelmakuva saavat Saariselle ominaisen ilmeensä juuri vahvoista, hehkuvista sävyistä. Erityisesti taiteilijan kaksi kotipaikkakuntaa, Jyväskylä ja Hyvinkää, tallentuivat maisemakuviin.
Lukio: psykologia
Lukio
Moduulit:
- Psykologia: PS3 Tietoa käsittelevä ihminen
Tavoite:
- Kognitiivista toimintaa ohjaavien yleisten periaatteiden tunnistaminen ja niiden soveltaminen kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen.
- Kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin perehtyminen.
- Kognitiivisen toiminnan hermostollisen perustan ja yhteyksien psyykkisiin toimintoihin ymmärtäminen.
Tutustutaan havaitsemista ohjaavaan aivotoimintaan Saarisen maisemakuvien avulla. Pohditaan värin ja aistimisen suhdetta erityisesti värisokeuden ja synestesian tulokulmista käsin. Opitaan havainnoimaan kuvia ja ilmaisemaan havaintoja sanallisesti.
Millaisia eri värisävyjä näet teoksissa?
- Millaisia mielikuvia tai tunteita sävyt herättävät?
- Millä kaikilla tavoilla sävyjä voi sanallistaa?
- Vertailkaa havaintojanne. Hahmotatteko värisävyt samoin vai jollain tapaa toisin?
- Erittele havaintojasi; ovatko ne mielestäsi ensisijaisesti skeemalähtöisiä vai ärsykelähtöisiä? Miksi?
Pohdi, millä tavoin museo- tai galleriaympäristö voidaan tehdä saavutettavaksi näkörajoitteisille henkilöille.
- Mitä muita aistikanavia taidetila voi hyödyntää?
- Mitä muuta olisi hyvä ottaa huomioon?
Mitä värisokeudessa tapahtuu?
- Mitä kuvien sävyille voisi tällöin käydä?
- Mitkä aivokuoren alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään?
- Millainen rooli limbisellä järjestelmällä on?
Mitä synestesiassa tapahtuu?
- Mitä sävyille voisi tällöin käydä? Keksi esimerkkejä.
- Tunnettuja synesteetikkoja?
Kuvaile havaitsemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvää aivotoimintaa ja hermostollista perustaa
- Miten havaitseminen ja tarkkaavaisuus ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn?
- Millainen rooli muistilla on ihmisen näönvaraisessa havaitsemisessa?
Saarinen käytti maalauksissaan kirkkaita ja epätavallisiakin värisävyjä. Värit olivatkin hänelle maalauksessa tärkeintä. Varsinkaan myöhäisessä tuotannossaan Saarinen ei pyrkinyt väripaletin todenmukaisuuteen.
Syysnäkymä Ikkunasta III Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1953Karjalaistalo Paateneessa. Palvellessaan jatkosodan aikana Itä-Karjalan Paateneessa Saarinen piirsi useita kylän elämänmenoa ja ympäristöä kuvaavia luonnoksia, joista hän myöhemmin maalasi lopulliset versiot. Saarisen akvarellimaalausten värimaailma on hillitympi, kuin öljymaalausten.
Ikkunalla Punalehti, eli "palava rakkaus". Taustalla näkyy Taulumäen kirkko. Saarisen akvarellimaalausten värimaailma on hillitympi, kuin öljymaalausten.
Tuomiojärven rannalla sijainnut Leppäsen mökki. Mökin ja sen piharakennuksen taustalla näkyy Laajavuori. Vastavärien käyttö luo maalaukseen voimakkaan ilmiasun.
Teoksessa on kuvattu Saariselle rakas Tourujoki-maisema. Tourujoki oli pitkään Taulumäellä asuneen Saarisen vakioaihe vuosikymmenien ajan. Kuvassa syysmaisema, jonka etualalla paljas puu ja taustalla vedestä heijastuvat rakennukset, puut ja taivas.
Maisema (Tourujoelta) Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1948
Näytetään 1 - 6 / 12
Ihmisen kuvia
Aineistopaketin koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Tässä aineistopaketissa perehdytään taiteilija Yrjö Saarisen erilaisiin henkilökuviin. Saarisen suurikokoisissa töissä on kuvattuna ihmisiä työn, vapaan, arjen ja juhlan äärellä. Juuri henkilökuvaus sai osakseen aikalaiskritiikkiä. Taidekriitikoiden arvostelu kohdistui Saarisen tapaan kuvata ihmisiä kaunistelemattomasti, karskisti ja liioitelluin piirtein.
Lukio: kuvataide
Lukio
Moduuli:
- Kuvataide: KU4 Taiteen monet maailmat
Tavoite:
Pohditaan Saarisen henkilökuvia suhteessa yksilöön, yhteiskuntaan ja institutionaalisiin rakenteisiin. Erityisesti keskiöön nostetaan naisten kuvien esittämisen traditio ja paikka länsimaisen taiteen kaanonissa. Opitaan tunnistamaan valtapositioita, joita katsomiseen ja katsottavana olemiseen liittyy.
Mitä kuvissa näkyy?
- Millaisia mielikuvia tai tunteita teokset herättävät?
- Millainen tunnelma kuvissa on?
- Millainen rooli taustalla tai miljööllä on tämän tunnelman muodostumisessa?
- Mitä värisävyjä on käytetty?
Millaiset kasvojen ilmeet teosten kuvaamilla henkilöillä on?
- Mitä ilmeet mielestäsi viestivät?
Millainen teosten välittämä naiskuva mielestäsi on?
- Millaisia vastaavia representaatioita näet mediassa?
- Millaista naiskuvaa esimerkiksi Meeri ompelukoneen ääressä välittää?
- Millaisia viitteitä teokset antavat sukupuolesta, luokasta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta?
- Millaisia naiskuvia olet nähnyt museossa?
- Millaisia erilaisia merkityksiä alastonkuva voi saada eri yhteyksissä?
Mihin teosten kuvaamien henkilöiden katse on suunnattu?
- Kuka katsoo, ja miten?
- Miten henkilöiden asemoituminen esimerkiksi selin vaikuttaa tähän?
Millaisia rooleja ja valtapositioita saavat: - teoksen tekijä,
-teoksen katsoja tai vastaanottaja ja - taideinstituutio?
Millaisia omakuvia tai henkilökuvia olet nähnyt museossa? Anna esimerkkejä.
- Miten kuvailisit miesten omakuvien traditiota?
Tee itsestäsi omakuva.
- Mitä piirteitäsi korostaisit?
- Kuinka nimeäisit kuvan?
Palvellessaan jatkosodan aikana Itä-Karjalan Paateneessa Saarinen piirsi useita kylän elämänmenoa ja ihmisiä kuvaavia luonnoksia, joista hän myöhemmin maalasi lopulliset versiot öljyvärillä. Paatenetta kuvaavissa teoksissa nähdään värikkäisiin hameisiin ja huiveihin sonnustautuneita paikallisia naisia töissään ja vapaa-aikaa viettämässä.
Öljyvärimaalaus ilmentää osuvasti Saarisen tuotannon 1940-luvun vaihetta, jossa väriloisto saavutti huippunsa. Ekspressionistinen muotokieli on dynaamista, vaikka teoksessa on kuvattuna levähdyksen hetki.
Saarinen kuvasi ihmisiä paitsi joutilaana, joskus harvoin myös työn touhussa. Kivenhakkaajia (1937) on yksi vähälukuisista työn tekemistä kuvaavista maalauksista Saarisen tuotannossa. Sitä varten hän teki useampia luonnoksia piirtämällä ja maalaamalla.
Saarisen suosimia muotorikkaita malleja värväsi paitsi taiteilija itse, myös Meeri-vaimo.
Saarinen saapui Itä-Karjalaiseen Paateneen kylään sotilasyksikkönsä mukana jatkosodan aikana 1941. Siellä hän luonnosteli ja piirsi maisemia, asukkaita ja rakennuksia. Paateneesta muodostui Saariselle tärkeä paikka ja luonnosten pohjalta hän myöhemmin maalasikin useita öljy- ja vesiväritöitä.
Poika Paateneesta (Valja Vanninen) Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö, taiteilija
1941Teos ilmentää Saariselle tyypillistä räiskyvää värinkäyttöä. Taiteilija oli mieltynyt värikkäisiin vaatteisiin ja inspiroitui niistä.
Romaneja kuppilan portailla Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1945
Näytetään 1 - 6 / 13
Omintakeiset maisemat
Aineistopaketin koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Yrjö Saarisen taidetta käsittelevässä aineistopaketissa pääset tutustumaan Saarisen maisema- ja asetelmakuviin. Erityisesti kirkkaiden värien käyttö sekä kuvatyyppien yhdistely olivat taiteilijalle tyypillistä. Saarisen maalauksissa nähdään paljon maisemakuvia taiteilijan kahdesta kotikaupungista, Jyväskylästä ja Hyvinkäältä. Kukka-asetelmissa nähdään sekä puutarha- että luonnonkukkia, jotka yksivärisen taustan sijaan ovat sijoitettuina maisemaan. Kirkkaiden värien käyttö oli Saariselle ominaista. Rohkea ja omaperäinen värinkäyttö yleistyi taiteilijan teoksissa 1930-luvun loppupuolella ja pääsi valloilleen 1940-luvun aikana.
Alakoulu: kuvataide
Yläkoulu: kuvataide
Alakoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Kuvataide: S3 Taiteen maailmat
Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Kuvataide: S3 Taiteen maailmat
Tavoite: Havainnoidaan Saarisen maisema- ja asetelmakuvia erityisesti värin ja kuvatyyppien näkökulmasta. Tunnistetaan kuvatyyppejä ja sanallistetaan havaintoja. Pohditaan suhdetta omaan lähiympäristöön.
Mitä kuvissa näkyy?
- Mitä näkyy etualla, mitä taustalla?
- Millä tavoin kuvat eroavat toisistaan? Mitä samoja asioita näkyy?
- Mitkä vuodenajat kuvissa vallitsevat?
- Millaisia tunteita teokset herättävät?
Miten värejä on käytetty?
- Mitä päävärejä löydät? Entä vastavärejä?
- Kuinka kuvailisit värejä? Millaisia tunteita ne herättävät?
- Miten kuvien värimaailmat ovat eroavat toisistaan?
- Mitä epäluonnollista teosten väreissä on?
Mitä tekniikoita teoksissa on käytetty?
- Oletko itse kokeillut näitä tekniikoita?
- Millä tavoin käytetty tekniikka vaikuttaa väreihin?
Osaatko nimetä kuvatyyppejä?
- Katso Kukkia kuistilla. Mitkä kuvatyypit yhdistyvät teoksessa?
Miten ihmisen vaikutus näkyy kuvissa, vai näkyykö ollenkaan?
- Millaista luontosuhdetta teokset mielestäsi ilmentävät?
- Mikä on kotiseutusi merkityksellisin maisema ja miksi?
Maalaa maisemakuva käyttäen värejä, joita luonnon kuvaukseen ei tavallisesti käytetä.
Saarinen käytti maalauksissaan kirkkaita ja epätavallisiakin värisävyjä. Värit olivatkin hänelle maalauksessa tärkeintä. Varsinkaan myöhäisessä tuotannossaan Saarinen ei pyrkinyt väripaletin todenmukaisuuteen.
Syysnäkymä Ikkunasta III Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1953Maisemassa laakson pohjassa keltaisena kimmeltävä joki ja taustalla kaksi sinimustaa vaaraa. Taustalla siintää voimakkaan keltainen iltarusko punaisine pitkittäisine pilvineen.
Yrjö Saarisen teokset ovat täynnä kirkkaita ja ilmaisuvoimaisia värejä. Kerrotaan, että maalatessaan ulkoilmassa Saarinen katsoi kohti aurinkoa saadakseen erityisen tavan nähdä värejä. Kirkkaat sävyt tulivat Saarisen teoksiin jo 1930-luvun lopulla, kuten Talvikuva Hyvinkäältä vuodelta 1939 vihjaa. Teoksen punamultarakennukset näyttävät miltei kirkkaanpunaisilta
Talvikuva Hyvinkäältä Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1939Luonnonkukkien ja puutarhakukkien lisäksi Saarinen maalasi myös ruukkukasveja sekä maisemien ja kukka-asetelmien yhdistelmiä. Ulos tuodun kukkamaljakon kukkien välistä häämöttää naapuritaloja ja pihalta näkyvä maisema.
Saarinen käytti maalauksissaan rohkeita ja epätavallisiakin värisävyjä. Siveltimenvedot ovat voimakkaita ja nopeita.
Saarisen maalauksissa nähdään paljon maisemia taiteilijan kahdesta kotikaupungista, Jyväskylästä ja Hyvinkäältä. Jyväskylää käsittelevistä teoksista noin puolet kuvaavat Tourujokea ja sen ympäristöä.
Näytetään 1 - 6 / 7
Todellisuuden ja fiktion vuoropuhelu
Aineistopaketin koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Tämän aineistopaketin siivittämänä pääset tarkastelemaan taiteilija Yrjö Saarisen teoksia erilaisissa yhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta maalausten värien ja aiheiden kautta.
Alakoulu: kuvataide
Yläkoulu: kuvataide
Alakoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Kuvataide: T7 Oppilaan ohjaaminen tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eri yhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta
Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Kuvataide: S3 Taiteen maailmat
Tavoite: Pohditaan, millaisia erilaisia merkityksiä taidekuva voi saada erilaisissa konteksteissa. Keskustellaan autenttisuuden tematiikasta. Havainnoidaan taidekuvaa ja luodaan siihen oma suhde.
Mitä kuvissa näkyy?
- Millaisia värejä on käytetty?
- Mitä epätavallista väreissä on?
Millainen tunnelma teoksissa on, esimerkiksi Taistelevissa metsoissa? Mitä metsojen välillä tapahtuu?
- Oletko nähnyt vastaavan kuvan aiemmin? Missä?
Pohdi aitouden tematiikkaa kuvataiteen kontekstissa.
- Mitkä tekijät ovat mielestäsi osallisina siihen, että teos on ”aito”? Entä mitä tarkoittaa väärennös?
- Millaisissa erilaisissa yhteyksissä olet nähnyt kopioita tai versiointeja taideteoksista? Anna esimerkkejä teoksista tehdyistä muunnelmista, parodioista ja taidetuotteista.
Keskustelkaa
- sarjatuotannosta ja
- taiteen kaupallistamisesta.
Maalaa oma versiosi tunnetusta taideteoksesta tai vaihtoehtoisesti:
- Valitse yksi teos
- Kuvittele hyppääväsi teoksen maailmaan
- Mitä näet, mitä tunnet, mitä teet, keitä muita siellä on?
- Kirjoita pieni tarina mielikuvitusretkestäsi
- Jaa tarinasi ryhmäsi kanssa
Saarisen kukka-aiheiset teokset ovat runsaan ilmaisuvoimaisia ja kirkkaita, vaikka väripaletti onkin todenmukainen. Saarinen maalasi elämänsä aikana yli 160 kukka-aiheista vesi- ja öljyvärimaalausta. Erilaisten kukkien maalaaminen kiinnosti Saarista läpi hänen uransa. 1950-luvulla, taiteilijan terveydentilan heiketessä hän keskittyi maalaamaan teoksia aiempien luonnostensa pohjalta.
Saarinen käytti maalauksissaan kirkkaita ja epätavallisiakin värisävyjä. Värit olivatkin hänelle maalauksessa tärkeintä. Varsinkaan myöhäisessä tuotannossaan Saarinen ei pyrkinyt väripaletin todenmukaisuuteen.
Teos on Saarisen von Wright -mukaelma ja Saarisen tuotannon varhaisinta vaihetta. Hän kopioi naapureilleen valokuvia ja kuuluisia teoksia, mutta ei signeerannut niitä.
Näytetään 1 - 3 / 4
Työn ja vapaa-ajan kuvauksia
Aineistopaketin koonnut: Jyväskylän taidemuseo
Tässä aineistopaketissa pääset tutustumaan Yrjö Saarisen tapaan kuvata ihmisiä tavanomaisen elämänsä äärellä 1900–luvun alkupuoliskon Suomessa. Saarinen on tallentanut teoksiinsa niin pysähtyneisyyttä ja arkea, kuin ruumiillisen työn kuvauksia. Usein Saarisen töissä ihmiset näyttävät olevan omiin ajatuksiinsa syventyneitä: toistensa seurassakin he katselevat tyhjyyteen mietiskelevinä. Teoksissa toistuu arjen ja juhlan kuvaus ulkopuolisen havainnoitsijan silmin.
Yläkoulu: historia, kuvataide
Lukio: historia, kuvataide
Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
- Kuvataide: S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Lukio
Moduulit:
- Historia: HI4 Eurooppalainen ihminen
- Kuvataide: KU4 Taiteen monet maailmat
Tavoite: Tutustutaan Saarisen tapaan kuvata ihmisiä työssään ja arjessaan. Pohditaan, millaista 1900-luvun alkupuolen työ ja lepo ovat Saarisen kuvausten mukaan olleet. Verrataan nykypäivän työn ja arjen eroja Saarisen ajan Suomeen.
Mitä kuvaukset kertovat 1900-luvun alkupuolen elämästä, arjesta ja sen askareista?
- Millaisena työ ja arki sinulle näyttäytyvät?
Millainen tunnelma kuvissa on?
- Mitä teosten henkilöt voisivat ajatella?
- Mistä he voisivat keskustella toistensa kanssa?
Teknologian ja koneiden yleistyttyä useat työtehtävät ovat muuttuneet.
- Millaisia työtehtäviä ja ammattinimikkeitä keksit, jotka ovat nykypäivän työelämässä vieraita?
- Millaisia työkaluja ja esineitä ennen käytettiin, joita nykyisin ei käytetä?
- Millaisia ammatteja, ammattinimikkeitä ja työkaluja tulevaisuuden työelämä voisi pitää sisällään?
Luettele syitä kaupungistumiselle ja maaseudun elinkeinojen kaventumiselle.
- Mitä hyviä ja huonoja puolia kaupungistumisessa mielestäsi on?
Kirjoita lyhyt kuvaus 1900-luvun alussa eläneestä, ikäisestäsi nuoresta.
- Millaisia hänen koulupäivänsä olivat?
-Entä vapaa-aika ja lomat?
Tavanomaisesta, vauhdikkaasta maalausjäljestä poikkeavia teoksia Saarisen tuotannosta löytyy muutamia. Naivistinen, klassisesti asemoitu maalaus, joka kuvaa lapsia kesäisissä tekemisissään huokuu kuitenkin samaa pysähtyneisyyttä, kuin Saarisen useimmat ihmisiä kuvaavat teokset.
Metsästettyjä sorsia riippumassa jaloistaan. Useat Saarisen teokset kuvaavat 1900-luvun alun arkipäiväiselle elämälle ominaisia maisemia ja tilanteita.
Sinisorsia; Sorsia riippumassa Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1945Palvellessaan jatkosodan aikana Itä-Karjalan Paateneessa Saarinen piirsi useita kylän elämänmenoa ja ihmisiä kuvaavia luonnoksia, joista hän myöhemmin maalasi lopulliset versiot öljyvärillä. Sotilaiden lepohetkeä kuvaava teos henkii rauhaa, vaikka maalausjälki on vauhdikas ja värit ilmaisuvoimaiset.
Palvellessaan jatkosodan aikana Itä-Karjalan Paateneessa Saarinen piirsi useita kylän elämänmenoa ja ihmisiä kuvaavia luonnoksia, joista hän myöhemmin maalasi lopulliset versiot öljyvärillä. Paatenetta kuvaavissa teoksissa nähdään värikkäisiin hameisiin ja huiveihin sonnustautuneita paikallisia naisia töissään ja vapaa-aikaa viettämässä.
Taidearvostelijoiden kritiikki kohdistui Saarisen uran aikana usein hänen tapaansa kuvata ihmisiä; kuvat olivat kaunistelemattomia ja värejä ja piirteitä oli liioiteltu. Saarisen ihmiskuvaus poikkesi perinteisestä tavasta kuvata ihmistä.
Useissa Saarisen teoksissa mallina toimi hänen vaimonsa Meeri Saarinen. Taiteilija on kuvannut vaimoaan arkisten toimien parissa.
Meeri ompelukoneen ääressä Näytä tarkat tiedot
Saarinen, Yrjö Vihtori, taiteilija
1933
Näytetään 1 - 6 / 7