Muutoksista puhutaan helposti erillisinä tapahtumina, joihin ehkä saatetaan jollain tapaa ennalta valmistautua tai joihin syöksytään muutos muutokselta ikään kuin aina uutena ja yllättävänä tapahtumisena, jostain ulkoa annettuna tilanteena. Muutoksista puhutaan joskus myös naureskellen, että taas elettiin yksi organisaatiomuutos mutta mikään tai kukaan ei kuitenkaan “oikeasti” muuttunut. Toteutuneet muutokset puolestaan koetaan usein negatiivisella tavalla kuormittaviksi. Muutos voidaan kohdata myös asenteella, joka tukee lupaa ja mahdollisuutta muuttua ja oppia uutta. Muutokset voivat mahdollistaa paitsi oman elämän mahdollisuuksien, myös organisaation ja toiminnan jatkuvan uudelleen näkemisen. Muutos kutsuu hereillä olemiseen työyhteisön ja työn tekemisen arjessa. Jatkuva muuttuminen haastaa katsomaan asioita uusista näkökulmista ja oppimaan uusia työelämätaitoja. Uuden oppiminen vaatii meitä usein hiukan ponnistelemaan erityisesti ajatusmalliemme uudistamisessa. Tämä julkaisu perustuu Metropolian järjestämään, Opetushallituksen rahoittamaan täydennyskoulutukseen Muutoksen johtaminen toisen asteen oppilaitoksissa 2017–2018. Koulutuksen aikana toisen asteen oppilaitokset toteuttivat suuren, reformiksi kutsutun muutosprosessin, joka loi monenlaisia paineita oppilaitosten arkeen ja johtamiseen. Suosittujen nettipelien tapaan vanhat versiot oppilaitosten perinteisistä toimintamalleista saivat reformissa uusia päivityksiä. Päivitys- ja kehitystyön keskellä on tärkeää pysähtyä onnistumisten äärelle, mutta myös oppia erilaisista törmäyksistä, joita muutoksiin liittyvä ennakoimattomuus ja asioiden kompleksisuus välttämättä tuottavat. Yhteisten pysähdyspaikkojen luominen muutosten keskellä on yksi johtajan tehtävistä. Koulutukseen osallistujat loivat keskeisistä muutosteemoista perinteisiä lautapelejä, jotka tässä julkaistaan kaikkien pelattaviksi.