Julkishallinnolla on keskeinen rooli vauhdittamassa Suomea kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Kestävyysmurros edellyttää, että yhteiskuntamme sosio-tekniset järjestelmät, kuten energian ja ruoan tuotanto ja kulutus sekä liikenne ja teollisuus, muuttuvat perusteellisesti siten, että niiden toiminta aiheuttaa nykyistä vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Samalla näiden järjestelmien vaikutukset muuttuvat aiempaa oikeudenmukaisemmiksi. Kestävyysmurrosta edistämään tarvitaan monia rinnakkaisia toimia. Politiikkastrategiat ja -ohjauskeinot, jotka ovat rakentuneet perinteisten sosioteknisten järjestelmien ympärille, eivät yksinään riitä käynnistämään järjestelmätason muutosta. Tarvitaan myös politiikkakokeiluja ja laaja-alaisia instituutionaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat eri toimijoiden edellytyksiin toteuttaa uusia ratkaisuja. Smart Energy Transition -hankkeessa tutkittiin MaaS-liikennepalvelujen (Mobility-asa- Service) kehitystä Suomessa kestävyysmurroksiin tähtäävän innovaatiopolitiikan näkökulmasta (Kivimaa & Rogge 2020). MaaS-liikennepalveluilla viitataan uuteen tapaan ajatella liikkumista, jossa yksityisautoilua korvataan yksityisillä ja/tai julkisilla jaetuilla liikennepalveluilla. MaaS-palvelut voivat olla esimerkiksi vertaispalveluja, matkaketjuja ja muita palvelukokonaisuuksia yhdistäviä palvelupaketteja. MaaS on tärkeä osa tulevaisuuden älykästä ja kestävää liikennejärjestelmää. MaaSliiketoiminta on Suomessa kehittynyt tietyillä osa-alueilla; esimerkiksi yhteiskäyttöautojen markkinat ovat kasvaneet. Sen sijaan kokonaispalvelut, joissa asiakas voi joustavasti räätälöidä itselleen saman palvelualustan kautta juuri tietyssä hetkessä tarvitsemansa palvelun, eivät ole vielä laajemmin levinneet. Suomi on yksi maailman johtavista maista kansallisen liikenne- ja viestintäpolitiikan uudistamisessa, erityisesti älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja MaaS-palveluihin kytkeytyen. Tutkimustuloksemme julkisen hallinnon toimien myönteisistä vaikutuksista MaaS-liiketoiminnan alullepanoon ja kehitykseen tarjoavat oppeja siitä, kuinka valtio ja kunnat voivat edistää kestävyysmurroksen kehittymistä myös muilla sektoreilla. Ehdotamme tämän pohjalta seitsemää keinoa, joiden avulla julkinen sektori voi vauhdittaa kestävyysmurroksen alkuvaiheita. Valotamme ehdotettuja toimia MaaSliikennepalveluiden kehityksestä nousseiden esimerkkien avulla.