Vinoumia, valvontakapitalismia ja valeuutisia – algoritmien usein kyseenalaiset seuraukset ovat herättäneet tutkijoiden kiinnostuksen 2010-luvulla. Tietojenkäsittelytieteessä on tutkittu algoritmien toimintaa sekä ihmisten suhtautumista niihin. Yhteiskuntatieteilijät ovat tutkineet kriittisesti algoritmien yhteiskunnallisia seurauksia, mutta havaintoja ei ole juurikaan kytketty perinteiseen yhteiskuntatieteelliseen teoriaan.

Tämän työn tavoitteena on tuoda tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia yhteen. Tarkastelen algoritmisia järjestelmiä vallankäytön näkökulmasta. Hyödynnän politiikan tutkimuksen klassista teoriaa vallan kolmesta ulottuvuudesta. Siihen pohjautuen toteutin toiminnallisen prototyypin, joka havainnollistaa erilaisia valta-asetelmia. Tutkimuksessani 12 osallistujaa testasi prototyyppiä ja kuvasivat haastatteluissa kokemuksiaan vallankäytöstä.

Lähestymistapa osoittautui lupaavaksi. Työssä toteutettu prototyyppi kuvastaa luontevasti algoritmisen vallan monimuotoisuutta. Se sisältää vallankäytön elementtejä, jotka osallistujat havaitsivat. Toisaalta taustalla tapahtuva vallankäyttö jää ainakin osittain piiloon, kuten sille on tyypillistä.

Käyttäjien kokemusta vallankäytöstä leimasi neljä teemaa: Algoritmin keskeisimmän motiivin ajatellaan olevan käyttäjien palveleminen, eikä muita motiiveja epäillä. Suhtautuminen vallankäyttöön on kaksisuuntaista. Järjestelmältä halutaan apua, mutta toisaalta kontrolli halutaan säilyttää itsellä. Osa käyttäjistä arvioi vallankäyttöä yksinomaan lopputulosten näkökulmasta. Lisäksi korostetaan tarvetta läpinäkyvyydelle.

Valta-asetelmien havainnollistaminen tällä tavalla auttaa tuomaan konseptitason keskustelua konkreettisemmalle tasolle. Siten se auttaa kaventamaan eri tieteenalojen välistä kuilua. Lisäksi lähestymistavan selkeä etu on mahdollisuus tehdä tutkimusta, joka ei ole riippuvaista teknologiajäteistä tai heidän palveluistaan.