Digitalisaation edetessä yhä useamman julkisen sektorin toimijan tulee ymmärtää, miten käyttäjien tarpeet huomioidaan tietojärjestelmien kehittämisessä. Tutkimus ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutuksen ja osallistavan suunnittelun tieteenaloilla on tuottanut tietoa ja testattuja periaatteita vuorovaikutteisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Olemassa oleva tietämys ei kuitenkaan aina tavoita julkisen sektorin toimijoita Suomessa. Vaikka teorioita, malleja ja suosituksia on paljon, julkista palvelua tuottavan organisaation voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja tehdä valintoja, jotka johtavat tarkoituksenmukaisimpaan toimintaan. Tämä väitöskirja tarkastelee käyttäjäkeskeisen suunnittelun johtamista julkisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Olen etsinyt vastausta ongelmaan, mitä aktiviteetteja julkisen organisaation tulisi tehdä, jos se haluaa edistää digitaalisten palvelujensa käyttäjäkeskeisyyttä. Kiinnitän tutkimukseni keskusteluun julkishallinnon uudistamisesta ja julkisen arvon tuottamisesta. Yhdistän viitekehyksiini Mooren julkisen arvon strategisen johtamisen mallin, teorioita organisaatioiden toiminnan ajallisuudesta, arvon tuottamisesta ja käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tutkimukseni taustaoletus on, että käyttäjäkeskeinen suunnittelu tuottaa julkista arvoa. Esittelen väitöskirjassa laadulliseen sisällönanalyysiin perustuvan tutkimuksen, jonka varsinainen tutkimuskysymys on: Millainen on julkisen digitaalisen palvelun käyttäjäkeskeisen suunnittelun julkista arvoa tuottava kokonaisuus? Tutkimuksen empiirinen osuus sisältyy vuosina 2014–2018 julkaistuun viiteen tieteelliseen artikkeliin tausta-aineistoineen. Artikkelit esittelevät tutkimusta suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietojärjestelmähankkeista ja erityisesti Finna-hakupalvelun käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Väitöskirjan tärkein tuotos on olemassa olevan tietämyksen ja empiirisen aineiston tarkastelun synteesinä rakentamani BAIST-viitemalli käyttäjäkeskeisen suunnittelun julkisen arvon tuottamisen strategisesta kokonaisuudesta. Malli täydentää aiemmin tehtyä tutkimusta vuorovaikutteisten järjestelmien kyvykkyys-kypsyysmalleista, suunnittelun prosesseista ja toiminnoista organisaatioissa. Malli linkittää suunnittelutyön hyötyihin (Benefits, B), toimintoihin (Activities, A) ja panostukseen (Investments, I) työhön osallistuvat tai osallistettavat moninaiset sidosryhmät (Stakeholders, S). Aiemmista käyttäjäkeskeisen suunnittelun johtamisen tarkastelutavoista poiketen viitemalliin sisältyy myös suunnittelutyötä määrittelevä ja sen myötä rakentuva ajallisuuden elementti (Time, T). BAIST-viitemalli tarjoaa uudenlaisen kokonaiskuvan käyttäjäkeskeisen suunnittelun strategisista osa-alueista. Viitemalli sovellusohjeineen tarjoaa julkisten digitaalisten palvelujen suunnittelutyötä johtaville henkilöille välineen valintojen tekemiseen. Tietoa Finnan toteutuksesta voi käyttää vertailukohtana muiden digitaalisten palvelujen suunnitteluun.