The basis of this dissertation was my interest to find out what are the most important usability elements which has to be considered in designing workspaces of sosial- and healthcare (SH) personnel. At the same time I wanted to cater for our ageing society with special challenges, which are: ageing workers and elderly patients, requirements of space- and energy efficiency, combining different SH activities, old SH properties and indoor air problems. Research about usability of SH spaces is limited, especially from the viewpoint of ageing workers.

SH spaces have great significance for both customers and workers, mainly in order to support qualitative care and treatment. In HS spaces there are different kind of user groups and usability of spaces is not the same for different users. Usability as a term is wider than functionality. Functionality is based on functioning technical systems and effective layout. Instead, the essential objective of usability is to take account of users' needs and user experience in the spaces.

The summary of this thesis consists of four different publications and aims to identify the key usability elements of SH workspaces. The research material includes the interviews of senior aged residents (N=6), SH workers (N=27) and builders and architects in the SH field (N=56). The research focused on six different SH buildings: two nursing homes, one healthcare center and three hospital facilities. The usability walk-throughs were also conducted in all these buildings. The walk through participants were residents of a senior house (N=8) and SH staff members (N=41).

This thesis has been accomplished as a qualitative research joined by different methods and materials. In the first phase of this thesis the main focus was identifying space characteristics which take into account the restrictions of ageing. The second phase concentrates in hospital work environment and usability characteristics affecting there. In the third phase differences between modular and non-modular health care facilities (HCFs) are compared. Use of modular solutions has been increased due to indoor air problems in HCFs, which cause need for quick solutions. The fourth phase gives reason to assume that in renovation HCF project it is possible to get cost savings by increasing functionality of spaces.

According to this thesis the most important usability elements concerning SH workspaces are functionality, safety/security, healthiness, orientation, interaction and comfort. The usability framework of SH spaces, which is one of the main results of this thesis, can be used as an aid of discussions and as a tool for space planning, already in the early phase of designing process. As well, it can operate as a checklist along the whole construction process. The framework can also be utilized by real estate developers and management as well as management of SH field. 

Väitöskirjani lähtökohtana oli selvittää, mitä käytettävyystekijöitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) tiloja, jotka vastaavat ikääntyvän yhteiskuntamme haasteisiin. Näitä haasteita ovat ikääntyvät työntekijät ja iäkkäät potilaat, tila- ja energiatehokkuusvaatimukset, sote-toimintojen yhdistäminen, vanha kiinteistökanta sekä sisäilmaongelmat. Tutkimusta sote-tilojen käytettävyydestä on hyvin vähän ja erityisesti ikääntyvän työntekijän näkökulmasta. Sote-tiloissa toimii hyvin monenlaisia tilankäyttäjiä, eikä tilojen käytettävyys ole itsestäänselvyys eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Käytettävyys on laajempi käsite kuin tilojen toiminnallisuus, joka perustuu lähinnä rakennuksen teknisten järjestelmien toimivuuteen ja tehokkaaseen pohjaratkaisuun. Käytettävyyden keskeisenä tavoitteena sen sijaan on ottaa huomioon käyttäjäkokemukset (user experience).

Väitöskirjassani olen selvittänyt ja kuvannut neljän osatutkimuksen avulla keskeiset sote-työtilojen käytettävyyden elementit. Tutkimusaineisto on koottu haastattelemalla senioritalon asukkaita (N=6), sote-alan työntekijöitä (N=27) sekä sote-alan rakentajia ja suunnittelijoita (N=56). Sote-rakennuksia osatutkimuksissa on ollut yhteensä kuusi: kaksi vanhusten palvelutaloa, yksi hyvinvointikeskus ja kolme sairaalakiinteistöä. Lisäksi tutkimusaineistoa on saatu näissä kohteissa suoritetuista käytettävyyskävelyistä, joihin on osallistunut senioritalon asukkaita (N=8) ja sote-alan henkilökunnan edustajia (N=41). Olen toteuttanut tämän väitöstutkimukseni laadullisena tapaustutkimuksena yhdistäen useita menetelmiä ja aineistoja. Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa tarkastelen ikääntymisen mukanaan tuomia rajoituksia tiloissa toimimisessa. Toinen vaihe keskittyy sairaalatilojen käytettävyyteen työntekijän näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa vertailen modulaarisia sote-kohteita perinteisesti rakennettuihin kohteisiin. Sisäilmaongelmien lisääntyessä ovat nopeasti toteutettavat modulaariset ratkaisut yksi toteutusvaihtoehto etenkin korjauskohteissa. Neljännessä vaiheessa arvioin, voiko tilojen toiminnallisuutta lisäämällä saada kustannussäästöjä.

Väitöstutkimukseni mukaan käytettävyyden tärkeimmät elementit sote-tilojen kohdalla ovat toiminnallisuus, turvallisuus, terveellisyys, orientoitavuus, vuorovaikutus ja viihtyisyys. Väitöstutkimus antaa aiheen myös olettaa, että korjauskohteessa tilojen toiminnallisuutta lisäämällä on mahdollista saada kustannussäästöjä, kun tilakustannusten lisäksi otetaan huomioon myös muuttuneen toiminnan kustannukset eli lasketaan kokonaiskustannukset.Väitöstutkimuksessa kehittämäni sote-tilojen käytettävyyden viitekehys toimii keskustelun apuna ja tarkastuslistana koko suunnitteluprosessin ajan. Viitekehystä voivat hyödyntää myös kiinteistökehittäjät sekä sosiaali- ja terveysalan johtamistyötä tekevät.