Teknillisen korkeakoulun kirjastopalvelut on hajautettu pääkirjastoon ja erillisiin kirjastoihin laitoksille. Kirjastoverkostoon kuuluu pääkirjasto, kymmenen osastokirjastoa, kaksi erillislaitosten kirjastoa ja noin 20 sivutoimisesti hoidettu laboratoriokirjastoa (2003). Erilliskirjastot kuuluvat hallinnollisesti omien yksikköjensä alaisuuteen. Pääkirjasto hoitaa keskitetysti useita palveluita, esim. luetteloinnin, luokituksen, kirjastojärjestelmän ylläpidon, opiskelijoiden kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetuksen. TKK:n kirjastot ovat tehneet yhteistyötä eri muodoissa ja sopineet tehtävien jaosta läpi olemassaolonsa.

Tämän selvityksen tarkoituksena oli kerätä TKK:n pääkirjaston ja erilliskirjastojen työntekijöiden mielipiteitä kirjastojen välisestä yhteistyöstä sen edelleen kehittämiseksi. Yhteistyötä koskevia mielipiteitä kartoitettiin erityisesti seuraavien kysymysten osalta: pääkirjaston ja erilliskirjastojen roolit ja työnjako verkostossa, nykytila, mahdolliset vaikeudet, parannusehdotukset ja toiveet sekä alakohtana tiedotus, neuvonta ja koulutus. Erilliskirjastojen työntekijöille lähetettiin alkuvuodesta 2003 sähköpostitse kysely ja osaa (16/55) pääkirjaston työntekijöistä haastateltiin. Kyselylomakkeen kysymyksistä suuri osa oli avoimia. Haastattelut olivat etukäteen annetuista aiheista, mutta vapaasti eteneviä. Vastaukset saatiin noin 2/3 erilliskirjastoja.

Tulokset on esitelty raportissa erikseen erilliskirjastojen ja pääkirjaston osalta. Erilliskirjastoille yhteisiä toiveita erottautui vastauksista, vaikka niissä oli vaihteluakin. Eniten palautetta antoivat suurimmat kirjastot. Vastaajat mieltävät kirjastojen TKK:lla muodostavan verkoston, jossa yksittäisillä kirjastoilla on myös erilaisia toimintatapoja. Erilliskirjastot keskittyvät ennen kaikkea omaan erityisalaansa sekä kehysorganisaationsa ja opiskelijoiden tukemiseen. Pääkirjastolta odotetaan tukea kirjastotoiminnan kehittämisessä. Työnjakoon ei esitetty suurempia muutoksia. Kaikkien vastaajien mielestä pääkirjaston tulee hoitaa luettelointi. Pääkirjaston tehtäviin kuuluisi paitsi opiskelijoiden myös henkilökunnan koulutus: erityisesti tiedonhakuun, kirjastojärjestelmään ja elektronisiin aineistoihin liittyvää koulutusta toivottiin. Vastaajat ehdottivat useita parannuksia ja ideoita yhteistyöhön, mm. yhteyshenkilö/ide/n nimeäminen ja Intranet mainittiin.

Pääkirjaston työntekijöiden haastatteluissa tuli selvästi esille pääkirjaston vallitseva tapa olla yhteistyössä erilliskirjastojen kanssa ja myös yhteistyötä koskevia asenteita. Yhteistyössä noudatetaan varovaista ja harkitsevaa, mutta tarvittaessa joustavaa linjaa. Pääkirjasto harjoittaa yhteistyötä toimivaltansa rajoissa. Ongelmaksi koetaan erilliskirjastojen työntekijöiden vaihtuminen ja jossain määrin omien resurssien rajallisuus. Yhteistyön katsotaan sujuvan hyvin, jos kanssakäymistä on. Pääkirjaston rooliin ja työnjakoon esitettiin vain pieniä muutoksia. Haastatellut tarkastelivat yhteistyötä oman tehtäväalueensa kautta mainiten varsinkin neuvonnan, ohjeistuksen ja tiedotuksen sekä koulutuksenkin tietyin osin kuuluvan tehtäviinsä. Yhteistyötä tehdään paljon Voyagerin puitteissa.

Yhteistyössä ei ilmennyt suurempia ongelmia. Erilliskirjastojen ja pääkirjaston työntekijöiden näkemykset yhteistyöstä olivat melko yhteneväiset. Pääkirjaston rooliin halutaan sisällyttää erilliskirjastojen tukeminen eri muodoissaan: neuvonta, opastus, tiedotus ja koulutus sekä keskitetyt palvelut. Pääkirjasto toivoo erilliskirjastoilta aktiivisuutta ja pelisääntöjen noudattamista. Pääkirjaston on otettava huomioon erilliskirjastojen ja niiden työntekijöiden erilaisuus. Esimerkiksi sivutoimiset kirjastovirkailijat, joilla ei ole alan koulutusta, tulisi saada mukaan kirjastoyhteistyöhön. Yhteisen teknologian hyödyntäminen, kuten kirjastojärjestelmän, on tärkeää. Koordinaation tarpeesta ja mahdollisuuksista kannattaa keskustella. Selvityksen tulokset antavat suuntaa ja konkreettisia vaihtoehtoja yhteistyön ja pääkirjaston oman toiminnan kehittämiseen.