Tämän diplomityön aiheena on asuinkerrostalon teräsrakenteiset lisäosat. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset edellyttävät, että asuttavuudeltaan jälkeenjääneitä asuntoalueita ja asuintaloja peruskorjataan.

1950- 1970 lukujen asuntorakennuskannassa usein esiintyviä puutteita ovat mm. huoneistoparvekkeiden puuttuminen, parvekkeen pienuus, saavutettavuusongelmat kuten hissien puuttuminen, huoneistosaunojen puuttuminen, ahtaat saniteettitilat sekä puutteelliset varastotilat.

Työssä tarkastellaan asuinrakennusten ulkovaippaan liittyvien teräsosien käyttömahdollisuuksia suomalaisten sodan jälkeen rakennettujen kerrostalojen perusparannuksissa. Siinä kuvataan toteutettuja ja suunnitteilla olevia täydennys- ja muutosrakennuskohteita ja esitetään kahteen valittuun asuinkerrostaloon koesuunnitelmat.

Työn teknisenä lähtökohtana on teräksen käyttömahdollisuudet. Teräkseen yhdistetään rakentamisen kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten keveys ja mahdollisuus korkeaan esivalmistusasteeseen. Osaltaan tehtyihin valintoihin on vaikuttanut se, että teräsrunkoinen, kevyt parvekevälipohja on vastikään hyväksytty käytettäväksi enintään kahdeksan kerroksisissa asuinrakennuksissa.

Koesuunnittelun kohteeksi valittiin talot, jotka ovat tyypillisiä rakentamisaikansa edustajia ja joissa lisä- ja muutosrakentamisella voidaan tehdä asuttavuutta parantavia muutoksia.

Toinen kohteista on vuonna 1958 rakennettu Helsingin kaupungin 96 vuokra-asuntoa sisältävä kahdeksankerroksinen kerrostalo. Talon huoneistoissa ei ole parvekkeita. Toinen on Vantaan Havukosken lähiöön vuonna 1974 rakennettu kahdeksankerroksinen pistetalo.

Suunnitelmassa helsinkiläiseen taloon on ehdotettu kullekin huoneistolle parvekkeet. Talon alkuperäistä, pitkää ja korkeaa julkisivua on jaettu eri syvyisiin ja erilaisia parvekkeita sisältäviin vyöhykkeisiin. Kevyet, elementtirakenteiset parvekkeet tukeutuvat koko julkisivun mittaisen teräspilareiden ja -palkkien muodostamaan suurruudukkoon.

Pistetaloon on esitetty parveke- ja lisätilamuutoksia. Lisätilaratkaisulla voidaan huoneistoihin sijoittaa saunat ja saada ruokailutilasta tilavampi. Parvekkeilla voi nyt oleskella väljemmin. Esitetty olohuoneiden uusi ulkoseinä korkein ikkunoin yhdistää visuaalisesti sisä- ja ulko-oleskelutilaa.

Koesuunnitelmien mukaisten toteutusten kustannukset jäänevät varsin kohtuullisiksi. Arvio perustuu lähes vastaavista rakennuskohteista saatuihin kokemuksiin.

Koesuunnitelmat näyttäisivät, että talojen asuttavuuden parantaminen esitetyillä tavoilla on tarkoituksenmukaista.