Paikallinen ostotoiminta katastrofiavussa on tärkeä tutkimusalue, jota ei ole juuri huomioitu. Sekä katastrofien määrä että kiinnostus ympäristöä säästävää ja eettistä ostotoimintaa kohtaan on lisääntynyt, lisäten näin humanitaarisen logistiikan sekä katastrofiavun paikallisen ostotoiminnan merkittävyyttä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää katastrofiavun paikallisen ostotoiminnan edellytykset. Aihetta lähestytään tilaus-toimitusverkostojen sekä toimittajasuhteiden näkökulmasta. Tilaus-toimittajaverkostoihin, toimittajasuhteisiin, hankintatoimeen sekä katastrofiapuun liittyviä teorioita yhdistetään tutkimuksen käsitteellisessä viitekehyksessä. Kyseinen viitekehys liittää yhteen paikalliseen ostotoimintaan katastrofiavun kontekstissa vaikuttavat tekijät.

Tutkimus on konstruktiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdesta onnistuneesta katastrofiavun paikallisen ostotoiminnan tapauksesta. Näissä kahdessa tapaustutkimuksessa paikallinen ostotoiminta suoritettiin pienen, paikallisen hallituksesta riippumattoman järjestön sekä suuren, kansainvälisen avustusjärjestön koordinoimina. Käsitteellistä viitekehystä käytettiin empiirisen aineiston analyysissä ja tämän jälkeen tapauksia verrattiin keskenään.

Tutkimuksen mukaan humanitaarisen organisaation paikallinen, pysyvä tilaus-toimitusverkosto ovat tärkeä edellytys katastrofiavun paikallisen ostotoiminnan onnistumiselle. Toimittajasuhteista sekä etäiset että läheiset toimittajasuhteet ja lyhytkestoiset sekä pitkäkestoiset toimittajasuhteet osoittautuivat mahdollisiksi. Tämän lisäksi tutkimus osoitti, että sekä pienet, paikalliset järjestöt että suuret, kansainväliset avustusjärjestöt voivat onnistuneesti ostaa tarvikkeita katastrofiapuun paikallisilta markkinoilta.