Carbon footprint was calculated for two Martela Oyj's public space chairs and the results were compared with each other. Chair models that were selected for this study are Picco 316 and Kari 3. Picco chair consist of form pressed seat, which has an upholstery and steel base. Two different surface coatings were selected for Picco chair base: powder coating and chroming. Kari chair consist of form pressed seat and base. There is not upholstery in Kari chair.

Carbon footprint of the chairs was determined according to life cycle assessment. Global warming potential (GWP 100) was chosen for the environmental impact category. The objective of the study was also to determine those processes and materials, which produce most of the carbon footprint during chair's bounded life cycle. Data collection for the life cycle inventory analyse phase was conducted at P.O. Korhonen factory and at the Metalli Piiroinen factory. Data collection was also made from different databases. All of the calculations that were acquired by life cycle assessment were done by GaBi 4 software, which is based on ISO 14044 standard.

Picco chair with powder coated base had a carbon footprint of 32,83 kg and with chromed base 25,18 kg CO₂ -equivalent. Kari chair's carbon footprint was 6,31 kg CO₂ -equivalent. The carbon footprint of the Kari chair was remarkably lower than Picco chairs, 80 - 75 per cent. There was also difference between Picco chairs. Chrome base Picco's carbon footprint was 23 per cent lower than Picco with powder coating. Differences between the total carbon footprints of the studied chairs, is mainly due to differences between materials used.

The carbon footprints of the chairs consist of three factors; materials, manufacturing processes and logistics. From these factors materials had the most impact on the total carbon footprint, 66 - 86 per cent. Manufacturing processes had the influence of 12 - 32 per cent and logistics affected only by 2 - 5 per cent. The highest emission among materials had the textile of the Picco chair, steel and wooden parts of both chairs. From the manufacturing processes surface treatments of the bases and the form pressed seats as well as processing of the Picco's steel base made the largest contributions to the total carbon footprints.

Työssä määritettiin Martela Oyj:n kahden, julkisiin tiloihin tarkoitetun tuolin hiilijalanjälki ja vertailtiin tuloksia keskenään. Tutkimukseen valitut tuolimallit olivat Picco 316 ja Kari 3 -tuolit. Picco -tuoli muodostuu koivumuotopuristeistuinkupista, jossa on verhoilu sekä teräsjalustasta. Picco -tuolin kohdalla valittiin teräs jalustalle kaksi erilaista pintakäsittelyä; jauhemaalaus ja kromaus. Kari -tuolin istuinkuppi ja jalat ovat koivumuotopuristeita. Kari -tuolissa ei ole verhoilua.

Tuolien hiilijalanjäljet määritettiin elinkaariarvioinnin mukaisesti, jossa ympäristö-vaikutusluokaksi valittiin ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP 100). Työn tavoitteena oli myös määrittää ne tuolien rajatun elinkaaren aikaiset osaprosessit ja komponentit, joista muodostuu suurin hiilijalanjälkiosuus. Elinkaariarvioinnin inventaarioanalyysivaiheen tiedonkeruu suoritettiin P.O. Korhonen Oy:n tehtaalla ja Metalli Piiroisen tehtaalla sekä erilaisista tietokannoista. Kaikki elinkaariarvioinnin edellyttämät laskelmat suoritettiin GaBi 4 -ohjelmistolla ISO 14044 standardin mukaisesti.

Jauhemaalatulla jalustalla varustetun Picco -tuolin hiilijalanjälki oli 32,83 kg ja kromatulla jalustalla 25,18 kg CO₂ -ekvivalenttia. Kari -tuolin hiilijalanjälki oli 6,31 kg CO₂ -ekvivalenttia. Kari -tuolin hiilijalanjälki on merkittävästi eli 80 - 75 prosenttia pienempi kuin Picco -tuolien. Myös Picco -tuolien välillä on eroa, kromatun Picco -tuolin hiilijalanjälki on 23 prosenttia pienempi kuin jauhemaalatun. Erot tuolien hiilijalanjäljissä johtuivat pääosin materiaalieroista.

Tuolien hiilijalanjäljet muodostuvat kolmesta osatekijästä: materiaali, valmistusprosessi ja logistiikka. Näistä materiaaleilla on suurin vaikutus kokonaishiilijalanjälkeen eli 66 - 86 prosenttia. Tuolien valmistusprosesseilla oli 12 - 32 prosentin suuruinen vaikutus hiilijalanjälkeen. Logistiikka muodosti vain 2 - 5 prosentin osuuden tuolien hiilijalanjäljestä. Materiaaleista merkittävin hiilijalanjälki oli Picco -tuolin tekstiilillä sekä kummankin tuolimallin osalta metalli- ja puuosilla. Valmistusprosessien osalta merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt syntyivät istuinkuppien ja jalustojen pintakäsittelystä sekä Picco -tuolin termisjalustan työstöstä.