Eino Leino, oik. Armas Einar Leopold Lönnbohm s. 6.7.1878 Paltamon Hövelössä k. 10.1.1926 Tuusulan Nuppulinnassa

Eino Leino oli kansallista uusromantiikkaa edustava runoilija, jonka lyriikasta on tullut suomalaisten yhteisomaisuutta. Suomalainen kansanrunous ja eurooppalaiset kirjalliset virtaukset yhdistyvät erityisesti kahdessa Helkavirsiä-kokoelmassa (1903 ja 1916). Niissä uudenlainen, elävä kuvallisuus sulautuu kansanrunouden pohjalta luotuun myyttiseen maailmaan. Vuodesta 1906 alkaen Leino alkoi kirjoittaa myös proosaa. Kansankuvan murrosta edustaa routavuositrilogia, johon kuuluvat romaanit Tuomas Vitikka, Jaana Rönty ja Olli Suurpää (1906‒1908). Näytelmissään Leino käytti lähinnä historiallisia aiheita. Leino tuli aikanaan tunnetuksi myös omaehtoisena kulttuurikriitikkona ja poliittisena pakinoitsijana.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2833/ http://www.blf.fi/artikel.php?id=2833