Länsimaiset johtopäätökset sotilasoperaatioista Ukrainassa ja Syyriassa

Aineiston käyttöoikeudet
Julkinen
QR-koodi

Länsimaiset johtopäätökset sotilasoperaatioista Ukrainassa ja Syyriassa

Kylmän sodan jälkeen Nato pyrki vastaamaan kansainvälisiin turvallisuusuhkiin oman alueensa ulkopuolella. Suurista kenttäarmeijoista luovuttiin, ja maavoimien rooli muuttui merkityksettömämmäksi. Nato ja sen jäsenmaat keskittyivät pienten joukkojen siirtämiseen kauaksi oman alueen ulkopuolelle. Ilma-aseesta tuli tärkeä osa sotilasoperaatioita, ja sotilaalliset kriisinhallintatehtävät ohjasivat kansallisten asevoimien kehitystä. Yhdysvaltoja lukuun ottamatta Nato-maat supistivat merkittävästi puolustusmenojaan, ja Natosta tuli riippuvainen Yhdysvaltojen sotilaallisista suorituskyvyistä. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan, ja aloitti sotilasoperaation Itä-Ukrainassa sekä vuotta myöhemmin Syyriassa. Venäjä näytti alueellisen voimapolitiikan paluun Itä-Eurooppaan. Naton tuli varautua Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan Itä-Euroopassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten länsimainen sodan kuva muuttui Venäjän soti-lasoperaatioiden seurauksena. Sotilaallista voimaa tarkasteltaessa tutkimuksessa keskityttiin konventionaalisiin toimintatapoihin asevoimien käytössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähdeaineisto koostui Naton julkaisuista sekä länsimaisista tutkimuksista, raporteista ja artikkeleista. Lähdeaineisto jaoteltiin tutkimuskysymysten perusteella. Analyysi toteutettiin vertaamalla länsimaista sodan kuvaa ennen Venäjän sotilasoperaatioita, ja tämän päivän länsimaista sodan kuvaa keskenään. Venäjän aggressioiden vuoksi Nato hyväksyi uuden valmiussuunnitelman, ja lisäsi läsnäoloaan Itä-Euroopassa. Baltian maihin sekä Puolaan sijoitettiin pysyviä monikansallisia pataljoonan taisteluosastoja, ja ilmavalvontaa lisättiin Itä-Euroopassa. Nato kasvatti nopean toiminnan joukkojensa määrää, ja perusti erittäin nopean toiminnan joukot sotilaallisen voiman kasvattamiseksi nopeasti Naton alueella. Nato alkoi uudelleen toteuttaa suuria sotaharjoituk-sia Euroopassa. Euroopan jäsenmaat kasvattivat puolustusmenojaan, ja paransivat sotilaallisia suorituskykyjään. Tutkimustulosten mukaan länsimainen sodan kuva muuttui Venäjän sotilasoperaatioiden seu-rauksena. Länsimaiseen sodan kuvaan muotoutui ajatus sotilaallisesta uhkasta Itä-Euroopassa. Venäjä osoitti, että se kykenee sotatoimiin ilman strategista ennakkovaroitusta, jonka vuoksi asevoimien valmiudesta tuli entistä tärkeämpää. Asevoimilla tuli valmistautua myös oman alueen puolustamiseen, johon tarvitaan kaikkien puolustushaarojen suorituskykyjä. Tämän vuoksi maavoimien sotilaallisista suorituskyvyistä tuli aiempaa tärkeämpiä. On huomioitava, että länsimaisen sodan kuvan muutoksen analysointi vertailevana tutkimuksena perustuu induktiiviseen päättelyyn, mikä tekee tutkimuksesta jossain määrin subjektiivisen.

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet