Suomenlahden merivartioston osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen 1947–1966

Aineiston käyttöoikeudet
Julkinen
QR-koodi

Suomenlahden merivartioston osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen 1947–1966

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään rajavartiolaitoksen toiminnan kehittymistä kylmän sodan aikana. Tutkielman pääongelma on, miten Suomenlahden merivartioston merivartioasemien oli suunniteltu osallistuvan sotilaalliseen maanpuolustukseen 1947-1966 välisenä aikana? Tutkielman tavoitteena on selvittää rajavartiolaitoksen historiaa vähemmän tutkitulta ajanjaksolta, sekä sotataidon kehittymisen historiaa Suomenlahden merivartiostossa. Tutkielman lähdeaineistona on pääosin käytetty Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäislähteitä. Mer-kittävimmät arkistonmuodostajat tämän tutkielman kannalta ovat olleet Suomenlahden merivartioston esikunnan salainen kirjeenvaihto, Pääesikunnan operatiivisenosaston kirjeistö sekä rannikkotykistörykmenttien esikuntien salainen kirjeenvaihto. Tutkielman teossa on myös hyödynnetty aikakauden ohjesääntöjä sekä aiemmin julkaistua sotahistoriallista kirjallisuutta. Tutkielma on laadittu laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusmenetelmänä käytetään induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkielma on rajattu tarkastelemaan vuosien 1947 ja 1966 välistä ajanjaksoa, koska kyseinen ajanjakso muodostaa selkeän kokonaisuuden Suomenlahden merivartioston ja maanpuolustuksen suunnittelun ke-hittymisen historiassa. Rajavartiolaitoksen organisaatio muutettiin vartiostoihin perustuvaan kokoonpanoon ja tehtävät tarkennettiin vuonna 1947 annetusta asetuksessa. Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Puolustusvoimille määrättyjen tehtävien suorittamista, joita kulloisenkin tarkemman määrittelyn mukaisesti ovat olleet esimerkiksi yleisen tai sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämien, puolueettomuuden suojaaminen sekä maahamme kohdistetun hyökkäyksen torjunta. Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä tarkastellessa on huomioitava Puolustusvoimien suunnitelmat. Puolustusvoimien operatiivinen suunnittelu oli Pääesikunta johtoista. Pääesikunnan operatiiviset käskyt rytmittivät alempien johtoportaiden suunnittelun. Pääesikunnan operatiiviset käskyt ennen vuotta 1966 muodostavat tutkielman kannalta mielenkiintoisen sotataidollisen kehityskaaren. Ennen 1950-lukua osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen käsitti osallistumisen miinanrai-vaukseen alistettuna Merivoimille. Myöhemmin 1950-luvun alussa Puolustusvoimat suunnittelivat käytävänsä tarvittaessa merivartioasemista perustettavia merivartiojoukkueita yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito oli Suomenlahden merivartiostolle normaali rauhanajan tehtävä, eikä se olisi juuri muuttunut liityttäessä Puolustusvoimiin. Puolustusvoimien suunnitelmissa 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla merivartioasemien henkilöstöä ja kalustoa suun-niteltiin käytettäväksi merivartiokomppanioiden runkona erilaisiin merivalvonnan tehtäviin. Puolustussuunnitelmiin kuuluneiden joukkojen perustamisvastuuta Suomenlahden merivartiostolla ei ollut tutkit-tavana ajanjaksona. Voidaan sanoa, että Suomenlahden merivartioston merivartioasemat toimivat vuosien 1947-1966 välisenä aikana tietynlaisina rannikkopuolustuksen kalusto- ja henkilöstöreserveinä Puolustusvoimien suunnitelmissa.

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet