Pooliopettajat puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen henkilöstöresurssina : fenomenografinen analyysi pooliopettajien käsityksistä osaamisesta

Aineiston käyttöoikeudet
Julkinen
QR-koodi

Pooliopettajat puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen henkilöstöresurssina : fenomenografinen analyysi pooliopettajien käsityksistä osaamisesta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (PVKVK) pooliopettajien työssä tarvittavaa osaamista. PVKVK:n tehtävänä on järjestää kurssitoimintaa kriisinhallintajoukkoon sijoitettaville johto- ja asiantuntijahenkilöstölle. Pooliopettajat toimivat kursseilla erilaisissa opetus- ja mentorointitehtävissä. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen: millainen käsitys PVKVK:n pooliopettajilla on työssä tarvittavasta osaamisesta? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui osaamisen johtamisen tutkimuksista yksilön osaamisen näkökulmasta. Tutkimus rajautuu käsittelemään yksilön osaamista, jossa osaaminen nähdään kompetenssin (potentiaalisen osaamisen) ja kvalifikaation (ympäristön vaatimukset) vuorovaikutuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Haastatteluun valikoitui molempia sukupuolia ja poliisi-, siviili- sekä sotilastaustaisia pooliopettajia. Yhteensä haastatteluihin osallistui yhdeksän henkilöä. Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisesti. Tutkimustuloksena syntyi hierarkkinen kuvauskategoria-avaruus, joka järjestyi käsityksien laaja-alaisuuden mukaisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pooliopettajan osaaminen on kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaympäristön vaatimuksien mukaista kansainvälistä opettajan työtä. Tuloksissa painottui selkeimmin osaamisen kognitiivinen osa-alue. Näkyvänä osa-alueena tieto ja taito ovat helpompia pukea sanoiksi haastattelussa kuin taustal-la vaikuttavat osaamisen affektiiviset ja konatiiviset ulottuvuudet. Tutkimustulokset antavat perusteet pooliopettajien henkilöstön kehittämiselle. Tutkimustuloksia voi käyttää nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitteluun, mutta niistä ei voi suoraan johtaa osaamisvaatimuksia. Tutkimustulokset eivät arvota tunnistettuja osaamisalueita tärkeysjärjestykseen vaan kuvaavat ilmiötä kokonaisuutena. Jatkotutkimuksella voi tunnistettuaja osaamisalueita tarkastella esimerkiksi määrällisin menetelmin. Määrälliseen mittariin voisi liittää osioita opettajien osaamisen tutkimuksesta. Toinen jatkotutkimusaihe olisi käyttää tämän tutkimuksen menetelmää ja pohtia varusmieskouluttajien osaamisvaatimuksia koulutus-2020 muutoksen myötä.

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet