Suunnittelu
Espoossa Träskändan kartanosta tuli kunnalliskoti vuonna 1926. 1940-luvulla kunnalliskodilla oli kartanon päärakennuksessa 54 hoitopaikkaa. Kun ne kävivät riittämättömiksi arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg suunnitteli uudisrakennuksen, johon sijoitettiin 44-paikkainen sairasosasto, uusi laitoskeittiö, ruokasali, pesula ja sauna. Rakennus valmistui 1953.
Rakentaminen
Rakennustyöselityksen mukaan ulkoseinän sisäkuori on 1 tiilen paksuista tiilimuurausta, ulkopuolella on 150 mm kevytbetonia. Ulkorappaus tehty värillisellä laastilla kamparappauksena, ikkuna- ja ovipielet, parvekkeiden takaseinät ym. rapattu sileiksi. Sokkeli roiskerapattu. Ikkunoiden ulkopuitteet kuultokäsitelty.
Muutokset
Kunnanhallitus päätti seuraavaksi rakentaa kunnalliskodin yhteyteen lisärakennuksen uusia hoitopaikkoja ja muita lisätoimintoja varten. Lisäksi ohjelmaan kuului kaksi rakennusta henkilökunnan asuntoja varten. Kunnalliskodin uudelle johtajalle annettiin tehtäväksi perehtyä Etelä-Suomen suurimpiin ajanmukaisiin vanhainkoteihin. Vuonna 1957 valmistui uusi 100 paikkainen hoitorakennus, johon rakennettiin myös askartelu- ja voimistelutilat sekä toimisto- ja muita toimitiloja. 1957 Laajennusosa ja siihen liittyvät muutokset. Arkkitehti E. v. Ungern-Sternberg. Asuntolan (2. krs keskiosan) muutos hoidokkihuoneiksi, arkkitehti E. v. Ungern-Sternberg (1963), ei toteutunut ainakaan sellaisenaan. 1972 Keittiölaajennus. Arkkitehti E. v. Ungern-Sternberg, 1972. 1974 ”Aurorakoti” viralliseksi nimeksi. 1980-luvulla alettiin siirtyä vanhusten laitoshoidosta kotihoitoon. Aurorakotiin sijoitettiin vähitellen useita vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteitä. 1983 Pohjoisosan peruskorjaus. Arkkitehtitoimisto Arkkitraavi Oy. 1988 ja 1989 Keittiön sisäänkäynnin katos, kellarin teknisten tilojen muutos. Espoon tekninen virasto, talonsuunnitteluosasto. 1993 Eteläosan peruskorjaus. Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta. 1994 muutoksia. Espoon tekninen keskus, talonsuunnittelupalvelut. 1994. 2002 Pohjoisosan peruskorjaus. Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta. 2004 ja 2006 muutoksia. Sanaksenaho Arkkitehdit Oy. 2008 Uusia sisäänkäyntikatoksia. Arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta, 2008.
Tilaratkaisu
Kellarissa on teknistä tilaa, taukohuoneita ja toimistohuoneita. Vuonna 1953 valmistuneessa osassa on 1. ja 2. kerroksessa eteläpäätyä lukuun ottamatta samanlaiset osastot potilashuoneineen. Eteläpääty, joka yhdistää v. 1953 osan v. 1955 suunniteltuun laajennukseen, sisältää 1. kerroksessa keittiön, ruokasalin ja toimistoja. 2. kerroksessa on entisiä henkilökunnan asuntoja, jotka on sittemmin muutettu potilas- ja toimistohuoneiksi. Vuonna 1957 valmistuneessa lisäosassa on kaksi keskenään samanlaista potilashuonekerrosta. Tilajäsentely, jonka mukaan eteläosassa on isoon parvekkeeseen liittyvää yhteistä tilaa sekä keskikäytävään perustuva perusratkaisu ovat säilyneet.
Historiallinen arvo
Träskändan kartanon muutos kunnalliskodiksi on paikallishistoriallisesti merkittävä. Sodanjälkeinen uudisrakennushanke on rinnastettavissa vastaavien, samanaikaisten laitosten rakentamiseen muualla Suomessa.
Arkkitehtoninen arvo
Arkkitehti Erich von Ungern Sternbergin kahdessa vaiheessa suunnittelema hoitorakennus edustaa 1950-luvun tunnusomaista, laadukasta arkkitehtuuria ja on aikansa suomalaisen hoitolaitosarkkitehtuurin parhaita edustajia.
Kaupunkikuvallinen / maisemakuvallinen arvo
Vaiheittain rakentunut hoitolaitoskokonaisuus on taitavasti sovitettu puistomaisemaan.
Arvoja heikentäviä tekijöitä
Alkuperäisten sisustusratkaisujen tilalle toteutetut muutokset ovat jonkin verran hämärtäneet yhtenäisen materiaali- ja värivalikoiman luoman eheyden.
TRÄSKÄNDANPUISTON ASEMAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy Maisemasuunnittelu Hemgård Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson