Träskändan kartano, Järvenperäntie 1-3, Espoo

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY-ND 4.0
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Träskändan ns. meijerirakennusryhmä sijaitsee kartanon päärakennuksen pohjoispuolella maanteiden risteyksessä korkeahkolla kukkulalla. Koristeelliset rakennukset ovat suuren neliömuotoisen pihan kolmella sivulla ja myös neljällä sivulla on 1867 laaditun kartan mukaan ollut rakennus. (Härö, 1991) Rakennusryhmän vanhin rakennus on taitekattoinen ns. tilanhoitajan asunto, joka 1860 siirrettiin Aurora Karamzinin toimesta läheiseltä Dalsvikin ratsutilalta. Tyypillisesti rakennus muistuttaa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun pieniä kustavilaishenkisiä kartanorakennuksia. Tilanhoitajan asunnon molemmin puolin suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström (1829-1882) marraskuussa 1863 kaksi suurta arkkitehtuuriltaan erikoista, rapattua uusrenessanssityylistä rakennusta. Niistä pohjoisemmassa oli meijeri ja eteläisempi oi tarkoitettu mm. meijerikoulun käyttöön. (Härö, 1991) Träskändan ruotsinkielisen meijerikoulun perusti Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseura 1871. Kartanon maita piti tällöin hallussaan vuokraviljelijänä agronomi H.D. Koopman. 1871 toimintansa aloittaneen koulun opettajana toimi ruotsalainen agronomi C.J: Myrstén. Koulu joutui lopettamaan toimintansa kuitenkin jo 1875, kun Koopman muutti paikkakunnalta. Vanhaan meijerikoulurakennukseen sijoitettiin myöhemmin kansakoulu. Kuitenkin kun Träskändan päärakennus paloi marraskuussa 1888, muutettiin sekä tilanhoitajan asunto, että koulurakennus Aurora Karamzinin kesäasunnoksi. Uutta päärakennusta Träskändaan ei hänen toimestaan enää rakennettu, mutta meijeriryhmän hän päätti säilyttää kesähuvilanaan vielä myytyään kartanon 1895. Aurora Karamzin kuoli 1902. (Härö, 1991) Meijerirakennuksen keskellä olevan suuren meijerisalin lattia on myöhemmin nostettu samaan tasoon muiden huonetilojen kanssa. Uuden lattian alla olevassa matalassa tilassa on säilynyt mielenkiintoisia jäännöksiä meijerivaiheesta (mm. valkoiset kaakeloidut seinät, altaita). (Härö, 1991) Kaikkien kolmen rakennuksen sisätilat ovat hyvin säilyneet alkuperäisessä asussaan. (Härö, 1991)

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
OrganisaatioEspoon kaupunginmuseo
Inventaarionro
rakennukset 4963:6311
Valmistus:
Kiinteistörekisterin valmistumisvuosi 1900.
Käyttö:
Nykyinen käyttötarkoitus: Muut kokoontumisrakennukset. Alkuperäinen käyttö: Talous- ja ulkorakennukset
Suunnittelu:
ajoittamaton Dahlström, Axel Hampus, arkkitehti
Aiheet