Otaniemen kappeli valmistui vuonna 1957 arkkitehtuurikilpailuun osallistuneiden Kaija ja Heikki Sirenin kilpailutyön pohjalta. Rakennus sijaitsee opiskelijoiden asuinalueen, Teekkarikylän keskellä, pienellä mäellä, kallionlohkareiden ja puiden suojassa. Kappeliin liittyy kellotapuli sekä sisääntulopihan muurit ja puusäleiköt.

Kokonaisuus muodostuu tilasarjasta, joka alkaa aidatusta esipihasta ja jatkuu matalan eteishallin kautta avaraan kappelisaliin. Sieltä avautuu lasisen alttariseinän kautta näkymä ympäröivään luontoon, jonne on sijoitettu yksinkertainen teräsristi. Suunnittelijoiden kantavana ideana oli, että kappelissa luonnonmaisema saa korvata alttaritaulun.

Sirenit sopeuttivat kappelin ympäristöönsä käyttämällä rakennusmateriaaleina puuta ja punatiiltä, kuten alueelle suunnittelemissaan asuintaloissakin. Nämä materiaalit ovat voimakkaasti läsnä myös salissa, jossa seinien ja lattian punatiilipinnat ja katon puurakenteet tuovat tilaan lämpöä. Alttariseinän ja salin takaosan suuret ikkunapinnat puolestaan luovat kappelisaliin alati vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan vaihtuvan valaistuksen.

Kappeli paloi vuonna 1976 mutta se rakennettiin uudelleen vuonna 1978 lähes alkuperäiseen asuunsa. Uudelleenrakennussuunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren, 1977.

Otaniemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) Otaniemi on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi.