Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena on kuvata 27-vuotiaiden nuorten aikuisten elämän eri osa-alueita. Haastattelun lisäksi tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa elämäntilannekyselyllä sekä kahdella persoonallisuustestillä. Haastattelu on luonteeltaan teemahaastattelu. Nauhoitetut haastattelut kuunneltiin jälkeenpäin ja vastaukset kirjattiin käsitellyn 12 teeman mukaisesti. Sen jälkeen kukin haastattelija koodasi yhden teeman sisältämät vastaukset kaikkien tutkittavien osalta. Vastauksista muodostettiin muuttujia, jotka kuvasivat kaikkien tutkittavien vastauksissa havaittua vaihtelua kyseisessä teemassa. Alkuperäiset, teemoittain kirjoitetut tekstimuotoiset vastaukset kuuluvat aineistoon "FSD2200 Lapsesta aikuiseksi: 27-vuotiaiden haastattelu 1986: tekstiaineisto". Ensin tiedusteltiin asumiseen ja liikkuvuuteen liittyviä asioita. Avio- tai avoliitossa olevia pyydettiin kertomaan puolison ikä, missä ovat tutustuneet ja kuinka kauan liitto on kestänyt. Vastaaja kertoi myös, hyväksyvätkö hänen vanhempansa heidät parina. Parin yhteisiä ja puolison omia harrastuksia kartoitettiin ja kysyttiin, miten hyvin pari tuntee toistensa ystävät. Parin keskinäistä suhdetta pyydettiin kuvaamaan sekä kertomaan, vastaako se omaa avioliiton ihannekuvaa. Aikaisempia liittoja ja erojen syitä kartoitettiin myös. Vastaaja kertoi myös lapsistaan, lasten päivähoitoon liittyvistä järjestelyistä ja omista lapsuuden päivähoitokokemuksistaan. Lisäksi kysyttiin, mikä lasten elämän järjestämisessä on olennaista. Näkemyksiä lasten kasvatuksesta kyseltiin ja vastaaja kertoi, mitä yleensä puuhailee lastensa kanssa. Lisäksi kysyttiin, käytettiinkö vastaajan lapsuudenkodissa ruumiillista kuritusta ja miten vastaaja itse siihen suhtautuu. Omista lapsuusmuistoista ja vanhemmista esitettiin lisää kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kuvailemaan kotiaan ja elämäänsä, kun hän oli 14-vuotias. Rikoksiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja itse tai joku hänen ystävistään jäänyt kiinni esimerkiksi rattijuopumuksesta tai näpistyksestä. Edelleen pyydettiin pohtimaan, mitkä asiat nousevat vahvasti esiin, kun vastaaja ajattelee elämäänsä taaksepäin. Muiden ihmisten vaikutusta oman elämän muotoutumiseen pyydettiin arvioimaan. Vastaajalta tiedusteltiin, keneltä hän saa aineellista ja henkistä tukea sekä kuinka paljon hänellä on hyviä ystäviä. Lisäksi kysyttiin, kenelle ja minkälaista apua hän itse antaa. Vastaaja kertoi suhteistaan sukulaisiinsa, naapureihinsa ja työtovereihinsa ja arvioi, kuinka tyytyväinen on ylipäätään sosiaaliseen elämäänsä. Edelleen esitettiin kysymyksiä yhdistyksiin ja uskonnolliseen toimintaan osallistumisesta sekä äänestysaikeista. Ammatillisesta koulutuksesta esitettiin monia kysymyksiä. Vastaaja kertoi, oliko hänellä muita alavaihtoehtoja mielessään ja onko suunnitelmissa opiskella vielä lisää. Työssäkäyviltä tiedusteltiin työnantajaa, työsuhteen kestoa ja työpaikkojen määrää. Työttömänä olleilta kysyttiin esimerkiksi työttömyyden kestoa, syytä ja miten on sen kokenut. Vastaajan ammatin lisäksi aineistossa on tiedot puolison ja vanhempien ammateista sekä sosioekonomisesta asemasta. Seuraavana teemana oli suhtautuminen erilaisiin asioihin. Vastaaja kertoi, miten hän yleensä tekee päätöksiä, mitkä asiat häntä suututtavat ja kenen kanssa useimmiten riitelee. Edelleen vastaaja arvioi itseään ja puolisoaan erilaisten luonnekuvausten avulla, esimerkiksi tasapainoisuuden ja keskittymiskykyisyyden osalta. Väkivaltaisten ohjelmien katsomista ja siihen liittyviä tuntemuksia kartoitettiin. Vastaajan omasta ja läheisten ihmisten tupakoinnista esitettiin monia kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin mm. kertomaan, miten kotona suhtauduttiin tupakoimiseen ja miten hän itse arvelee suhtautuvansa omien lastensa tupakointiin. Lisäksi tiedusteltiin, onko hän tupakoinut lasten lähellä tai onko itsellä kokemuksia passiivisesta tupakoinnista. Alkoholinkäyttöä selvitettiin kysymällä, mitä juomia vastaaja mieluiten nauttii ja paljonko siihen kuluu viikossa rahaa. Suhtautumista puolison alkoholinkäyttöön kysyttiin. Edelleen kartoitettiin mm. juomisesta seuranneita hankaluuksia ja tuntemuksia sekä syitä juomiselle. Naisilta tiedusteltiin, ovatko he nauttineet alkoholia raskaus- tai imetysaikana. Omaa terveyttä pyydettiin arvioimaan. Vastaaja kertoi sairauksistaan ja vammoistaan sekä lääkkeiden käytöstä. Edelleen kysyttiin, tunteeko vastaaja itsensä stressaantuneeksi ja mistä ajattelee sen johtuvan. Vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä asiat tuovat tyytyväisyyttä elämään ja mitä toivoisi ollakseen vielä tyytyväisempi. Lopuksi selvitettiin vastaajan tavoitteita ja identiteettiä elämän eri osa-alueilla. Oman elämän kehitysvaiheita pyydettiin erittelemään. Vastaaja kertoi, millaista on aikuisuus verrattuna nuoruuteen ja missä asioissa tai keneltä on saanut lisää vastuuta ja vapautta. Edelleen vastaaja pohti, mitä asioita arvostaa puolisossaan ja mitkä ovat puolison heikkoudet. Lisäksi kysyttiin, pohtiiko vastaaja maailmanlaajuisia ongelmia ja katsooko niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Suhtautumista yksinäisyyteen ja luontoon kartoitettiin sekä tiedusteltiin, mitkä asiat ovat eniten vaikuttaneet oman elämän muotoutumiseen. Lopuksi haluttiin tietää, mitkä ovat vastaajan elämän peruskiviä ja mistä asioista hän saa voimaa kohdata tulevaisuuden. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

The data are part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), in which the same individuals have been followed over 30 years. At this research stage, data were collected through interviews probing 12 different themes. The recorded interviews were numerically classified according to the themes only afterwards, when it was possible to observe the whole range of responses. After that, each interviewer coded all the responses for one theme. The responses were then converted into variables describing the variation in the responses within each theme. The original open-ended answers are available in the dataset "FSD2200 Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS): Interviews of 27-Year-Olds 1986: Text Data". The research stage also included a life situation questionnaire and two personality tests. First, the respondents were asked questions about housing and mobility. Those who were married or cohabiting were asked about their spouse's age, where they had met, and how long their relationship had already lasted. They also indicated whether their parents accepted them as a couple. The couple's and spouse's hobbies were queried, as well as how well they knew each other's friends. They were asked to describe their relationship and to tell how well they thought it corresponded with their idea of a perfect marriage or relationship. Earlier marriages and relationships were also charted. The respondents were also asked about their children, child day care arrangements in their family, and their own childhood experiences on child day care. Views were probed on the essential things in organising children's lives, upbringing, and the respondents' usual activities with their children. Some questions probed corporal punishment. Further questions covered childhood memories and the respondents' parents. They were asked to describe their home and lives when they were 14 years old. Crimes committed by the respondents and their friends were charted, as well as the effect other people had had on their lives. The respondents were asked who gave them material and mental support and how many good friends they had. In addition, they were asked who they helped and how. The respondents told about their relationship with relatives, neighbours, and colleagues and estimated their overall satisfaction with social life. Further questions investigated participation in associations and religious activities and intentions to vote. Some questions pertained to vocational education. The respondents were asked whether they had considered other fields as alternatives and whether they intended to study more. The respondents in employment were queried about their employer, duration of employment contract, and the number of places of work. The respondents who were unemployed were asked about the duration and reason of unemployment, and how they had felt about it. The data contain information on the occupation and socioeconomic status of the respondents, their spouses and parents. The respondents' attitudes to various things were charted. They were asked how they usually make their decisions, which things make them angry, and who they most often fight with. They also estimated themselves and their spouses in terms of various characteristics (e.g. mental balance and ability to concentrate). Watching violent TV shows was also examined. Several questions were related to smoking. The respondents' parents' attitudes to smoking were charted, as well as the respondents' own attitudes to their children's possible smoking. They were asked whether they had smoked near their children or whether they themselves had experiences of passive smoking. Alcohol use was queried by asking which drinks the respondents preferred, and how much money they spent on alcohol on a weekly basis. Their attitudes to their spouses' alcohol use were charted. Troubles and feelings caused by drinking were also queried, as well as reasons for drinking. The female respondents were asked whether they had drunk alcohol during pregnancy or lactation. The respondents were asked to estimate their own health. They told about their illnesses, disabilities, and use of medicines, as well as whether they were stressed and why. In addition, they were asked to indicate which things increase their satisfaction with life. Finally, the respondents' goals and identities in various areas of life were charted. They were asked to tell about the stages of development in their own lives as well as about responsibility and freedom. They were also asked about the things they appreciated in their spouse and what the spouses' weaknesses were. In addition, the respondents were asked whether they though about global problems and whether they thought global problems affected their lives. Attitudes to loneliness and the nature were charted, as well as the foundation in the respondents' lives and their sources of strength for facing the future. The background variables included the 27-year-old's gender.