Sökning

Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen pilottitutkimus 2014

QR-kod

Ammattiin opiskelevien liikunnan lisäämisen ja istumisen vähentämisen pilottitutkimus 2014

Pilot Study on Increasing Physical Activity and Reducing Sedentary Behaviour of Vocational Students 2014

Tutkimusaineistossa käsitellään ammattikouluopiskelijoiden istumisen vähentämistä ja liikunnallista aktiivisuutta. Aineisto koostuu tutkimuksen useassa eri vaiheissa kerätyistä lomakekyselyistä, Tanita-kehonkoostumusmittauksista, HOOKIE-liikemittauksista ja tutkijan alkuperäisten muuttujien pohjalta muodostetuista muuttujista. Aineisto on pilottitutkimus, jossa vastaajia on yhteensä 43. Aineisto on kerätty Let´s Move It -tutkimushankkeessa ja sen tavoitteena oli suunnitella ja arvioida ammatillisissa oppilaitoksissa teoriaan ja tutkimuksissa saatuun näyttöön perustuvaa yksilö- ja ympäristötasoihin kohdistuvaa interventio-ohjelmaa. Interventio-ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikoillaan istuttua aikaa heidän hyvinvointinsa ja työkykynsä kohentamiseksi. Pilottitutkimukseen osallistui neljä opiskelijaryhmää, joista kaksi osallistui interventiotoimenpiteisiin ja kaksi toimi verrokkiryhmänä (ei interventiotoimenpiteitä, vain mittaukset). Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Muuttujat on nimetty niin, että lomakemuuttujat tunnistaa K-kirjamesta, Hookie-liikemittaukset H:sta, Tanita-kehonkoostumismittaukset T-kirjaimesta ja R-alkuiset ovat tutkijan muokkaamia lomakemuuttujia, joiden arvot on käännetty päinvastaiseen järjestykseen. Tutkijan muodostamat muuttujat ovat aineistossa Tanita-muuttujien jälkeen. Tutkimusaineistoa on kerätty neljällä eri aikapisteellä: ennen liikuntaohjelman alkamista, ohjelman puolivälissä, sen loputtua ja puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Ajankohta näkyy muuttujissa niin, että lomakekyselyissä ne on merkitty muuttuman nimen loppuun kronologisesti numeroilla 1-4 ja kehonkoostumus- sekä liikemittauksiin ajankohdat on merkitty muuttujan nimeen kirjaimella (a-c) ja lisäksi muuttujan selitteisiin. Osa muuttujista on suomeksi ja osa englanniksi. Neljästi toistetut sessiokyselyt sisältävät pääosin samat muuttujat. Samat kysymykset on nimetty yhdenmukaisesti eri aikapisteillä. Toinen kysely (2.) on toteutettu huomattavasti suppeampana kuin muut. Kyselyissä tiedusteltiin aluksi vastaajan fyysisesta aktiivisuudesta: liikkumisen määrästä, rasittavuudesta ja tavoista sekä liikkumiseen suhtautumista väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, miten liikkuminen kolmesti viikossa vähintään 30 minuutin ajan hengästyen auttaisi nukkumaan paremmin. Seuraavaksi tiedusteltiin väitteiden avulla syitä harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla, läheisten suhtautumista liikkumiseen, seuraavan kuukauden liikuntasuunnitelmia, tyytyväisyyttä nykyiseen liikunnan määrään ja uskoa liikuntaohjelman suorittamista kohtaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko edellisen kahden viikon aikana miettinyt erilaisia liikkumiseen liittyviä asioita. Lopun kysymykset koskivat yhtäjaksoista istumista ja vastaajan terveydentilaa. Vastaajalta tiedusteltiin mm. istumisen määrää tunteina ja minuutteina, istumisen keskeyttämistä ja istumisen vähentämisen hyötyjä. Terveydestä kysyttiin, onko ollut erilaisia oireita ja stressin kokemuksia. Hookie-mittauksessa henkilö on pitänyt kolmena eri ajankohtana (a. ennen liikuntaohjelmaa, b. heti sen jälkeen ja c. puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) viikon verran liikkumista mittaavaa ranneketta. Tietoja on kerätty päivittäin mm. liikkumattomasta ajasta, istumiseen käytetystä ajasta, eri tasoiseen urheiluun käytetystä ajasta sekä askelten- ja juoksuaskelten määrästä. Tanita-kehonkoostumusmittauksia on tehty kahdessa ajankohdassa: ennen liikuntaohjelman alkua (a.) ja puoli vuotta liikuntaohjelman jälkeen (b.). Kyselyssä on jätetty mittauksen tiedot muun muassa painosta, pituudesta, kehon rasvan määrästä ja painoindeksistä. Aineisto sisältää koostumusmittaukset myös erikseen kehon eri osista. Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. sukupuoli, ikä, tutkinto, paino, pituus ja vanhempien koulutus.

The pilot study investigated the effectiveness of the 'Let's Move It' programme, which aimed to increase physical activity (PA) and reduce sedentary behaviour (SB) among students in vocational schools in Finland. This dataset consists of the students' responses to several surveys conducted over the study period, the students' body composition measurements, accelerometer data on the students' physical activity, and variables created by the researchers based on original variables. 43 students in total participated in the pilot study. The students were divided into four groups, two of which participated in a variety of intervention measures. The other two groups formed the control group (did not participate in intervention measures). The research was funded by the Ministry of Education and Culture (OKM/81/626/2014) and the Ministry of Social Affairs and Health (201310238). Variables in the data have been named as follows: variables beginning with the letter K are survey responses, letter H indicates accelerometer (Hookie) variables, letter T indicates body composition measurement (TANITA) variables, and letter R indicates variables created by the researchers where values have been reverse coded. Data were collected at four points during the study period: before the implementation of the 'Let's Move It' programme, halfway through the programme, right after the programme ended, and six months after the programme ended. The time point of the data collection is indicated by the numbers 1-4 following the underscore in the survey response variables and by the letters a-c and a mention in the variable label in the accelerometer and body composition measurement variables. Some variables are in Finnish and some in English. The four online questionnaire surveys mainly repeat the same questions. Health status was surveyed with questions on health issues, stress, smoking, eating and sleeping. Other questions charted the amount and kind of physical activity, motivation and barriers for taking exercise, measures taken for enhancing the PA motivation, future PA intentions, perceived PA impact, sedentary behaviour (sitting) and motivation for reducing SB. Accelerometer data on MVPA, sedentary time and breaks in sedentary time were collected through students wearing an accelerometer (3-axis Hookie AM 20) fixed to an elastic belt and placed on their hip for seven consecutive days during waking hours, except during shower and other water activities. There were three such seven-day periods: before the start of the programme, at the end of the programme and six months after the end of the programme. The students also filled in paper questionnaires daily (physical activity diaries) during those seven-day periods, specifying whether they were mainly at school, working or in practical training, or at home that day, whether they had any illnesses or injuries preventing physical activity or were engaged in water activities. Body composition measurements were made with TANITA bioimpedance measurement device (Tanita scale measurements) at two time points: before the start of the programme and six months after the end of the programme. The measurements include weight, height, body fat, body fat mass, body fat-free mass, body mass index (BMI), basal metabolic rate, total body water, bone mass, impedance, visceral fat, metabolic age, muscle mass, ECW, ICW, as well as specific measurements for torso and right and left legs and arms. Background variables included the respondent's gender, study year, field of study, whether worked during studies, and parents' education.

Sparad: