Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia. Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.