Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 30 kaksikielistä kuntaa sekä tällä kertaa myös kahdeksan yksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriö ja Svenska kulturfonden. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Vastaajilta kysyttiin heidän omaa sekä heidän perheensä kieliryhmää ja kielitaitoa. Edelleen tiedusteltiin minkä kielistä koulua vastaajien lapset käyvät. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Vastaajilta kysyttiin saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään ja kuinka hyvin he tuntevat kielelliset oikeutensa. Lisäksi selvitettiin kunnan vastuun toteutumista kielellisen palvelun järjestämisessä sekä kielellisten palveluiden kehittymisestä ja turvaamisesta jatkossa. Taustamuuttujina ovat ikä (luokiteltu), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste, siviilisääty, työmarkkina-asema ja kotitalouden koko.