Ostoskeskus on rakennettu entisen kauppapuutarhan paikalle. Asemakaavassa oli varattu metroradan pysäkki tulevan ostoskeskuksen yhteyteen. Alunperin rakennuksessa oli tilat mm. kolmelle pikamyymälälle, apteekille, erikoismyymälälle, baarille, pankille, kirjakaupalle ja kioskille. Rakennuksen otsa- ja sokkelilistat ovat alunperin olleet profiloitua kuparipeltiä. Muovisett kattokuvut antoivat valoa ostoskeskuksen sisäosiin. Liiketilojen ulko-ovien muutokset ovat vaikuttaneet jonkin verran rakennuksen julkisivuihin. Myös myymälätilojen käyttötarkoituksen muutoksia on tehty, samoin kuin sisätilojen uudelleen järjestelyjä. Rakennukseen on kiinnitetty jo heti sen valmistumisesta lähtien useita valomainoksia ja mainoskylttejä. Molempiin ostoskeskusrakennuksiin tehtiin julkisivumuutoksia vuonna 1996. Toimenpiteet olivat samat: otsalistojen materiaali muutettiin profiloidusta kuparipellistä valkoiseksi Stenex-julkisivulevyksi ja rakennuksen mainoskylteille laadittiin yhtenäinen suunnitelma. Suunnitelmat tehtiin Rakennussuunnittelu Esa Levänen Ky:ssä. Sirénien suunnittelemassa rakennuksessa sokkelin pintamateriaalia ei kuitenkaan vaihdettu, vaan alkuperäinen kuparipelti sai jäädä suunnitelmista poiketen. Ostoskeskuksen palveluihin kuuluvat elintarvikeliike, R-kioski, kampaamo, kauneushoitola, ruoka/anniskeluravintola ja apteekki. Julkisivumateriaaleja ovat sileä valkoinen Stenex-julkisivulevy, betoni, lasi teräsrakenteissa ja sokkelit kuparilevyä. Nykyään valkoisiksi maalatut teräsikkunat ovat alunperin olleet mustat. Huoltojulkisivu on tummaksi patinoitunutta profiloitua kuparipeltiä. Rakennus sulkeutuu Moreenitien puolelle. Matalan rakennuksen ympäri kiertää yhtenäinen horisontaalinen otsalista, jota sisään vedetyt lasiseinät kevyesti kannattelevat. Ostoskeskuksen valmistuessa 1963 sitä kuvailtiin seuraavasti: "Rakennuksessa kimaltelevat lasi ja kupari kilpaa sitä ympäröivien punagraniittikallioiden kanssa". 1 Muoviset kattokuvut antavat valoa rakennusmassojen väliin jäävälle käytävälle. Kaksi rakennusmassaa on liitetty toisiinsa yhtenäisellä katolla siten, että osien väliin muodostuu katettu käytävä, kauppakuja. Meripihkatien puoleinen massa on kooltaan Moreenitien suuntaista massaa pienempi. Niiden kulmaukseen jää näin luonnontilainen kalliokumpare. Liikkeiden huoltoliikenne on järjestetty Moreenitien puolelta.