Haku

Aleksanterin teatteri, ent

Aleksanterin teatteri, ent. Helsingin Venäläinen Aleksanterin teatteri; Albertinkatu 32. Bulevardi 23-27.; Helsinki -- Korjaus v. 1918. Lisärakennus, varasto v. 1924, arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg. Lisärakennus ja korjaus v. 1954, Uudenmaan läänin lääninrakennustoimisto, A. Raveala. Peruskorjaus vv. 1979-84, Uudenmaan piirirakennustoimisto. Vuonna 1880 avattu Helsingin Venäläinen Aleksanterin teatteri suunniteltiin edustavaksi kehykseksi jo kaksitoista vuotta aikaisemmin alkaneelle vakinaiselle venäläiselle näyttämötoiminnalle. Venäläinen teatteri oli perustettu Helsinkiin v. 1868 kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin aloitteesta. Se esiintyi talvisin vierailevien näyttelijöiden voimin ja venäläisen valtionavun turvin Arkadia-teatterissa vuoteen 1875 asti, jolloin suomalainen teatteri osti talon. Tämän jälkeen se ei enää vastannut kenraalikuvernöörin vaatimuksia, ja hän ryhtyi viipymättä hankkimaan uutta teatterirakennusta. Pietarilaista hoviteatteria muistuttava talo nousi varsin lyhyessä ajassa. Adelberg teki päätöksen venäläisen teatteritalon rakentamisesta 19.7.1875 ja sai sitä varten 25000 ruplan määrärahan Venäjän valtiolta. Lisäksi käytettävissä oli 8500 ruplan vuosittainen valtionapu. Rakennuksen kustannusten alentamiseksi kenraalikuvernööri antoi sen suunnittelun maksutta sotilasinsinöörien tehtäväksi sekä päätti hankkia rakennuskivet Ahvenanmaan linnoitusraunioista. Teatteritalon suunnitteli insinöörieverstiluutnantti Benard Viaporin insinöörihallinnosta esimiehensä kenraaliluutnantti Erolovin johdolla. Piirustukset lähetettiin Pietariin, jossa Taideakatemian professori David Grimm ja hänen kollegansa hyväksyivät ne muutamin muutoksin. Jo elokuussa Benard matkusti esittelemään piirustukset Puolassa lomailevalle Adelbergille. Tämä teki niihin ratkaisevia muutoksia suurentamalla rakennusta käsittämään 500 paikkaa 400 asemasta. Seurauksena oli, että talo ei enää mahtunut venäläisten kasarmien taakse Simonkadulle, Suomen Sotilaspiirin luovuttamalle tontille. Teatterille etsittiin kauan uutta paikkaa. Vihdoin helmikuussa v. 1876 kenraalikuvernööri ilmoitti, että kaupunki oli päättänyt luovuttaa ilmaisen tontin Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Samalla hän nimitti komission valvomaan rakennustöitä ja niiden toteuttajaksi insinöörieversti Zigerkornin, jonka tilalle myöhemmin tuli insinöörievesti Kashperov. Rakennustöitä viivästytti mm. tiilien ja graniittikivien kuljetus Bomarsundin linnoituksen rauniolta Ahvenanmaalta. Myös Helsingin kaupungin rakennusmääräysten kanssa ilmeni ristiriitoja.Teatterin sisustus ja julkisivujen koristelu syntyivät venäläisten ja suomalaisen arkkitehdin ehdotuksista. Nuorelta pietarilaiselta arkkitehdiltä Ieronim Osuhovskilta tilattiin suunnitelma näiden osien koristeluaiheista. Hän kävi kahdesti Helsingissä ja teki luonnoksia osin Adlerbergin toivomusten pohjalta. Tämä antoi määräyksen, että katsomon tulisi olla Ludviq XV:n tyyliä, rokokoovaikutteinen, verhoilun kirsikanväristä ja että aitioiden alun perin vaatimatonta koristelua lisättäisiin. Osuhovksin työ jäi kesken hänen muutettuaan Varsovaan, ja se siirtyi Jacob Ahrenbergille. Venäläisten kanssa kesäkuussa v. 1879 solmitun sopimuksen mukaan Ahrenberg teki muutoksia teatterin koristeluun, suunnitteli sisätilat ja päätyjen kohokuvat. Teatteritalo valmistui syksyllä 1879. Vuonna 1918 siirtyi venäläinen Aleksanterin teatteri Helsingin kaupungin omistukseen ja suuressa tilusvaihdossa v. 1928 se siirtyi lopullisesti Suomen valtiolle.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Sanna Granbacka / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 29.04.2008
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Helsingin kaupunginmuseo

Aleksanterin teatteri, ent

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1877; 1880
Benard, Pääsuunnittelija ; Arkkitehtitoimisto Borg, Sirén ja Åberg. A. Raveala., Muu suunnittelija
Valmistus

Helsinki, Albertinkatu 32. Bulevardi 23-27.
Käyttö
26.9.2021
Käyttöönottovuosi
Luokitus