Haku

Kauppakeskus Kluuvi; Kluuvikatu 7. Aleksanterinkatu 7b; Helsinki

Kluuvin kauppakeskus on useiden tonttien laajuinen kokonaisuus, josta tässä inventointikortissa käsitellään vuosina 1988?89 valmistuneita, Arkkitehtitoimisto Jauhiainen ? Nuuttilan suunnittelemia osia osoitteissa Kluuvikatu 7 ja Aleksanterinkatu 7b. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Kluuvikatu 5:n ja Aleksanterinkatu 9:n rakennukset, jotka on sisäosiltaan rakennettu osaksi kauppakeskusta, mutta joilla on omat rakennustunnuksensa. Kauppakeskuksen rakentamista oli suunniteltu jo 1960-luvulla, jolloin Osuusliike Elanto suunnitteli laajentavansa Aleksanterinkatu 9:ään vuonna 1953 valmistunutta tavarataloaan. Tavaratalon lisäksi Elanto omisti korttelista Kluuvikatu 5a:n vuonna 1885 valmistuneen kivitalon (Theodor Höijer), Kluuvikatu 5b:n 1900-luvun alussa valmistuneet kaksikerroksiset kivitalot (Selim A. Lindqvist), Hallituskatu 10:n vuonna 1898 valmistuneen punatiilisen entisen kirjapainotalon (Arkkitehtitoimisto Grahn ? Hedman ? Wasastjerna) sekä Aleksanterinkatu 7b:n 1900-luvun alussa valmistuneen Elannon Suur-Aitan rakennuksen (Selim A. Lindqvist). Elannon suunnitelmissa oli purkaa osa näistä rakennuksista ja rakentaa paikalle yli puolen korttelin suuruinen uudisrakennus. Suunnitelmat uuden liiketalokokonaisuuden rakentamiselle laadittiin KK:n arkkitehtiosastolla. Kortteli oli tarkoitus rakentaa uudestaan Hallituskadulta Kluuvikadun vartta aina Elannon vanhaan tavaratalorakennukseen saakka. Julkisivu olisi ollut Kluuvikadulle yhtenäinen ja vanhan tavaratalon tavoin harmaagraniitilla verhottu, ja ylimmässä kerroksessa ja kattotasanteella olisi ollut paikoitustilaa, johon olisi ajettu Yliopistonkadun puolelta ja korttelin keskiosaan sijoitettua ajoluiskaa pitkin. Korttelinpuolikkaan uudelleenrakentamista käsiteltiin 1970-luvulla mm. kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Samanaikaisesti koko osuuskauppaliikkeen taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin kiristyä. Elanto möi tavaratalokiinteistönsä Rakennuskunta Hakalle vuonna 1982, ja korttelia koskeneet uudisrakennussuunnitelmat jatkuivat. Korttelia koskeva uusi asemakaava tuli kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna 1983. Alkuperäisiin suunnitelmiin kaava ei täysin vastannut, sillä siinä oli merkitty suojelluiksi Kluuvikatu 5a:n ja Hallituskatu 10:n julkisivut ja kattomuodot. Suojelun kompensaationa tonttien rakentamisoikeutta oli lisätty. Vuonna 1985 tontit siirtyivät Kansallis-Osake-Pankin omistukseen. Arkkitehtitoimisto Jauhiainen ? Nuuttilan suunnittelemalle kauppakeskukselle haettiin rakennuslupaa vuonna 1986. Suunnitelmissa Kluuvikatu 5:n ja Hallituskatu 10:n julkisivut oli integroitu osaksi uudisrakennusta, joka muuten peitti koko korttelinpuolikkaan. Myös entinen Elannon tavaratalo oli sulautettu osaksi uutta kauppakeskusta. Kauppakeskuksen tieltä purettiin Kluuvikatu 5b:n ja Aleksanterinkatu 7b:n matalat kivirakennukset. Useita tontteja ja sekä vanhaa että uutta rakentamista yhdistelevä rakennuskokonaisuus edusti valmistuessaan ajalle tyypillistä ilmiötä eli kiinteistöjalostusta, jossa lähtökohtana oli liiketoiminnallisesti hyvällä paikalla sijaitsevien kiinteistöjen tuoton maksimointi. Kauppakeskuskompleksin markkinavoimien ohjaama idea ja mm. julkisivuissa käytetyt laadukkaat materiaalit kuvaavat hyvin ajan henkeä, joka johti lopulta maan talouden ylikuumenemiseen. 2000-luvun alussa Ilmarinen möi kauppakeskuksen britannialaiselle Doughty Hanson -sijoitusyhtiöille. Vuonna 2007 kauppakeskuksen osti ING REIM -niminen sijoitusyhtiö. Vuonna 2009 aloitettiin Kluuvin kauppakeskuksen uudistushanke, jonka yhteydessä kiinteistö uudistettiin täysin. Muutostyöt suunnittelivat Trium Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen. Kauppakeskus avattiin laajennettuna vuonna 2011. Kluuvikatu 7:n rakennuksessa on viisi kerrosta, kolme kellarikerrosta ja ullakkokerros. Kauppakeskuksessa oli alkujaan kolme diagonaalisesti sijoitettua pääkäytävää, joihin kulku tapahtui Kluuvikadun ja Yliopistonkadun kulmasta, Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmasta sekä Aleksanterinkadulta. Myymälätilat sijaitsivat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa näiden käytävien varrella. Kellarikerrokset olivat varastotiloina ja autohalleina, ylemmissä kerroksissa oli toimistotiloja. Ullakkokerroksessa oli lisäksi henkilökunnan sauna. Korttelin keskellä olutta alkuperäistä keskushallia korotettiin 2000-luvun muutostöiden yhteydessä yhdellä kerroksella. Nykyään kolmannessa kerroksessa on lasikatto, ja entisen keskushallin kohta on osa kauppakeskuksen pääkäytävää siten, että 1.-3. kerrosten välillä on kerrokset läpäisevä valoaukko. Aleksanterinkatu 7b:n puolella kauppakeskuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta, ullakkokerros ja kolme kellarikerrosta. Rakennus yhtyy saumattomasti Kluuvin kauppakeskuksen muuhun kokonaisuuteen. Kauppakeskuksen sisätiloissa on nykyään kerros kerrokselta ylöspäin vaalenevat betonilattiat. Myymälähuoneistot on erotettu yleisistä tiloista siirrettävin lasiseinin. Kluuvikatu 7:n ensimmäinen ja toinen kerros ovat myymäläkäytössä, kolmas ravintolakäytössä ja näitä ylemmät kerrokset toimistokäytössä. Aleksanterinkatu 7b:ssä myymälätiloja on myös ylimmällä kellaritasolla. Kluuvikatu 7:n rakennuksessa on viisi kerrosta, kolme kellarikerrosta ja ullakkokerros. Korttelin keskellä olutta alkuperäistä keskushallia korotettiin 2000-luvun muutostöiden yhteydessä yhdellä lisäkerroksella. Nykyään korttelin keskellä kolmannessa kerroksessa on lasikatto, ja entisen keskushallin kohta on osa kauppakeskuksen pääkäytävää siten, että 1.-3. kerrosten välillä on kerrokset läpäisevä valoaukko. Aleksanterinkatu 7b:n puolella kauppakeskuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta, ullakkokerros ja kolme kellarikerrosta. Rakennus yhtyy saumattomasti Kluuvin kauppakeskuksen muuhun kokonaisuuteen. Kauppakeskuksen sisätiloissa on nykyään kerros kerrokselta ylöspäin vaalenevat betonilattiat. Myymälähuoneistot on erotettu yleisistä tiloista siirrettävin lasiseinin. Kluuvikatu 7:n ensimmäinen ja toinen kerros ovat myymäläkäytössä, kolmas ravintolakäytössä ja näitä ylemmät kerrokset toimistokäytössä. Aleksanterinkatu 7b:ssä myymälätiloja on myös ylimmällä kellaritasolla.

Oikeudenhaltija Helsingin kaupunginmuseo
Krediitit Nurmi Juho HKM / Helsingin kaupunginmuseo
Kuvausaika 23.06.2014
Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Helsingin kaupunginmuseo

Kauppakeskus Kluuvi; Kluuvikatu 7. Aleksanterinkatu 7b; Helsinki

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Helsingin kaupunginmuseo
Suunnittelu
1984; 1988
Arkkitehtitoimisto Jauhiainen ? Nuuttila. Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna., Pääsuunnittelija
Valmistus
1988
Sekä Kluuvikatu 7:n että Aleksanterinkatu 7b:n kantavana rakenteena on betonista valettu pilarirakenne, jossa välipohjina on kantavia teräsbetonilaattoja ja ontelolaattoja.
Helsinki, Kluuvikatu 7. Aleksanterinkatu 7b
Kansallis-Osake-Pankki, Rakennuttajat
Käyttö
1988 - 1989
Käyttöönottovuosi
Aiheet
Luokitus