Abstract

Skin diseases are common: one in every three of all general practice patients have at least one dermatological problem. However, epidemiological studies addressing the overall prevalence of skin diseases are sparse. The skin is the largest organ in the body and it has several vital and immunological functions. Cutaneous signs are often the first manifestation of many systemic diseases. The aim of this study was to determine the overall prevalence, and the distribution according to sex and socioeconomic status, of skin diseases in an adult population. The study particularly focused on multiple melanocytic naevi and their risk factors because multiple melanocytic naevi are the strongest risk factor for melanoma. A further aim was to analyse the association between cutaneous disorders and systemic conditions; specifically to determine whether abnormal skin findings in toe webs have an association with abnormal glucose metabolism and whether skin diseases have a relationship with systemic low-grade inflammation. For these purposes a comprehensive dermatological evaluation was performed as a part of the 46-year follow-up survey of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Data on this cohort have been collected since birth. Numerous laboratory tests were also performed cross-sectionally during the 46-year follow-up survey, including an oral glucose tolerance test and the measurement of fasting plasma glucose and glycated haemoglobin fraction. High sensitivity C-reactive protein was measured as a marker of low-grade inflammation. Over half (60%) of the 1 932 individuals examined had at least one skin disorder requiring further treatment. The need for treatment was more common in males and those with lower socioeconomic status. Multiple melanocytic naevi were found in 12% of individuals; high educational level, male sex and fair skin type increased the risk. Abnormal skin findings in toe web spaces was associated with undiagnosed type 2 diabetes. Atopic eczema, rosacea and onychomycosis were associated with low-grade inflammation. This unique study with nearly 2 000 subjects reports for the first time the overall prevalence of skin diseases in an unselected Finnish population. Its findings support the previous postulate that skin diseases are common in adults and suggest that skin evaluation should be an essential part of routine medical examinations in clinical practice.

Tiivistelmä

Ihotaudit ovat yleisiä, ja jopa 30 %:lla yleislääkärin potilaista on jokin ihoon liittyvä ongelma. Väestötason tutkimuksia ihotaudeista on kuitenkin niukasti. Iho on ihmisen suuri elin, ja sillä on useita tärkeitä tehtäviä, kuten osallistuminen immunologiseen puolustukseen. Monet yleissairaudet voivat näkyä iholla jo ennen taudin puhkeamista ja ihoilmentymät voivat olla varhaisia merkkejä piilevästä sairaudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää ihotautien esiintyvyys aikuisväestössä sekä ihotautien jakautuminen sukupuolen ja sosiaalisen aseman suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää runsasluomisuuden (yli 50 pigmenttiluomea) esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä, sillä runsasluomisuus on melanooman merkittävin riskitekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää ihotautien yhteyttä yleissairauksiin, kuten poikkeavien varvasvälilöydösten yhteyttä häiriintyneeseen sokeriaineenvaihduntaan sekä matala-asteisen tulehduksen ja ihotautien välistä yhteyttä. Osana Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 46-vuotistarkastusta tehtiin kokonaisvaltainen ihon tutkiminen yhteensä 1 932:lle tutkimushenkilölle vuosina 2012–13. Samassa yhteydessä tutkittavilta määritettiin paastoverensokeri ja pitkäaikainen verensokeri sekä tehtiin sokerirasitustesti sokeriaineenvaihdunnan häiriön toteamiseksi. Matala-asteisen tulehduksen arvioimiseksi määritettiin herkkä C-reaktiivinen proteiini. Tutkimusjoukon pitkäaikaiset taustatiedot perustuivat syntymäkohortin aiempiin aineistoihin. Tutkittavista 60 %:lla todettiin jokin hoitoa vaativa ihotauti. Hoidon tarve oli suurempaa miehillä ja matalammissa sosiaaliluokissa. Runsasluomisuutta esiintyi 12 %:lla, ja korkea koulutustaso, miessukupuoli ja vaalea ihotyyppi lisäsivät riskiä. Varvasväleissä esiintyvät muutokset liittyivät diagnosoimattomaan diabetekseen. Atooppinen ihottuma, ruusufinni ja kynsien sieni-infektioon sopivat muutokset olivat yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lähes 2 000 henkilön koko ihon kliiniseen tutkimukseen perustuva työ raportoi ensimmäistä kertaa ihotautien yleistä esiintyvyyttä suomalaisessa, valikoitumattomassa väestössä. Tutkimus tukee aiempaa oletusta, jonka mukaan ihotaudit ovat aikuisväestössä yleisiä; ihon tutkiminen tulisi olla oleellinen osa potilaan kliinistä perustutkimusta.